Työpaikkojen tyypillisimmät kuormitustekijät ja niiden ehkäisy – työterveyspsykologin ja psykoterapeutin vinkit

Aino Juusola

Työssä kohtaamamme kuormitustekijät vaikuttavat merkittävästi paitsi yksilöön – myös erityisesti työn sujuvuuteen, työyhteisön toimivuuteen ja lopulta työn tuottavuuteen. Erityisesti pienissä yrityksissä, joissa resurssit voivat olla rajalliset, on tärkeää tunnistaa ja ehkäistä näitä kuormitustekijöitä. Tässä artikkelissa työterveyspsykologi ja työuupumusaktivisti Tanja Lappi ja withHeltin johtava psykoterapeutti Aino Juusola kertovat vinkkinsä pienyrityksille kuormitustekijöiden hallintaan.

Tässä artikkelissa pureudumme erityisesti seuraaviin aiheisiin: Työmäärä, aikapaineet ja päätöksenteko. Vuorovaikutuksen haasteet hybridityössä. Työn epävarmuus sekä työn ja yksityiselämän tasapainon puute.

1. Työmäärä, aikapaineet ja päätöksenteko – säätämistä ja sähläystä?

Liiallinen työmäärä ja tiukat aikapaineet ovat yksi pienyritysten yleisimmistä kuormitustekijöistä. Pienyrityksissä työntekijöillä on monesti useita rooleja ja vastuita, mikä voi johtaa ylikuormitukseen.

Aino Juusola: Ennen roolien asettamista ja jakamista on tärkeä aukikirjoittaa, mitä johonkin tehtävänkuvaan kuuluu. Näin työntekijä voi tehdä tietoisen päätöksen siitä, onko hän valmis kyseisen vastuun ottamaan itselleen ja toisaalta myös on avoimesti tiedossa, mitä missäkin roolissa odotetaan. Niin ikään on tärkeä aukirjoittaa, miten paljon työaikaa mihinkin rooliin on lupa ja tarkoitus allokoida. Aina tämä ei ole mahdollista, mutta olisi suositeltavaa tehdä tämä edes jollain tasolla.

Tanja Lappi: Me pystymme tekemään paljon töitä ja saamaan aikaan isojakin asioita, jos meille on selvillä mitä meiltä odotetaan, miten priorisoidaan ja missä ajassa. Yksi suurimmista kuormitustekijöistä työssä on epäselvät tai jopa ristiriitaiset odotukset. Monesti oma mieli tuottaa meille paljon suurempia tavoitteita, kun muut ajattelevat. Siksi yksi keino hallita työmäärää ja aikapainetta on sanoittaa ääneen työpaikan, tiimin, asiakkaiden ja jokaisen omia odotuksia. Ja muodostaa niiden perusteella työlle selkeät tavoitteet.

Aino Juusola: Yhdessä on myös tärkeä sopia, miten tavoitteita seurataan ja miten niitä voidaan tarvittaessa myös tarkistaa tilanteen mukaan. 

Tanja Lappi: Kasvuyrityksissä on usein haastetta, kuka tekee päätöksiä. Ja jos kukaan ei tee – tällöin säädetään ja sählätään.

2. Vuorovaikutuksen haasteet hybridityössä

Huono tiedonkulku ja epäselvä viestintä voivat aiheuttaa turhautumista ja virheiden syntymistä. Pienissä yrityksissä tehdään paljon tiivistä yhteistyötä, joten avoimen ja selkeän viestinnän edistäminen on ensiarvoisen tärkeää.

Tanja Lappi: Hydridityön maailmassa ollaan enemmän kuin aikaisemmin kirjoitetun viestinnän varassa. Tämä tarkoittaa sitä, että kun sinä kirjoitat viestin – et pääse näkemään tai validoimaan, mitä viestin saaja viestiäsi lukiessaan ajattelee. Väärin ymmärtämisen ja ylitulkinnan vaara on ilmeinen. Jos saat slack- tai sähköpostiviestin, joka nostattaa kulmakarvojasi, älä jää tunteen kanssa yksin. Pirauta viestin lähettäjälle ja kysy, mitä hän tarkoittaa. Kerro, jos jokin asia jäi sinua mietityttämään ja saat siihen luultavasti hyvin luonnollisen selityksen. Oma tulkintasi tilanteesta ei ole aina totta.

Ja välillä on hyvä pitää lähipäiviä, jolloin koko tiimi on toimistolla ja tekee yhdessä töitä. Silloin on aikaa ja mahdollisuus myös tarkentaa asioita, nostaa esille haastavimpiakin asioita ja päästä todentamaan erilaisia kulmakarvan asentoja.

Aino Juusola: Myös viestintään liittyvistä säännöistä ja kulttuureista on tärkeä sopia yhdessä, erityisesti jos työskentely toteutuu pitkälti etänä ja viestittelyyn liittyy herkästi tulkintaa. Miten meidän työyhteisössä annetaan palautetta? Miten vaikeita asioita otetaan tarvittaessa puheeksi?

tiesitkö, että Työuupumuksen kannalta yksi merkittävimmistä tekijöistä on avoin tiedonkulku.

Tähän liittyy niin viestintä ylhäältä alaspäin kuin alhaalta ylöspäin eli esihenkilöiltä työntekijöille kuin työntekijöiltä esihenkilöille.

Työntekijän kannalta on merkityksellistä se, että…
1) kokee tulevansa kuulluksi, vaikka konkreettisiin vaikuttamiseen ei olisikaan mahdollisuutta.
2) heidät pidetään ajantasalla siitä, mitä yrityksessä tapahtuu ja mitä tulevaisuuden visioita mahdollisesti on laadittu.
3) säännöllisten kuukausikirjeiden kautta viestiminen on usein tärkeää työntekijöille. 

3. Työn epävarmuus

Epävarmuus työtehtävistä, urakehityksestä tai yrityksen tulevaisuudesta voi aiheuttaa stressiä ja ahdistusta työntekijöille. Pienissä yrityksissä työntekijöiden informointi mahdollisista muutoksista tai päätöksistä avoimesti ja läpinäkyvästi on ehdottoman tärkeää.

Tanja Lappi: Tähän maailman aikaan kuuluu epävarmuus: on korkojen nousua, inflaatiota, työpaikkojen taloudellista ahdinkoa ja yleistä huolestuneisuutta. Työpaikalla voidaan joko lisätä epävarmuuden tuomaa ahdistuneisuutta tai vähentää sitä. Työpaikan yhteinen missio, arvot ja ääneen lausuttu yhteinen suunta tuottaa turvallisuuden tunnetta. Asioista, jotka eivät muutu päivittäin, kannattaa puhua yhdessä. Ne kiinnittävät mielen ja antavat hetkellisesti levon jatkuvasta muutoksesta.

Aino Juusola: Mitä Tanja ylempänä sanoi, on todella tärkeää. Lisäsin tähän myös resilienssin vahvistamisen. Resilienssi on yhteydessä ongelmanratkaisutapoihin ja siihen, miten me pystymme niitä tiukan paikan tullen hyödyntämään. Eli samalla, kun olemme avoimia riskeistä ja realistisia viestinnässä, on tärkeää myös ylläpitää selviytymispuhetta. Mistä olemme jo selvinneet? Mikä silloin on auttanut? Mikä silloin on ollut tärkeää? Ja juurikin, mitkä asiat säilyvät vaikka muutosta ja epävarmuutta on?

4. Työn ja yksityiselämän tasapainon puute

Epätasapaino työn ja yksityiselämän välillä voi aiheuttaa stressiä ja uupumusta työntekijöille. Pienissä yrityksissä työelämän ja yksityiselämän rajat saattavat kuitenkin helposti hälventyä.

Tanja Lappi: Täydellinen työajan ja vapaa-ajan erottaminen ei nykyisessä tietotyössä enää onnistu. Jos sellaisen perään haikailee, saattaa huomaamattaan kuormittaa itseään palautumisen sijaan. Tutkimusten mukaan työstä palautumista ei heikennä työasioiden positiivinen miettiminen tai erilaisten ratkaisuiden kelaaminen vapaa-ajalla. Joskus kuningasidea tulee mieleen kesken juoksulenkin ja se pitää päästä dokumentoimaan heti lenkiltä palattua.

Sen sijaan mieltä kuormittaa ja palautumista estää työasioiden negatiivinen vatvominen vapaa-ajalla. Jos tunnistat olevasi vatvoja, anna itsellesi illassa aikaa vain 15 min aikaa murehtimiseen ja kirjaa silloin murheet ylös (huolivartti). Sen jälkeen ne ovat poissa mielestä ja voit palata niihin seuraavana työpäivänä työajalla.

Poimi tästä vinkit

Työn kuormitustekijöiden hallinnan ja työhyvinvoinnin edistämisen checklist

  1. Käy viikoittain läpi porukkasi kanssa, mitä ollaan tavoittelemassa, millä prioriteetilla ja kuka tekee mitäkin.
  2. Sopikaa selkeät pelisäännöt viestinnälle: missä kanavassa käsitellään nopeat asiat, milloin tarvitaan yhteinen palaveri ja mitkä asiat käsitellään kasvotusten.
  3. Jokainen on vastuussa palautteen antamisesta. Pohtikaa yhdessä, millainen palaute kirittää teitä eteenpäin, missä sitä annetaan ja miten sellaista saisi lisää.

Tämä kaikki edistää työntekijöiden hyvinvointia ja sitoutumista työhön, mikä puolestaan vaikuttaa positiivisesti yrityksen tulokseen.


Tutustu tämän artikkelin kirjoittajiin

Aino Juusola on Heltin johtava psykoterapeutti ja työterveyspsykologi sekä tietokirjailija, joka työskentelee lähinnä tietotyöläisten kanssa. Aino on erikoistunut trauma- ja kriisiterapiaan ja on julkaissut teokset ‘Jutellaanko. Miten käsitellä lapsen kanssa vaikeita asioita?’ (2021) sekä ‘Taakka vai turva? Mitä kannan mukanani menneiltä sukupolvilta’ (Kirjapaja 2023).

Tanja Lappi on yksi työterveysyritys Heltin perustajista, ajatustyöhön, -työntekijöihin ja -yrityksiin erikoistunut työterveyspsykologi ja johdon luottovalmentaja, joka on hoitanut työurallaan satoja työuupuneita sekä sparrannut esihenkilöitä ja johtoa lukuisissa organisaatiossa. Hän kutsuu itseään työuupumusaktivistiksi, joka uskoo että työuupumuksesta voidaan vielä joskus puhua mennessä aikamuodossa. Tanja on julkaissut tietokirjan Eroon työuupumuksesta – jaksamisen johtaminen työpaikoilla (Alma Talent 2022).

Huomasitko jo nämä?

Tietoa kirjoittajasta Henna Ojala