Mielenhuolto työsuhde-eduksi – 4 syytä investoida hyvinvointiin

Työsuhde-edut kertovat työpaikan kulttuurista. Ne osoittavat, mitkä asiat ovat organisaatiolle oikeasti tärkeitä. 

Mielen hyvinvoinnin haasteet jatkavat kasvuaan, vaikka työnantajat ovat kasvattaneet panostuksiaan terapiaan ja työterveyspsykologien käyttöön. Tuoreessa psykoterapiatutkimuksesta kertovassa YLE:n artikkelissa Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Ari Väänänen toteaa, että terapia on yksi vastaus yksilötasolla mielenterveysongelmista kärsiville, muttei väestötasolla. Huomiota tulisi hänen mukaansa kiinnittää lisäksi etenkin mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyyn ja paremmin hyvinvointia tukevaan työelämään.

Oireiden tehokkaan hoidon rinnalle tarvitaan siis huomattavasti nykyistä aikaisempaa ja kokonaisvaltaisempaa ennaltaehkäisyä: mielenhuoltoa, jossa huolletaan sekä yksilöitä että organisaatioita. 

Parhaita ovat toimet, joita työelämässä kyetään tekemään ennen kuin edetään varsinaisiin mielenterveysongelmiin

Ari Väänänen, Työterveyslaitos

Miksi mieltä kannattaa huoltaa ennaltaehkäisevästi työnantajan laskuun?

Kokosimme yhteen neljä syytä!

1. Työntekijäymmärrys syvenee 

Organisaatioita kehitetään monesta hyvästä syystä. Usein syynä on johdon pyrkimys vauhdittaa strategian toteutumista. Monesti kehittämisen perustana oleva nykytilan analyysi kaipaisi systeemisempää lähestymistapaa. Mistä kehittämisen kohteena oleva ilmiö itse asiassa johtuu? Ymmärrämmekö riittävästi työyhteisön toimintaa? Korjaammeko varmasti oikeaa asiaa?

2. Osoitat sosiaalista vastuullisuutta 

Sijoittajat edellyttävät organisaatioilta ESG-tekijöiden huomioimista kaikessa liiketoiminnassa. Vastuullisuus on tärkeä valintakriteeri myös kumppanivalinnoissa. Ympäristövastuun ja yhteiskuntavastuun osalta yritykset ovat jo kunnostautuneet ja teot näkyvät raportoinnissa. Sosiaalisen vastuun merkitys ja raportointikäytännöt kehittyvät parhaillaan. Keskeinen osa sosiaalista vastuullisuutta on omien työntekijöiden hyvinvoinnista huolehtiminen, kestävän hyvinvoinnin rakentaminen siten, että myös työnantaja sitoutuu kehittymään.

Kun mielenhuollosta tehdään työsuhde-etu, uskaltaa sen pariin hakeutua ne suorittajat ja työelämän supersankaritkin, jotka ovat tyypillisesti kaatuneet saappaat jalassa pitkille työuupumussairauslomille.

3. Parannat työnantajamielikuvaa 

Työpaikan arvojen toteutuminen punnitaan nykyään Glassdoorin ja Tunnon kaltaisilla anonyymeillä alustoilla. Työhyvinvointiin investoiminen on siis myös investointi kasvuun, sillä sillä varmistetaan oikeanlaisten osaajien rekrytoinnin onnistuminen ja huippujen sitouttaminen. “Sitä niittää, mitä kylvää” pätee myös työnantajamielikuvan rakentamiseen. Hyvinvointi säteilee työympäristöön: paremminvoivat työkaverit ovat kivempaa ja tuottavampaa seuraa. Työyhteisön yhteistyö paranee.

4. Kehittää myös työnantajaa!

Ei ole mitään järkeä “terapoida” työntekijöitä, jos pahoinvointia aiheuttavat työperäiset kuormitustekijät saavat rauhassa rehottaa työarjessa. Fiksumpaa on tarjota työntekijöille ja esihenkilöille mahdollisuuksia oman mielen vahvistamiseen ja kehittää samalla organisaatiota mielen hyvinvointia paremmin tukevaksi. Mindy mielenhuolto tuo työnantajalle mahdollisuuden ymmärtää henkilöstön mielen hyvinvointia uhkaavien työperäisten kuormitustekijöiden koko kirjon ja auttaa säännöllisen organisaatiosparrauksen avulla kohdistamaan kehittämisen mielen hyvinvoinnin kannalta olennaisiin asioihin.