Mielenhuolto paljastaa juurisyyt

Tytti Kuusinen

Kestävä paremminvointi ei synny vain yksilöitä auttamalla. Mielenhuollon tulisi olla kokonaisvaltaista mielen hyvinvoinnin vahvistamista niin yksilö- kuin organisaatiotasolla. Mielenhuollon avulla huomio siirtyy oireista juurisyihin.

Huhtikuun lopussa lanseerattiin Mielenturvaa-verkosto, joka tarjoaa ratkaisuja mielenterveyden tukemiseen työyhteisössä. Yksi keskeinen Mielenturvaa-mallin osa-alue on ennaltaehkäisy. Mielenturvaa-mallissa ennaltaehkäisyllä tarkoitetaan mielenterveyden vahvistamista ja tukemista päivittäisessä johtamisessa ja työssä. Tämä on tärkeä ja usein liian vähälle huomiolle jäänyt näkökulma mielen hyvinvoinnin vahvistamiseen.

Eräs entinen kollegani ja suomalaisen työhyvinvointikeskustelun edelläkävijä onkin todennut, että koska jokainen organisaatio luo omat ongelmansa, se pystyy ne myös itse korjaamaan. Ja jotta näitä omia ongelmia pääsee kohtaamaan, pitää ymmärtää mistä mielen pahoinvointi työpaikalla syntyy.

Miten saada juurisyyt työpaikalla esiintyvästä pahoinvoinnista esiin?

Dataa syntyy toki erilaisista pulssimittauksista ja työhyvinvointikyselyistä, mutta harvoin niiden avulla päästään keskustelemaan työperäisten kuormitustekijöiden juurisyistä. Juurisyiden tunnistaminen vaatii myös organisaationkehittämisen syväasiantuntemusta jottei kärpäsestä synny vahingossa härkästä kuten psykososiaalisten kuormitustekijöiden arvioinnissa esim. työpaikkaselvitysten yhteydessä saattaa kokemattomalla tekijällä käydä.

Eräs entinen kollegani ja suomalaisen työhyvinvointikeskustelun edelläkävijä onkin todennut, että koska jokainen organisaatio luo omat ongelmansa, se pystyy ne myös itse korjaamaan.

Ennaltaehkäisy on todelliseen työntekijäymmärrykseen perustuvaa ennakointia

Sen vaikutus perustuu paitsi olemassa olevien mielen voimavarojen vahvistamiseen, myös syvällä organisaation kulttuurissa ja rakenteissa olevien systeemisten ongelmien ratkaisemiseen. Tästä syystä Heltin mielenhuolto ei tarjoa ainoastaan matalan kynnyksen mielenhuoltoa yksilöille, vaan myös jatkuvaa organisaatiosparrausta.

Organisaatiosparraus antaa työnantajalle mahdollisuuden ymmärtää henkilöstön mielen hyvinvointia uhkaavien työperäisten kuormitustekijöiden koko kirjon ja kohdistamaan kehittämisen mielen hyvinvoinnin kannalta olennaisiin asioihin. Organisaatiosparrauksen lähtökohtana on työntekijöiden mielenhuollosta syntynyt data – yli 30 erilaisen työperäisen kuormitustekijän kattaus juuri teidän työpaikan raaka-aineista.

Mielenterveys on jo sanana vahvasti latautunut. Sen vuoksi tarvitsemme Mielenturvaa-verkoston kaltaisia kampanjoita, jotka sanottavat meille, mitä työnantajan voi tehdä mielen hyvinvoinnin vahvistamiseksi. Kun työperäiset juurisyyt pahoinvoinnin taustalla tunnistetaan, niihin voidaan vaikuttaa. Aika lohdullista on, että joskus suurin mielen hyvinvointia vahvistava työnantajan teko voi olla niinkin yksinkertainen asia kuin toimivien työkalujen hankkiminen.

Aika lohdullista on, että joskus suurin mielen hyvinvointia vahvistava työnantajan teko voi olla niinkin yksinkertainen asia kuin toimivien työkalujen hankkiminen.