3  tapaa tehdä  ajatustyökyvystä kilpailuetu

Aino Ahola

Tieto- ja ajatuskeskeinen työ kuormittavat ja haastavat aivoja enemmän kuin koskaan. Haitalliset tottumukset, työympäristön toiminta ja puutteellinen johtaminen ovat altisteita, jotka riskeeraavat työkykymme. Tutkimusten mukaan joka viides suomalainen työntekijä kärsii vuoden aikana työuupumuksesta ja WHO on arvioinut masennuksen nousevan suurimmaksi terveystaakaksi vuoteen 2030 mennessä.

Yrityksissä nähdään entistä vahvemmin, että ajatustyöläisten hyvä kapasiteetti on yksi tärkeimmistä kilpailutekijöistä. Ajatustyöläisen kapasiteetin tuottavuuseron mittakaavat ovat toista luokkaa kuin perinteisessä työssä. Jos hyvä tehdastyöläinen voi olla 2-4 kertaa tuottavampi kuin keskinkertainen, on Bill Gatesin mukaan hyvä koodari jopa 10 000 kertaa tuottavampi kuin heikko koodari.

Suunta on selkeä: Ajatustyöläisen hyvinvoitiin ja mielen työkaluihin panostaminen on investointi.

Heltillä ⅔ toiminnasta ennaltaehkäisee työkyvyttömyyttä

Suurimpia työn kuormitustekijöitä ovat kiire, keskeytykset, multitaskaus, informaatioähky ja työn tieto- ja ajatusintensiivisyys. Monesti nämä liittyvät puutteelliseen johtamiseen. Seurauksina ovat keskittymishaasteet, stressioireet, unettomuus ja elämänhallinnan ongelmat.

Vaikuttamalla juurisyihin ja niiden ratkaisemiseen eli johtamalla työkykyä pelkän reaktiivisen sairaanhoidon sijaan saamme aikaan hyvinvoivia ja tuottavia työntekijöitä. Siksi Heltti on nostanut työntekijän terveyttä ja työkykyä edistävät palvelut merkittävään – jopa merkittävimpään – rooliin perinteisten lääkäripalveluiden rinnalle. Keskimäärin tuotamme asiakkaillemme palveluita seuraavan kaavan mukaan: 30% sairaanhoitoa (Kela2), 70% ennaltaehkäiseviä palveluita (Kela 1 ja Kela 0).

“Kun työntekijät voivat hyvin, myös yritys tuottaa hyvin.”

Heltti vaikuttaa ajatustyökykyyn kolmen elementin kautta

1. Hyvinvoinnin johtaminen kaikilla organisaation tasoilla

Työkykyä ja terveyttä edistävät palvelut varmistavat ettei tekeminen keskity peräpeiliin katsomiseen. Joka päiväisessä arjessa vaikutamme siihen parhaiten tiiviillä yhteistyöllä henkilöstöhallinnon ja esihenkilöiden kanssa sekä yhteisellä dynaamisella hyvinvoinnin johtamisen suunnitelmalla. Onko esihenkilöillä riittävä kyvykkyys tunnistaa uupumisoireet ennen tarvetta sairaslomaan? Onko varhaisen puuttumisen malli jalkautettu arjen toimintoihin? Kantaako HR omilla harteillaan henkilöstön murheet? Yhdessä mietityt tavoitteet ja niiden mittarointi sekä seuranta varmistavat, että ettei tilanne junnaa paikoillaan.

Työntekijätasolla hyvinvointia johdetaan datan avulla Heltistä käsin. Tarjoamme oikea-aikaisesta tukea niille, joiden työkyky on riskissä alentua ennen kuin työntekijä voi riittävän huonosti. Dataa meille tuottaa mm terveyskyselyt ja matala yhteydenottokynnys ja työkalupakista löytyvät niin voimavaravalmennukset stressin halintaan kuin itsehoito-oppaat unihaasteisiin.

2. Terveellinen työympäristö mahdollistaa kukoistuksen

Lakisääteisesti työterveyden ensisijaiseen tavoite on taata työntekijöille terveellinen työympäristö ja -olosuhteet: Tunnistamme yhdessä, millaisia ovat tärkeimmät lisätuen paikat, joita juuri teidän työpaikalla voi tulla vastaan. Se on paitsi etätoimiston ergonomiaa ja oikeanlaista valaistusta myös johtamista, kommunikointia ja kyvykkyyttä ratkoa ristitiriitatilanteita. Halua varmistaa, että jokaisella työyhteisön jäsenellä on mahdollisuus kukoistaa työssään uupumatta. Lue lisää lakisääteisen työterveyden merkityksestä täältä.

3. Sairaanhoito varmistaa paluun työkykyiseksi

Sairaanhoito aktivoituu, kun työntekijä jo oireilee. Tarkastelemme sairaanhoidossakin kokonaisuutta aina työkykylinssit päässä: onko oireilun takana jotain työperäistä, johon tulisi puuttua ja miten sairastuminen vaikuttaa työkykyysi. Hoidontarpeen arvion avulla hoito saadaan alkamaan ensimmäisestä kontaktista. Yhteydenotto HelttiLinjaan ja livechattiin koetaan helpoksi ja miellyttäväksi, jonka myötä hoitoon hakeudutaan varhaisemmassa vaiheessa ennen kuin tilanteet monimutkaistuvat ja riski työkyvyttömyydelle kasvaa.

Poimi tästä vinkit

Ajatustyöntekijöiden hyvinvointi kilpailuetuna

Miksi ajatustyöntekijän hyvinvointiin kannattaa panostaa?

  1. Ajatustyöntekijöiden hyvinvointiin panostaminen on investointi yrityksen elinvoimaisuuteen, tuottavuuteen ja tulevaisuuteen.
  2. Ennaltaehkäisy säästää kustannuksia: Ennaltaehkäisevät toimenpiteet vähentävät stressiä ja säästävät pitkällä aikavälillä kustannuksia, kun vältetään työuupumuksen aiheuttamat ongelmat.
  3. Yhteys hyvinvoinnin ja tuottavuuden välillä: Tutkimusten mukaan hyvinvoinnin parantaminen voi nostaa tehokkuutta merkittävästi, mikä tekee hyvinvoinnin tukemisesta liiketaloudellisestikin kannattavaa.

Yhteinen tavoite

Meillä ja asiakkaillamme on yhteinen tavoite: Pitää työntekijät terveinä. Kun työntekijät voivat hyvin, myös yritys tuottaa hyvin. Vaikutetaan siihen yhdessä kaikilla tasoilla.

Heltti on hyvinvointi- ja terveyspalveluyritys, jonka missiona on luoda ajatustyöläisille kestävää energiaa.

Tilaa työterveys Heltin verkkokaupasta tai pyydä tarjous!


Tutustu tämän artikkelin kirjoittajaan

Aino Ahola on Heltin Tampereen vahvistus, joka istuttaa hyvinvoinnin taimia manselaiseen työkulttuuriin. “Intohimoni on löytää laatikon ulkopuolelta uutta ajateltavaa ja mielelläni autan myös asiakkaitamme kyseenalaistamaan työterveysrutiinit. Arkeani vauhdittaa kaksi työhyvinvointikoirinakin tunnettua villakoiraa sekä agilityesteet. Viikonloppuisin minut tavoittaakin parhaiten treeni- ja kisakentiltä sinnikkään asenteen kera.”

MUUTAMA MINUUTTI VIELÄ AIKAA? JATKA LUKEMISTA NÄISTÄ