Järvenpään kaupunki: Mielenhuolto ja organisaatiosparraus osaksi työpaikan hyvää arkea
Case Järvenpään kaupunki
Resurssien vähäisyys, lisääntynyt kognitiivinen kuormitus ja koronapoissaolot – tässä Järvenpään kaupungin kuormitustekijöitä ja mielen hyvinvointia haasteita, jotka ovat tuttuja monelle suomalaiselle työpaikalle. Muuttovoittokaupungissa ei kuitenkaan ole jääty tuleen makaamaan, vaan mielen hyvinvoinnin tukemisesta on tehty strateginen painopistealue.
“Työntekijöiden hyvinvointi on ykkösasia, johon kunnan toiminta perustuu. Toivomme, että jokainen työntekijä voisi innostua työstään ja että meillä on kulttuuri, joka mahdollistaa tämän. Ilman johdon vahvaa sitoutumista ei tämä olisi ollut mahdollista”, Järvenpään kaupungin työhyvinvointipäällikkö Susanna Puustinen kertoo.
Yhteistyö kiteytetysti
Lähtötilanne
Järvenpään kaupunki halusi kiinnittää erityistä huomiota mielen palveluiden helposti saavutettavuuteen. Työterveydessä asiantuntijoiden tekemän hoidontarpeen arvioinnin lisäksi oli olennaista tarjota palveluita, joihin työntekijät voisivat hakeutua matalalla kynnyksellä itse tarpeensa tunnistaen, sillä varhainen mielen taitojen vahvistaminen on tehokas keino ennaltaehkäistä työkyvyttömyyttä.
Miten tilannetta ratkottiin
Mielen hyvinvoinnin matalan kynnyksen palveluksi valittiiin Mielenhuolto (ent. Mindy mielenhuolto) joka tarjoaa psykologin toteuttamien mielen taitojen yksilövalmennusten lisäksi säännöllistä organisaatiosparrausta, jonka ideana on tunnistaa valmennuksista kerättyjen työperäisten kuormitustekijöiden taustalla olevia organisaatiokulttuurin osa-alueita. Näitä kehittämällä Järvenpää pystyisi entistä paremmin ennaltaehkäisemään mielen hyvinvoinnin haasteita.
Mitä saatiin aikaiseksi
Organisaatiosparraus auttoi syventämään ymmärrystä kuormitustekijöistä ja niiden välisistä yhteyksistä. Vaikka asiat eivät olleet uusia, niiden juurisyistä keskusteltiin yhdessä organisaatiopsykologin kanssa. Juurisyiden hahmottaminen on arvokasta, erityisesti kun kyse on mielenterveyden kaltaisesta monimutkaisesta ilmiöstä.
Hyödynnetyt Heltin palvelut:
- Mielenhuolto
- Organisaatiosparraus
- Psykologin yksilövalmennukset
Katriina Kanto | LinkedIn
katriina.kanto@heltti.fi
044 712 9505
Miten hyvinvoinnista saadaan strateginen voimavara?
Järvenpään kaupungissa mielen hyvinvoinnin haasteisiin on reagoitu poikkeuksellisella tavalla. Moni työnantaja lisää oireiden hoitoon tarkoitettuja palveluja ja jatkaa reaktiivista toimintamallia, mutta Järvenpäässä työyhteisöjen paremminvointia on lähdetty rakentamaan kokonaisvaltaisesti taitoja ja yhteistyötä kehittäen. Laadukkaiden reagoivien palvelujen lisäksi on panostettu ennakkoluulottomasti ennaltaehkäiseviin palveluihin.
Järvenpään kaupungilla mielen hyvinvointia rakennetaan yhdessä. Heillä eletään arvojen mukaisesti ja kehitetään mielen hyvinvointia kokonaisvaltaisesti. Tässä “Mielellään töissä” -webinaarissa Järvenpään kaupungin työhyvinvointi- ja työsuojelupäällikkö Susanna Puustinen ja henkilöstöjohtaja Mika Lindgren kertovat kokemuksistaan: Mikä merkitys ennaltaehkäisyllä on mielen hyvinvoinnin tukemisessa? Miten hyvinvointi on saatu strategiseksi voimavaraksi?
Katso webinaari:
“Yhteistyö Heltin kanssa on ollut sujuvaa. Arvostamme kumppania, joka haluaa rakentaa KANSSAMME kestävää hyvinvointia kokonaisvaltaisesti sekä yksilöitä että koko organisaatiota kehittäen.”
Susanna Puustinen, työhyvinvointipäällikkö, Järvenpään kaupunki
Sukella tarkemmin yhteistyöhön
Järvenpään toimintamallissa hyvinvoinnin edellytysten rakentaminen on keskeisessä roolissa. Yhteisöohjautuvuutta opetellaan läpi organisaation ja esihenkilöiden valmiuksia sen tukemiseen kehitetään koko ajan. Mielen hyvinvoinnin matalan kynnyksen palveluksi valittiiin Mielenhuolto (ent. Mindy mielenhuolto), joka tarjoaa psykologin toteuttamien mielen taitojen yksilövalmennusten lisäksi säännöllistä organisaatiosparrausta. Organisaatiosparrauksen ideana on tunnistaa valmennuksista kerättyjen työperäisten kuormitustekijöiden taustalla olevia organisaatiokulttuurin osa-alueita, joita kehittämällä Järvenpää pystyy entistä paremmin ennaltaehkäisemään mielen hyvinvoinnin haasteita.
“Organisaatiosparraus auttoi meitä ymmärtämään kuormitustekijöitä ja niiden välisiä yhteyksiä syvemmin. Asiat eivät olleet uusia, mutta pääsimme keskustelemaan niiden juurisyistä yhdessä organisaatiopsykologin kanssa. Juurisyiden hahmottaminen on arvokasta ja systeemiajattelu tärkeää – varsinkin kun on kyse mielenterveyden kaltaisesta monitahoisesta ilmiöstä”, Puustinen kertoo.
“Haluamme luoda ympäristöä, jossa kukaan ei jää yksin. Yhteisöohjautuvuudessa on jo sisäänrakennettuna mieltä suojaavia elementtejä: dialogisuutta ja yhdessä tekemistä”
Mika Lindgren, henkilöstöjohtaja
Voimavaroja vahvistaen
Onnistumisten edellytysten rakentaminen konkretisoituu Järvenpäässä tiiviinä yhteistyönä kaikkien toimijoiden kanssa. Yhteistyö työterveyden kanssa on viikoittaista, työsuojelu toimii aktiivisesti ja työeläkevakuuttaja auttaa osaltaan työkyvyttömyysriskin hallinnassa. Muut hyvinvoinnin kumppanit täydentävät kokonaisuutta.
Koska mielenterveyteen liittyy edelleen vahvaa stigmaa, on palveluiden löydettävyyteen kiinnitettävä erityistä huomiota. Työterveydessä palveluihin ohjaudutaan usein asiantuntijoiden tekemän hoidontarpeen arvioinnin kautta. Siksi on tärkeää, että näiden palveluiden rinnalla työntekijöillä on tarjolla myös palveluita, joihin pääsee matalalla kynnyksellä itse tarpeen tunnistaen. Mielen hyvinvoinnin näkökulmasta mahdollisimman varhain tapahtuva mielen taitojen vahvistaminen on vaikuttavinta työkyvyttömyyden ennaltaehkäisyä.
Järvenpää näyttää mallia paitsi yhteistyön, myös asenteen osalta. “Keskitymme usein kovasti siihen, mikä on huonosti. Tarvitsisimme enemmän keskustelua voimavaroista ja uuden kehittämistä niiden varaan”, Lindgren toteaa. Järvenpäässä työn voimavaroiksi on tunnistettu mm. kuntatyön merkityksellisyys, yhdessätekeminen sekä inhimillisen johtaminen.
“Kaikista tärkeintä on toimiva arki. Toimiiko arjen käytännöt työyhteisön sisällä ja toisten tiimien kesken? Syntyykö luottamuksen ja arvostuksen kokemuksia kollegoiden sekä esihenkilöiden ja työntekijöiden välillä? Meillä kaikilla on tarve tulla kuulluksi ja nähdyksi ihmisenä ja ammattilaisena”, Puustinen muistuttaa.
“Henkilöstö on pitänyt Mindy mielenhuollosta paljon, sillä se pysäyttää ja pakottaa työstämään omaa mielen hyvinvointia. Uupumista ei saisi päästää edes alkuun, sillä itsetunto ja ammatillinen pystyvyys häviää tosi nopeasti ja maailma muuttuu hyvin mustavalkoiseksi”
Susanna Puustinen, työhyvinvointipäällikkö
Haluaisitko kuulla lisää?
Soita, laita viestiä, tai varaa suoraan aika tapaamiselle
Ota yhteyttä
Katriina Kanto | LinkedIn
katriina.kanto@heltti.fi
044 712 9505
Haluaisitko keskustella palvelusta lisää lyhyessä etätapaamisessa? Varaa aika tapaamiseen oheisesta linkistä.
Jätä yhteystietosi, niin otamme sinuun yhteyttä!
MUUTAMA MINUUTTI VIELÄ AIKAA? JATKA LUKEMISTA NÄISTÄ
