Elämme aikaa, jossa monilla työpaikoilla muutosneuvottelut, avainhenkilöiden vaihdokset, organisoitumisen tai prosessien muutokset ovat ajankohtaisia. Epävarmassa toimintaympäristössä jatkuva muutos ja muuttuminen on välttämätöntä ja väistämätöntä. Mutta millaisia vaikutuksia näillä muutoksilla on työntekijöihin, ja miten varmistetaan heidän hyvinvointinsa ja työkykynsä muutosten keskellä? Missä muutoksen vaiheessa ja millaisin keinoin työterveyshuolto voi auttaa organisaatiota, HR:ää, johtoa, esihenkilöitä, tiimejä ja työntekijöitä?
Ensinnäkin, on tärkeää ymmärtää, että jokainen muutostilanne on henkilöstölle kuormitustekijä, vaikka muutoksen vaikutukset pidemmällä tähtäimellä omaan työhön ja organisaation liiketoimintaan olisivatkin pääasiassa positiivisia. Johtuen epävarmuudesta, muutoksen vaikutuksesta työnkuvaan ja -prosesseihin sekä mahdollisista muutoksista työympäristössä, työntekijät voivat kokea stressiä ja ahdistusta. Joskin myös intoa ja innostusta sekä nähdä mahdollisuuksia kehittymiseen.
Selkeän viestinnän, hyvän johtamisen sekä työarjen tukiverkoston merkitys korostuu muutostilanteissa, sillä se auttaa luomaan turvallisen ilmapiirin ja selkeyden tulevaisuuden suhteen. Tärkeää on myös huomioida, että uuden oppiminen ja omaksuminen vie aikaa ja energiaa eikä kaikkia muutosvaikutuksia voi ennakoida. Muutokseen onkin hyvä suhtautua oppivana prosessina, jossa on samaan aikaan näkyviä reaktioita sekä pinnan alla olevia tekijöitä.
Tyypilliset muutostilanteet organisaatioissa, joihin henkilöstö reagoi:
- Muutosneuvottelut – myös aika muutosneuvotteluiden jälkeen
- Avainhenkilön tai lähikollegan vaihdos
- Arjen prosessien muutokset
- Muutokset organisoitumisessa
- Liiketoiminnan muutokset
Miksi ja miten työntekijät reagoivat muutoksiin?
Työntekijöiden reaktiot muutoksiin ovat moninaisia ja syvästi henkilökohtaisia. Muutoksen edessä ihmiset voivat kokea laajan kirjon tunteita ja ajatuksia, jotka heijastavat heidän yksilöllistä kokemusmaailmaansa ja työympäristöönsä liittyviä odotuksia ja pelkoja. Vaikka muutokset nähtäisiinkin tarpeellisena, on muuttuminen vaikeaa.
1. Epävarmuus tulevaisuudesta: Muutoksen aiheuttama epävarmuus tulevaisuudesta on yksi merkittävimmistä tekijöistä, joka vaikuttaa työntekijöiden reaktioihin. Kun työntekijät eivät tiedä, mitä muutos tuo tullessaan heidän työtehtäviinsä tai organisaation tulevaisuuteen, se voi aiheuttaa ahdistusta ja pelkoa, riippumatta oliko muutoksella toteutuessaan positiivinen vai negatiivinen vaikutus yksilön arkeen.
2. Työnkuvaan ja -prosesseihin liittyvät muutokset: Muutokset työnkuvassa tai -prosesseissa voivat hämmentää työntekijöitä ja herättää pelkoa ja vastustusta. Ne voivat tuntua uhkana tutulle ja turvalliselle työympäristölle ja aiheuttaa vastustusta muutosta kohtaan.
3. Mahdolliset muutokset työympäristössä: Fyysiset muutokset työympäristössä, kuten siirtyminen uusiin tiloihin tai muutokset työaikojen tai -järjestelyjen suhteen, voivat myös aiheuttaa epävarmuutta ja vastustusta työntekijöissä.
Nämä reaktiot voivat ilmetä eri tavoin työpaikalla. Lisääntyneet poissaolot, alentunut työmotivaatio, passiivisuus tai jopa konfliktien lisääntyminen voivat olla merkkejä siitä, että työntekijät kamppailevat muutoksen kanssa.
On tärkeää ymmärtää, että nämä reaktiot ovat luonnollisia ja odotettavia osana muutoksen prosessia. Ne eivät välttämättä tarkoita vastarintaa muutosta kohtaan, vaan pikemminkin tarvetta tukeen ja ohjaukseen muutoksen läpi. Organisaation johto ja esihenkilöt voivat auttaa työntekijöitä käsittelemään näitä reaktioita tarjoamalla avointa viestintää, tukea ja selkeitä ohjeita muutoksessa navigointiin.
Tyypilliset henkilöstön reaktiot
- Vastustus
- Epävarmuuden tunne
- Ylisuorittaminen
- Turhautuminen
- Pelko työpaikan menettämisestä tai muutoksista omaan työhön
- Lisääntyneet poissaolot
- Alentunut työmotivaatio
- Konfliktiherkkyys
Miten työterveyshuolto voi auttaa ja tukea muutostilanteissa
Ennen muutosta – työterveyshuollosta apua suunnitteluun ja vaikutusten arviointiin
Työterveyshuollon rooli muutostilanteissa on ensiarvoisen tärkeä työntekijöiden hyvinvoinnin ja organisaation toimivuuden kannalta. Asiantuntijoina meillä on ainutlaatuinen mahdollisuus tarjota kohdennettua tukea ja ohjausta, joka auttaa työyhteisöä selviytymään muutoksen aiheuttamista haasteista ja rakentamaan vahvempaa tulevaisuutta.
Työterveyshuollon kanssa tehtävä muutostilannetta kartoittava yhteistyö kannattaa aloittaa jo muutoksen suunnitteluvaiheessa. Tämä mahdollistaa varhaisen tunnistamisen mahdollisista riskeistä ja tarpeista. Työterveyshuollon asiantuntijat voivat auttaa organisaatiota valmistautumaan muutokseen tarjoamalla apua muutosvaikutusten arviointiin ja muutosprosessin suunnitteluun.
Yhdessä työterveyshuollon ammattilaisten kanssa voit arvioida:
- millaisia vaikutuksia muutoksella tulee olemaan
- millaisia tukitoimia mahdollisesti tarvitaan eri henkilöstöryhmille, jotta muutos onnistuisi henkilöstön hyvinvoinnin ja työkyvyn kannalta parhaiten
- miten työterveyshuollossa voidaan ennakoida mahdollisia yhteydenottoja
- tarvitaanko tehostettua organisaatiotason seurantaa tai sparrausta muutostilanteen eri vaiheissa johdolle, esihenkilöille, viestinnälle tai HR:lle
Muista viestiä selkeästi henkilöstölle tukitoimet ja työterveyshuollon palvelut
Työntekijöiden tulee olla selvillä siitä, mitä palveluita ja tukitoimia työterveyshuolto tarjoaa ja miten niitä käytetään. Selkeä ja avoin viestintä auttaa vähentämään epävarmuutta ja lisää luottamusta organisaation tarjoamiin tukiin.
Akuutin muutostilanteen jälkeen – miten työterveyshuollon moniammatillinen tiimi auttaa tiimejä tarttumaan uuteen arkeen
Kun akuutti muutostilanne on ohitse ja organisaatio on astunut uuteen vaiheeseen, työterveyshuollon moniammatillinen tiimi astuu entistäkin vahvemmin kuvioihin auttaakseen tiimejä ja yksilöitä sopeutumaan ja tarttumaan uuteen arkeen. Akuutin tilanteen purkaminen on tärkeää, mutta vielä merkityksellisempää on katse suunnata eteenpäin ja luoda vahvat perustukset tulevalle.
Työnohjaus tiimeille: Työnohjaus on vaikuttava keino auttaa heitä prosessoimaan läpi käytyjä kokemuksia ja löytämään yhdessä ratkaisuja uusiin haasteisiin. Työnohjauksessa tiimit voivat reflektoida muutoksen vaikutuksia työhönsä ja työyhteisöön sekä tunnistaa vahvuuksia ja kehityskohteita tulevaisuutta ajatellen.
Esihenkilöiden tuki: Esihenkilöiden jaksamisen tukeminen on ensiarvoisen tärkeää muutostilanteissa sekä niiden jälkeen. Esihenkilöiden tukemiseen erikoistuneet business coachit, työnohjaajat ja psykologit auttavat yksilö- tai ryhmämuotoisesti esihenkilöitä paitsi purkamaan omaa kuormitusta, myös navigoimaan uudessa arjessa ja roolissaan muutoksen jälkeen.
Yksilöllinen tuki: Yksilötasolla työterveyshuollon ammattilaiset tarjoavat henkilökohtaista tukea työntekijöille, jotka voivat kaivata lisää voimavaroja ja tukea sopeutuakseen uuteen tilanteeseen. Henkilökohtaiset keskustelut työterveyshuollon kanssa voivat auttaa työntekijöitä käsittelemään mahdollisia stressin, ahdistuksen tai epävarmuuden tunteita sekä löytämään keinoja vahvistaa omaa hyvinvointiaan ja työkykyään.
Poimi tästä vinkit
Muistilista muutostilanteisiin ja yhteistyöhön työterveyshuollon kanssa
- Ota yhteyttä työterveyshuollon yhteyshenkilöösi jo hyvissä ajoin ennen muutostilannetta, jotta voitte yhdessä arvioida muutoksen vaikutukset ja tarvittavat tukitoimet
- Tukitoimia pohdittaessa on tärkeää tunnistaa erilaiset tuen tarpeet eri rooleille, henkilöstöryhmille – niin muutoksen kohteena oleville, kuin sitä johtaville tai sen vaikutuspiirissä oleville
- Viesti selkeästi muutoksen eri vaiheissa käytössä olevista tukimuodoista ja työterveyshuollon palveluista henkilöstöllesi. Käy tukimuodot läpi useaan kertaa, paitsi suullisesti myös kirjallisesti.
- Suunnittele akuutin muutostilanteen jälkeinen tuki jo etukäteen. Onko esimerkiksi tiimeille tarjolla ryhmätyönohjausta tilanteen purkamiseen ja eteenpäin menemiseen? Onko esihenkilöille tukea? Entä HR:lle tai johdolle?
Tutustu Heltin muutostilanteiden tukipalveluihin
Kokeneet ja empaattiset muutostilanteiden tukea tarjoavat organisaatiopsykologimme, työnohjaajamme ja psykologimme ovat työyhteisösi, johdon, esihenkilöiden sekä tiimien tukena erilaisissa muutostilanteissa.
Muutostilanteiden tukipalvelumme soveltuvat erilaisiin kuormittaviin muutosvaiheisiin ja sopeuttamistilanteisiin.
Tutustu tämän artikkelin kirjoittajaan
Anne Jurvelin on ei-diginatiivi organisaatiopsykologi, joka yrittää ymmärtää, mihin maailma on menossa, mitä tämä tarkoittaa ajatustyöpaikoille ja ajatustyöläisille sekä, miten edistetään työhyvinvointia ja työkykyä.
Anne työskentelee yksilöiden ja työyhteisöjen kanssa ja jäsentää päivittäin ajatustyön murrosta sekä sen vaikutuksia yksilöihin, tiimeihin ja organisaatioihin.
Tiesitkö, että 64 % tietotyötä tekevien sairauslomista johtuu mielen kuormituksesta?
Heltti on Suomen ainoa ajatustyöhön erikoistunut mielen palveluiden tarjoaja.
Olemme psykososiaalisten kuormitustekijöiden syväosaajia.