Maailma, jossa elämme, on yhä hauraampi, arvaamattomampi ja vaikeammin hahmotettava. Pysyviltä näyttäneet rakenteet voivat yllättäen hajota. Asioiden välillä on entistä enemmän globaalisti vaikuttavia kytköksiä ja monentasoisia vaikutussuhteita, mikä tekee ennakoinnista vaikeaa: pienellä teolla voi olla valtava vaikutus ja suurella teolla taas ei juuri minkäänlaista. Kokonaisuudet ovat kompleksisia, joita yksittäisen ihmisen on vaikea hahmottaa. Ennakoimattomuus ja epävarmuus herättävät ahdistusta ja haastavat sekä organisaatioita että yksilöitä. Siksi mielen ohjaamisen taidot nousevat yhä tärkeämmiksi: kyky säädellä tunteita, tarkastella omaa ajattelua ja suunnata huomiota tietoisesti auttaa toimimaan viisaasti muuttuvissa tilanteissa.
Ihmisen ajattelusta puhutaan usein kaksoisprosessointina: tiedostamattoman ja tietoisen mielen toimintana. Näistä käytetään myös nimityksiä Systeemi 1 ja Systeemi 2. Aikojen saatossa olemme tarvinneet enemmän nopeaa ja tehokasta Systeemi 1:stä, kun toimintaympäristö on vaatinut nopeita johtopäätöksiä ja tilanteen mukaista ketterää reagointia. Mitä kompleksisemmaksi toimintaympäristömme muuttuu ja mitä vaikeampia ratkaistavat ongelmat ovat, sitä enemmän meiltä tarvitaan Systeemi 2:n aktivointia eli tietoista asioiden ja tapahtumien pohdintaa ja harkintaa. Tietoinen ja harkitseva Systeemi 2 aktivoituu vain, kun pysähdymme ja kiinnitämme huomiota. Ilman tietoista tarkastelua ajattelumme kulkee helposti kaavamaisia ja vinoutuneita ratoja.
Ajattelumme on täynnä virheitä
Meillä jokaisella on ajatteluvinoumia, jotka vaikuttavat siihen, mitä havainnoimme, millaisen merkityksen annamme havainnoillemme ja millaisia johtopäätöksiä teemme. Ajatteluvinoumat ovat mielen oikoratoja, jotka tehostavat havaintojen prosessointia ja säästävät energiaamme. Tässä muutama esimerkki kognitiivisista vinoumista – lisää voit löytää esim. wikipediasta.
Yleisimmät ajatteluvinoumat
- Vahvistusvinouma: Panemme merkille informaatiota ja evidenssiä, jotka tukevat nykyisiä mielipiteitämme, toimintaamme ja valintojamme. Samalla sivuutamme niiden vastaisen informaation. Taustalla on inhimillinen pyrkimys toimia vähimmän energian periaatteella ja asenteiden tai ajattelun muuttaminen vaatii meiltä paljon energiaa. Esim. Jos yksilöllä entuudestaan on kokemus muutoksista sekavina ja työläinä, mieli lähtee havainnoimaan sekavuutta ja työläyttä signaloivia merkkejä heti kun kuulemme muutoksesta työpaikallamme.
- Haloefekti: Yleistämme kohteeseen liitetyn positiivisen tai negatiivisen leiman koskemaan kaikkea muuta kohteeseen kytkeytyvää. Esimerkiksi kun meille ystävällinen henkilö ilmoittaa muutoksesta ja kertoo sen hyvistä puolista, meillä on taipumus suhtautua viestiin positiivisesti verrattuna siihen, että saman asian kertoisikin henkilö, josta emme pidä tai johon emme luota.
- Bandwagon efekti – voittajan matkaan: Ihminen haluaa kuulua ryhmään ja tyypillisesti vieläpä enemmistöön. Siksi olemme tyypillisesti enemmistön kanssa joko samaa mieltä tai vaikenemme eriävistä näkemyksistämme.
Tunnistamme kohtuullisesti ajatteluvinoumia toisissa, mutta merkittävästi huonommin itsessämme. Voitkin onnitella itseäsi, jos huomaat ajatteluharhoja itsessäsi. Voit myös tavoitella superajattelijan taitoja ja suhtautua omaan ajatteluusi terveen kriittisesti, etsien myös vastakkaista evidenssiä omille johtopäätöksille. Oman ajattelun tarkkailu ja päivittäminen on keskeinen taito maailmassa, jossa varmuutta on yhä vähemmän. Voit lukea hyvän ajattelijan taidoista enemmän esim. tästä Incin artikkelista.
Tulevaisuudessa tarvitsemme entistä enemmän oppimista ja inhimillistä kasvua tukevaa asennetta. Maailma ympärillämme muuttuu ja muuttaa sekä työmme sisältöä että tapaamme tehdä työtä. Uuden edessä tarvitsemme entistä enemmän ymmärrystä ja tietoisuutta oman mielen toiminnasta sekä tunteiden ja hermoston vaikutuksesta ajatteluumme.
”Maailma ympärillämme muuttuu ja muuttaa sekä työmme sisältöä että tapaamme tehdä työtä. Uuden edessä tarvitsemme entistä enemmän ymmärrystä ja tietoisuutta oman mielen toiminnasta sekä tunteiden ja hermoston vaikutuksesta ajatteluumme. ”
Välillä tunne on nopeampi kuin ajatus – miten siis säädellä tunteita?
Tutkimukset ovat osoittaneet, että tunne aiheuttaa meissä fyysisiä reaktioita ja vaikuttaa valintoihimme, vaikkemme itse edes tiedostaisi tunteen viriämistä itsessämme. Voidaan siis sanoa, että tunne on nopeampi kuin ajatus ja voimistuessaan myös järkeä vahvempi. Meillä kaikilla on tunteita, jotka vaikuttavat päätöksentekoomme, mutta olemme harvemmin tietoisia tunteista tai niiden vaikutuksesta meihin. Emootiot vaikuttavat myös ajatteluumme, sillä teemme jatkuvasti havainnoista tulkintoja, joihin kytkeytyvät myös tunteet. Jos meissä viriää vaikeita tunteita, havainnointikykymme ja ajattelumme kapenee, sillä suuntaamme kaiken havainnoitikykymme uhkaavaksi mielletyn asian tarkkailuun.
Tietoisuus omista tunteista ja niiden vaikutuksesta toimintaan auttaa sekä laajentamaan havainnointia ja ajattelua että reagoimaan harkitummin. Tunnetaidoilla tarkoitetaan siis kykyä tiedostaa omia tunteita, taitoa säädellä tunteen voimakkuutta sekä kykyä valita tietoisesti toimintatapa automaattisen reagoinnin sijasta. Tunnetaidoilla ei pyritä muuttamaan tunnetta toisenlaiseksi, vain säätelemään tunnetta seuraavaa toimintaa. Voimme opetella pysähtymään, nimeämään tunteemme ja suhtautumaan niihin hyväksyvästi. Myös myötätuntoinen suhtautuminen itseen vahvistaa mielen joustavuutta ja auttaa kestämään epävarmuutta.
Kun opimme ohjaamaan omaa mieltämme – ajattelua, tunteita ja asennetta – voimme toimia fiksummin maailmassa, joka ei ole yksinkertainen eikä ennustettava.
Tutustu tämän artikkelin kirjoittajaan
Hanna Rainio (VTM) on rohkeasti vaikeita teemoja lähestyvä vuorovaikutuksen ammattilainen, joka kiinnostuu dynamiikasta ryhmissä, mitä tapahtuu ihmisten välillä ja mikä rooli johtamisella ja työn rakenteilla on edellisten syntymisessä.
Hanna on erikoistunut johtamiseen ja johtajuuteen. Hän valmentaa ja coachaa johtoryhmiä ja esihenkilöitä tyypillisesti muutoksen ja muuttumisen tilanteissa.