Kolme mahdollisuutta vaikuttaa mielen hyvinvoinnin suuntaan

Tietyt tilanteet työsuhteen elinkaaren aikana saattavat ratkaista työntekijän mielen hyvinvoinnin suunnan. Nämä tuhannen taalan tilaisuudet kannattaa hyödyntää viisaasti.

Tyttäreni sairaus vei minut urani alkuvaiheessa Lastensairaalan osastoille ja vastaanotoille. Hyvää pelisilmää osoittanut pomoni suhtautui sairaalajaksoihin ja hoitokäyntien kalenterisovitteluun empaattisesti. Kannustava ja inhimillinen ote sai minut tekemään parhaani ja sitoutumaan työnantajaan.

Tällaisia työntekijän mielen hyvinvoinnin suunnanmäärityksen tuhannen taalan tilaisuuksia mahtuu uran varrelle monia. Se, miten esihenkilö toimii näissä tilanteissa, vaikuttaa merkittävällä tavalla siihen, syntyykö mielen pahoinvointia ruokkiva kierre vai sitoutumisen tie.

1. Perehdytys

Työsuhteen alussa mielen hyvinvoinnin merkittävimpiä hetkiä on perehdytyksen onnistuminen. Sillä, odottaako työpaikalla kukkakimppu tai firman t-paita, ei ole niin paljon merkitystä kuin sillä, onnistuuko perehdyttäjä rakentamaan uudelle työntekijälle hallinnan tunnetta. Osaako hän selittää asiat selkeästi, onko mietitty ketkä ovat työntekijän onnistumisen kannalta tärkeimmät tutustumisen arvoiset henkilöt ja miten untuvikko sosiaalistuu työyhteisöön?

Jos perehdytys epäonnistuu, työntekijällä ei ole riittäviä onnistumisen edellytyksiä. Lähtökohtaisesti kaikki haluavat uudessa työssään onnistua ja tehdä hyvän vaikutuksen. Miltä mahtaa tuntua kun tulee rekrytoiduksi työpaikkan, jossa perehdytysfilosofiana on “Lue sieltä intrasta”?

Inhimillistä lähestymistä voi opetella ihan samalla tavalla kuin muitakin vuorovaikutustaitoja.

2. Muutostilanteet

Muutostilanteita mahtuu työuran varrelle monia. Se, miten ne hoidetaan, vaikuttaa paljon syntyykö epäreiluuden kokemusta, pettymyksiä ja lopulta kyynistymistä. Mistä syystä muutoksia tehdään? Eletäänkö kvartaaliorganisaatiossa sen vuoksi, että johtajat tappelevat tonteistaan vai joudutaanko sopeuttamaan toimintaa tuottavuushaasteiden vuoksi? Mielen hyvinvoinnille keskeistä on, että tulee kohdatuksi ja arvostetuksi vaikka muutoksen lopputulos ei miellyttäisikään. 

Inhimillistä lähestymistä voi opetella ihan samalla tavalla kuin muitakin vuorovaikutustaitoja. Fiksu työnantaja panostaa näihin muutostilanteiden kohtaamispisteisiin ja välttää sillä työsuhteen mielen hyvinvoinnin kenties pahimman peikon: urajumin.

3. Urajumi

Urajumi tarkoittaa pitkään jatkunutta tyytymättömyyttä omaan työhön. Työntekijä voi kokea, että on kokonaan väärässä ammatissa tai oma rooli organisaatiossa ei inspiroi. Urajumissa voi olla myös “kultaisessa häkissä” eli silloin kun työstä ei saa enää mitään iloa, mutta palkka on sen verran hyvä, ettei ole valmis laskemaan saavutettua elintasoa.

Urajumista tarvitaan lisää tutkimustietoa, mutta oma kokemukseni on, että se on keskeinen taustavaikuttaja työikäisten mielen hyvinvoinnin haasteissa. Eikä mikään ihme – vähemmästäkin masentuu ja ahdistuu, jos päivästä toiseen tekee liian helppoja tai itselleen merkityksettömiä töitä. Työntekijällä ja työnantajalla on kuitenkin hyviä mahdollisuuksia vaikuttaa urajumiin ja ehkäistä sen medikalisoituminen mielenterveysoireiksi.

Onko organisaatiossa mahdollista rakentaa urapolkuja? Tai edes jonkinlaista osaamisen kehittämistä työtehtäviä tuunaamalla? Onko työnkierto mahdollista? Seniori-ikäinen urajumittaja voi voimaantua kun pääsee jakamaan omaa osaamista perehdyttämisen tai projektien myötä.