Tuijotat tietokonetta, availet ohjelmia, selaimen välilehtiä, selailet viestejä. Pohdit, että sitä ja tuota pitäisi aloittaa. Nythän on hyvin aikaa, kun työssä ei ole vielä se normaali vauhti päällä. Vähintään tämä rauhallisempi hetki pitäisi hyödyntää tekemisen kehittämiseen. Huomaat päivän hujahtaneen ohi, etkä ole ihan varma, saitko mitään aikaan. Miten voit auttaa henkilöstöäsi (ja itseäsi) löytämään työn imun loman jälkeen? Lue tästä psykologin vinkit työpaikoille.
Elämme aikaa, jolloin suuri joukko ihmisiä on palannut tai on palaamassa töihin kesäloman jälkeen. Työpaikkojen kahvihuoneet täyttyvät keskusteluista, joissa kysellään, miten loma meni, ja millä mielin töihin on palattu.
Osa palaa selvästi intoa ja ideoita puhkuen ja valmiina käärimään hihat. Osa puolestaan kokee työn aloituksen tahmeampana tai suorastaan vaikeana. Jos kuulut jälkimmäiseen joukkoon, et ole yksin. Moni jakaa kokemuksesi.
Olisi kiva päästä tahmean alun jälkeen takaisin työn imuun, eli positiiviseen tunnetilaan, jossa koemme työtämme kohtaan tarmokkuutta, omistautumista ja uppoutumista. Eli meillä olisi energiaa, kiinnostusta ja kykyä työskennellä tehokkaasti ja aikaansaavasti.
Työn imua tuottavat tekijät kuntoon ihan ensimmäiseksi
Työn imua tuottavat monet eri tekijät työssä. Näitä ovat esimerkiksi työn palkitsevuus, kehittävyys ja monipuolisuus, vaikutusmahdollisuudet työhön, tavoitteiden ja roolien selkeys, työssä saatava sosiaalinen tuki, oikeudenmukaisuuden kokemus, muiden huomaavaisuus ja ystävällisyys, työstä saatava palaute ja onnistumisen huomaaminen, varmuus työn jatkumisesta, positiivinen ilmapiiri ja mahdollisuus sovittaa työ ja muu elämä yhteen. Voit pohtia, ovatko nämä elementit kunnossa työssäsi ja olivatko ne kunnossa jo ennen lomaa.
Saatamme monesti ajatella, että loma korjaa kuormittuneen olotilan. Se ei kuitenkaan tee sitä, mikäli työpaikalla kuormituksen lähteet pysyvät ennallaan!
Huomaat, että osa on palannut lomilta jo valmiiksi kuormittuneina tai loma ei riittänyt palautumiseen – arvioi tilannetta kolmella kysymyksellä
Lomalle on jääty todella kuormittuneena, eikä loma ole riittänyt palautumiseen. Tai toisinaan loma on ollut syystä tai toisesta kuormittava. Tärkeintä on tunnistaa olemmeko yksilöinä, tiimeinä ja työyhteisönä palanneet töihin levänneinä vai onko kuormitus jo heti seurana.
Muistelkaa, millä mielin teillä jäätiin lomille?
Oliko porukka kuormittunutta tai suorastaan uupunutta ja odotettiinko lomia malttamattomina? Jos näin oli, ei loma ole välttämättä riittänyt elvyttämään sitä edeltävästä kuormituksesta. Tällöin kannattaa tutkia, mitkä asiat kuormitusta aiheuttivat ja ovatko nämä asiat muuttuneet. Näin varmistatte, että työtilanne ei ole loman jälkeen yhtä kuormittava ja voimavarat voivat palautua myös työn ohessa.
Loma ei riittänyt palautumiseen, mutta työpaikalla on tehty tekoja kuormittavuuden vähentämiseksi?
Mikäli loma ei riittänyt täyteen palautumiseen, mutta työarki on muuttunut vähemmän kuormittavaksi niin, että se ei koko ajan lisää kuormituksen tasoa, voitte rauhassa seurailla tilannetta. Tällöin (ja toki aina muutenkin) on tärkeää sovittaa työn tavoitteet nykyisiin voimavaroihin sopiviksi, eli hieman matalammalle kuin ns. normaalitilanteessa. Voi olla tarpeen kapeuttaa työtehtäviä tai siirtää vaativimpia tehtäviä hetkeksi syrjään tai myöhempään ajankohtaan. Tämä voi päteä niin yksilön kuin tiimin tai kokonaisen organisaation kohdalla.
Loma ei riittänyt palautumiseen, ja työpaikalla mikään ei ole muuttunut?
Jos loma ei riittänyt palautumiseen ja työssä mikään ei ole muuttunut, on tärkeintä varmistaa ensin, että työ saadaan muokattua vähemmän kuormittavaksi. Näistä asioista pitää keskustella työpaikalla (tai jatkaa keskusteluja, joita aiheesta käytiin ennen lomia). Saatamme monesti ajatella, että loma korjaa kuormittuneen olotilan. Se ei kuitenkaan tee sitä, mikäli kuormituksen lähteet pysyvät ennallaan.
Loma oli virkistävä, porukka palautunutta – hyödynnä lomaltapaluun hetki uuden ideointiin
Jos loma tuntui hyvin palauttavalta ja periaatteessa virtaa kyllä riittää – se vain roiskuu kohdistamatta sinne tänne, voi pysähtyä hetkeksi tutkimaan arjen rutiineja. Ovatko ihmiset löytäneet normaalit arjen rutiinit ja hyvinvointia tukevat elämäntavat? Suunnitellaanko ja priorisoidaanko töitä vai luotetaanko siihen, että innostus ohjaa meitä oikeaan suuntaan?
Tietty määrä haahuilua on hyödyllistä ja tarpeellista, mutta moni tarvitsee myös rajoja ja tavoitteita päästäkseen kiinni tekemiseen. Kuuluuko työhön tarpeeksi sosiaalisia kohtaamisia, joissa uusia suuntia ideoidaan yhdessä, ratkaisuvaihtoehtoja mietitään yhdessä tai onnistumisia jaetaan ja juhlistetaan yhdessä?
Korjaa heti matalalla roikkuvat hedelmät, jotka vähentävät työn kuormitusta – pienikin muutos vaikuttaa
On tärkeää, että erilaisten tunnelmien tarkasteluun on tilaa työarjessa ja mahdollisiin haasteisiin tartutaan aktiivisesti. Jotkut asiat on helppo korjata, joten nämä matalalla roikkuvat hedelmät on järkevää poimia saman tien. Toisaalta suurempiin työn tekemisen esteisiin tai haasteisiin on myös tärkeä tarttua ja kommunikoida millä aikavälillä tilanteeseen voisi tulla muutos.
Poimi tästä vinkit
Neljä konkreettista vinkkiä auttaa tiimiä (tai itseäsi)
Miten voit tukea tiimiäsi, työporukkaasi pääsemaan takaisin työnimuun? Tässä muutama konkreettinen vinkki hyödynnettäväksi vaikka jo heti huomenna!
- Tarkastelkaa työn imuun vaikuttavia tekijöitä: Käykää yhdessä läpi ylempänä mainitut tekijät, kuten palkitsevuus, tavoitteet, sosiaalinen tuki jne. Tunnistakaa, mitkä näistä ovat kunnossa ja mitkä kaipaavat huomiota.
- Kuormituksen ja tavoitteiden tarkastelu: Arvioikaa millä mielin lomille jäätiin ja millä fiiliksillä lomilta on palattu. Tarvittaessa säätäkää työn tavoitteita nykyisiin voimavaroihin sopiviksi.
- Rutiinit ja rajat: Laittakaa yhdessä arjen rutiinit kuntoon ja asettakaa työn imua tukevia rajoja tai tavoitteita tuomaan selkeyttä loman jälkeiseen arkeen.
- Huomioi, että loma ei automaattisesti korjaa kuormittunutta olotilaa, mikäli kuormituksen lähteet ovat pysyneet ennallaan.
Tutustu tämän artikkelin kirjoittajaan
Mari Laari on Heltin työterveyspsykologi ja organisaatioiden ja esihenkilöiden luottohenkilö, joka on erikoistunut vireystilan optimointiin ja palautumiseen.