Olenko uupunut tai uupumassa?

Heltti

Uupumus hiipii arkeen usein salakavalasti, eikä sen merkkejä osaa aina tunnistaa ajoissa. Ota tästä työterveyspsykologin artikkelista talteen työuupumuksen viisi esioiretta. Näitä tarkastelemalla voit tunnustella, pitäisikö omasta tai työkaverin jaksamisesta olla huolissaan.

Mistä työuupumus johtuu?

Yleisesti syitä mielenterveystaustaisten sairauspoissaolojen kasvuun on etsitty työelämän yleisestä epävarmuudesta, koventuneesta tahdista, jossa yhä harvempi tekee yhä useamman työt, jatkuvasta uuden oppimisen vaatimuksesta, informaatiomäärän kasvamisesta, monien työtehtävien samanaikaisesta työstämisestä sekä jatkuvista organisaatiomuutoksista, jolloin uusi muutos tulee voimaan ennen kuin edellistäkään on ehditty omaksua.

“Työuupumus hiipii usein niin hitaasti,
että siihen ehtii tottua”

Kuormitusta lisäävät edelleen työn vastuualueiden ja roolien epäselvyydet, palautteen saamisen vähäisyys ja sosiaalisen tuen puute. Työuupumuksen kehittymiseen vaikuttavat työn lisäksi myös työntekijän ominaisuudet, esimerkiksi voimakas velvollisuudentunto tai täydellisyyden tavoittelu. Työntekijä voi ajaa itsensä jaksamisen kannalta umpikujaan laiminlyömällä työpäivän aikaiset tauot sekä venyttämällä työpäivää iltamyöhään toistuvasti.

Työpäivästä palautumista ei edistä, jos lojuu sohvalla koko illan puhelin kädessä ja surffaa somevirrassa. Myöskään alkoholi ei rentoutuskeinona toimi. Vaikka alkoholi rentouttaa hetkellisesti, se heikentää unenlaatua ja vaikuttaa siten voimakkaasti unen palauttavaan vaikutukseen, kertoo Heltin työterveyspsykologi Johanna Ojala-Oksala palautumista häiritsevistä tekijöistä.

“Lopulta enää edes viikonloppu ei auta palautumaan työn aiheuttamasta kuormituksesta ja henkilö on jo maanantaista lähtien väsynyt ja voimaton.”

Oletko itse ollut työuupunut? Tai tunnetko jonkun, joka on ollut? Muistatko, millaisia merkkejä tai oireita työuupumus alkuvaiheessa aiheutti? Moni ei ensimerkkejä tunnista! Työuupumus hiipii usein niin hitaasti, että siihen ehtii tottua. Samalla tavalla sammakko tottuu hiljalleen lämpiävään veteen ja vasta sitten, kun huomaa veden olevan polttavaa, ei kykene enää pelastautumaan.

Alkuvaiheessa uupumassa oleva työntekijä jaksaa työviikkoa torstaihin saakka ja alkaa vasta sitten tuntea väsymystä. Seuraavassa vaiheessa keskiviikkoon sinnitteleminen on jo työn ja tuskan takana. Lopulta enää edes viikonloppu ei auta palautumaan työn aiheuttamasta kuormituksesta ja henkilö on jo maanantaista lähtien väsynyt ja voimaton. Kesäloma voi auttaa palautumaan niin, että alkusyksy sujuu melko hyvin, mutta jo syyskuussa, työympäristön pysyessä samana, yksilö kokee tarvitsevansa pidemmän tauon palautuakseen työn rasituksista. Työterveyspsykologi Johanna nimesi muutaman indikaattorin työuupumuksen tunnistamiseksi:

Näistä tunnistat työuupumuksen ensioireet

1. Ärsyttää, väsyttää ja pinna on kireällä – itkettää!

Lyhytpinnaisuus, jännittyneisyys, huolestuneisuus, itkuherkkyys ja ärsytyskynnyksen lasku ovat usein ensimmäisiä ulkopuolisille näkyviä merkkejä siitä, että kaikki ei ole kunnossa. Henkilö saattaa olla silmin nähden väsynyt ja voimaton. Synkät ajatukset pyörivät päässä nukkumaan mennessä ja nukahtaminen ja nukkuminen onkin ollut monesti jo pitkään huonoa ja uni virkistämätöntä.

2. Alivireystilasta ylivireyteen

Mieliala päivän aikana saattaa vaihdella synkästä alakuloisuudesta ylivireään olotilaan, joka on väsyneen mielen viimeinen yritys pitää yllä ”entistä minää”. Työntekijä voi myös yhtä hyvin pistää niin sanotusti tuulemaan töiden kanssa – tuloksena kuitenkin vain paljon säätöä ja vähän tulosta – todistaakseen itselleen ja muille, ettei voinnissa ole mitään vikaa.

3. Virheet lisääntyvät ja muisti pätkii

Keskittymishäiriöt, unohtelu ja lisääntyneet virheet töissä kertovat siitä, että kaikki ei ole kunnossa.  Työntekijä saattaa alkaa syytellä itseään muistiongelmista, virheistä ja kyvyttömyydestä suoriutua työtehtävistä. Työssä koetut epäonnistumiset johtavat mahdollisesti ajatukseen siitä, että on epäonnistunut myös ihmisenä. Kokemus työn mielekkyydestä tai oman tekemisen merkityksestä katoaa. Yksilö alkaa epäillä, ettei pysty enää hoitamaan työtään kunnolla ja että on ihmisenäkin kelvoton.

4. Vetäytyminen sosiaalisista tilanteista

Ennen sosiaalisiin tilanteisiin hakeutunut ihminen saattaa pyrkiä yhä useammin eristäytymään sosiaalisista suhteista. Töissä lounaalle ei lähdetä enää yhdessä, illanvietot vapaa-ajalla jäävät väliin ja harrastukset eivät kiinnosta.

5. Fyysiset oireet

Työuupumus tuo tullessaan usein myös erilaisia somaattisia oireita, kuten kipua, huimausta, pahoinvointia, verenpaineen nousua tai silmäoireita. Monesti uupumuksen ohella yksilön heikko kohta, on se sitten selkä, hartiat, pää tai maha, alkaa oireilla.

Uupunut työkaveri

Aiemmin energinen ja iloinen työkaveri saattaa muuttua vetäytyväksi ja alakuloiseksi. Tilanteeseen saattaa liittyä monenlaisia tunteita – myötätuntoa, avuttomuutta ja ehkä myös pelkoa siitä, ettei halua tulkita tai sanoa mitään väärin.

Mitä sitten ihan ensimmäiseksi kannattaisi tehdä, jos huomaa merkkejä työkaverin tai läheisen uupumisesta tai jopa masennuksesta?

Mitä tehdä, jos työkaverin jaksaminen mietityttää?

Asian voi ottaa rohkeasti puheeksi:

“Olen tässä katsellut, että olet näyttänyt jo hetken aikaa kuormittuneelta ja alakuloiselta. Mitä sulle kuuluu ja miten voit? Ihan noin niinkun oikeesti?”

Kun sinulla herää huoli omasta tai tiimiläisen työuupumuksesta, olethan tai kannustathan olemaan matalalla kynnyksellä yhteydessä omaan työterveystiimiinne. Olemme täällä teitä varten – myös silloin, kun ette ole vielä sairaita.

Työnantajana oman työterveyden rinnalle kannattaa valita mielen palvelut, joihin kuuluu myös matalan kynnyksen tukea, jotta syvempiä haasteita voidaan välttää.

Poimi tästä talteen

Mistä tunnistaa alkavan uupumuksen?

Saatat tunnistaa orastavan uupumuksen muun muassa seuraavista esioireista:

  1. Mielialan muutoksista
  2. Väsymyksestä ja uniongelmista
  3. Keskittymisen ja muistamisen vaikeuksista
  4. Vetäytymisestä sosiaalisista tilanteista
  5. Fyysiset oireet ovat alkaneet vaivata

Heltissä tähtäämme siihen, että jo ensimmäiset uupumisen merkit tunnistettaisiin ja niihin voitaisiin puuttua – avun tulee olla saatavilla jo ennen kuin pää edes meinaa mennä kainaloon.