Miten päästä eroon huijarisyndroomasta?

Hanna Rainio

On inhimillistä epäillä itseään ja omaa osaamistaan silloin tällöin. Etenkin uuden äärellä kokee helposti epävarmuutta kyvykkyydestä. Jos käsitys itsestään epäpätevänä kroonistuu, puhutaan huijarisyndroomasta. Mutta mikä avuksi, jos kärsit huijarisyndroomasta? Lue sosiaalipsykologi Hannan vinkit.

Huijarisyndrooma -käsitettä käytetään silloin, kun yksilöllä on vahva käsitys omasta osaamattomuudesta, vaikka ympäristö antaa päinvastaista signaalia. Käsitys itsestä epäpätevänä on kroonistunut ja yksilö eri yhteyksissä jatkuvasti epäilee itseään ja lyttää omaa suoritustaan. Muiden silmissä yksilö suoriutuu hyvin, etenee urallaan ja usein päätyy uusiin haasteisiin ja työyhteisön luottopakiksi. Yksilö taas ihmettelee, miten hän on onnistunutkin jollain ilveellä luomaan toisten silmissä pätevän vaikutelman ja pelkää jatkuvasti paljastumista osaamattomaksi.

Tunnistatko huijarisyndrooman itsessäsi tai toisessa?

Kuvittele olkapäällesi tarkkaileva huijari, joka jatkuvasti kuiskii korvaasi epävarmuutta lietsovia asioita:  “Miten ne nyt sinut valitsivat – oliko huono hakijataso?”, ”Taisit esittää vähän parempaa kuin oletkaan – missähän kohtaa mahtavat huomata todellisen minäsi?”, “Ei se minun ansiota ollut, vaan sain tässä ihan valtavasti apua”. Huijari-kuiskaajan puheet nakertavat itseluottamusta, lisäävät epävarmuuden tunnetta ja huolta siitä, kelpaanko minä ja tekemiseni toisille. 

Huijarisyndroomasta kärsivä puhuu itsestään vähättelevästi, oman toiminnan merkitystä pienentäen ja ylläpitää itsestään minäkuvaa epäpätevänä, ansiotta nykyisissä tehtävissä olevana henkilönä. Onnistumisten syyt hän etsii itsensä ulkopuolelta, olosuhteista, onnekkuudesta tai muista tekijöistä. Ylisuorittaminen on tyypillistä, joko perfektionistisesti asioita loputtomasti viilaten tai paljon työtä tehden. Rajojen vetäminen työlle ja riittävän laatutason hahmottaminen on vaikeaa. Oman onnistumisen määrittely annetaan usein auktoriteettitaholle sen sijaan, että henkilö itse määrittelisi realistisen tavoitetason.

“Muiden silmissä onnistut ja suoriudut hyvin, menestyt ja etenet työelämässä. Omassa mielessäsi kuiskii huijarin ääni, joka toistelee lyttäyksiä, epäilyksiä ja vähättelyjä. Kuulostaako tutulta?”

Hanna Rainio

Mikä avuksi, jos kärsit huijarisyndroomasta?

Huijarisyndrooman on tutkimuksissa havaittu olevan yhteyksissä ahdistushäiriöihin ja masennukseen. Näiden lisäksi sillä on kytköksissä myös työuupumusriskiin. Omia mielentaitoja kannattaa lähteä kehittämään ja etsiä keinoja minimoida huijari-kuiskaajan roolia omassa elämässä. Mitä harvemmin huijari olkapäälläsi tulevaisuudessa istuu, sitä enemmän pystyt myös suuntaamaan huomiosi toisiin – loputon omasta onnistumisesta huolehtiminen kun pakottaa keskittämään huomion itseensä ja itsen tarkkailuun.

Hae ajattelu- ja toimintamallien muuttamiseen ulkopuolista tukea – etenkin jos huijari-kuiskaaja on pitkään ollut vakituinen kumppani olkapäälläsi. Jokainen meistä ansaitsee mielenrauhaa ja itsensä arvostamisen taitoja.

Poimi tästä vinkit

Näillä keinoilla eroon huijarisyndoomasta

1. Kiinnitä huomiota, miten ajattelet itsestäsi eri tilanteissa

Millaisia ajatuskulkuja mielesi on ajan saatossa kehittänytkään? Meillä kaikilla on ajatuksia, jotka tulevat ja menevät. Ajatuksesi, sisäinen puheesi ei ole yhtä kuin sinä. Venytä etäisyyttä ajatuksiisi esim. tämän lauseen avulla: “Huomaan ajattelevani, etten minä…”. 

2. Tunnista, mitä tunteita ajatustesi takana on

Todennäköisesti ajattelu- ja toimintamallisi suojaavat sinua joiltain hankalilta ja syvällä piilossa olevilta tunteilta, kuten kelpaamattomuudelta ja häpeältä. Opettele hyväksymään, että meillä kaikilla on joskus kelpaamattomuuden ja häpeän tunteita ja siedätä itseäsi huomaamaan niiden välähdykset itsessäsi. 

3. Huomaa tunteiden, ajattelumallien ja toiminnan välinen yhteys

Mihin oletkaan taipuvainen ryhtymään päästäksesi eroon ikävästä tunteesta? Ja kuinka kauas tuo toimintatapa sinua viekään tasapainoisesta ja tyytyväisestä olotilasta? Ryhdy venyttelemään aikaikkunaa tunteista ja ajatuksista toimintatapaan saakka. Sano vaikka: “Nyt pyrähti häpeä pöydän yli, herätti huijarin kuiskailemaan ja mieleni tekisi ottaa kaikki tehtävät itselleni, jotta varmistaisin  onnistumiseni. Mitä viisas ystäväni sen sijaan neuvoisi?”

4. Puhu kokemuksestasi ja peloistasi ääneen toisille

Jos mahdollista, niin mielellään työpaikalla esihenkilölle tai kollegoille. Paras tapa nujertaa häpeää ja sen vaikutusta on paljastaa se. 


Tutustu tämän artikkelin kirjoittajaan

Hanna Rainio: Hanna on kokenut kokenut sosiaalipsykologi sekä liiketoiminnan ja organisaatioiden kehittämisen ammattilainen, jonka intohimona on saada ihmisten potentiaali kukoistamaan. Hannan kohtaat yrityskultturin, johtamisen ja johtoryhmien kehittämisprojekteissa sekä esihenkilöiden valmennuksissa.

Hanna on coach, yhteisödynaaminen työnohjaaja sekä käynyt kognitiivisen lyhytterapiakoulutuksen. Hanna työskentelee usein ryhmädynaamisten ja systeemisten ilmiöiden parissa.

Huomasitko jo nämä?

Tietoa kirjoittajasta Henna Ojala