Ajatustyöläinen – 5 osaamista, joilla pärjäät tekoälyn motittamassa maailmassa

Tekoäly tuli ja vei meidän työt? No ei sentään. Tekoäly on parhaimmillaan tukiäly, joka samalla mahdollistaa laadukkaamman ajatustyön. Millä osaamisilla ajatustyöläinen voi navigoida tulevaisuuden työelämässä hyvinvoivana ja miten organisaatio varmistaa kilpailukykynsä tulevaisuudessa? Mitkä ovat ajatustyöläisen 5 tärkeintä osaamista tekoälyn aikakaudella?

Jos yhden teeman Nordic Business Forum onnistui liimaamaan sitkeästi takaraivoon, oli se tekoäly ja tekoälyn voima ravistella työelämää. Ihmisten luovuutta ja kykyä ratkaista monimutkaisia ongelmia ei voi korostaa liikaa, kun teköäly mullistaa työelämää.

Henkilöstöjohtamisen näkökulmasta tekoälyn nostamat isot kysymykset liittyvät työkyvyn ja osaamisen johtamiseen, johtamisosaamiseen ja organisaatiokulttuuriin. Yksilön näkökulmasta tekoäly parhaimmillaan muovaa tietotyöstä ajatustyötä, jossa aikaa jää enemmän laadukkaalle ajattelulle, ja luovuudelle. Onko tekoäly jopa yksi keino vähentää ajatustyön riskitekijöitä, kuten kognitiivista kuormitusta?

Ajatustyön murros ja osaamisten häiriötila

Yhä suurempi osa työstä on ajatustyötä ja se on murroksessa. Aivotyö ei ole helposti rajattavissa ja aivojen tiedonkäsittelykapasiteetti on rajallinen. Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi 2023-tutkimuksen mukaan kognitiiviset häiriöt ovat nousseet merkittävästi neljässä vuodessa.

Osaamisvaatimusten muutosten taustalla on muutakin kuin tekoäly, mutta sen avulla tullaan automatisoimaan erityisesti päättelyä, viestintää ja koordinointia. Accenture povaa tuoreessa raportissaan Gen AI LLM – A new era of generative AI for everyone tekoälyn vaikuttavan 40 prosenttiin työajasta. Tässä laskennassa on taustalla, että suurin osa, 65 prosenttia, kielellisestä työstä voidaan tehdä tehokkaammin automatisoinnin avulla.

Viisi keskeistä ajatustyöläisen osaamista tekoälyn aikakaudella

Yksi työ- ja kilpailukyvyn keskeinen rakennuspalikka on osaaminen. Millä osaamisilla ajatustyöläiset voivat navigoida tulevaisuuden työelämässä hyvinvoivina ja miten organisaatio varmistaa kilpailukykynsä tulevaisuudessa? Useat tahot ovat pohtineet ja koonneet listoja tulevaisuuden osaamisvaatimuksista. Listat polveilevat ja eri ammattiajojen välillä on eroja, mutta jotain yhteistäkin niissä on.

1. Itsensä johtamisen ja oppimisen metataidot

Itsensä johtaminen on iso kokonaisuus taitoja, joiden tavoitteena työn kontekstissa on työhyvinvointi ja sujuva työ. Itsensä johtaminen lähtee itsetuntemuksesta – mikä on minulle tärkeää, mistä innostun ja nautin, missä olen hyvä ja mistä kuormitun. Se on stressinsietoa, muutosjoustavuutta, ajatusten ja tunteiden säätelyä sekä oman toiminnan suunnittelua ja ohjaamista niin monimutkaisissa ja haastavissa tehtävissä kuin muutosmylläköissä. Se on oman hyvinvoinnin johtamista ja olemista kipparin paikalla ajankäytön suhteen. Jos ajatustyössä tekoäly vaikuttaa 40 prosenttiin työajasta, miten tulen käyttämään aikani? Työelämän murroskohdissa, kun emme vielä tiedä tulevaisuutta, itsensä johtaminen on uteliasta mieltä ja oppimisen metataitoja, miten oppia oppimaan.

2. Analyyttinen, kriittinen ja eettinen ajattelu

Tekoäly taipuu moneen auttaen meitä infoähkyssä. Se tuo helpotusta datan hakuun ja jäsentämiseen sekä myllyttää meille vastauksen. Vastaukset voivat olla lähellä tosia, mutta ihmiselle jää sen arviointi, onko vastaus riittävän oikea, mistä data tulee, onko se eettisesti kestävä sekä relevantti isomman tavoitteen ja vision kannalta. Analyyttisellä, kriittisellä ja eettisellä ajattelulla teemme tekoälystä kumppanin, emme vihollista.

3. Vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot hybdirimaailmassa

Ihminen on laumaeläin ja kone ei ole ihminen. Yksi mielenterveyden uhka on yksinäisyys, jota lisääntynyt etätyö ja verkossa toimiminen lisäävät. Kaikkea ei voi ja kannata automatisoida tai antaa tekoälyn tehtäväksi. Tarvitaan inhimillistä vuorovaikutusta. Vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoihin kuuluu tunneäly ja empatia, kyky kommunikoida ja ilmaista itseään, kyky aktiiviseen kuunteluun niin, että ymmärtää muita. Myös taito hyödyntää eri näkökulmia, neuvotteluosaaminen ja kyky ratkaista konflikteja kuuluvat inhimillisiin yhteistyötaitoihin. Vaikka ChatGPT osaa pahoitella virheellisiä vastauksiaan, on se vielä kaukana aidosta vuorovaikutuksesta. Vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot korostuvat erityisesti johtamisessa, jossa keskiöön nousevat henkilöstöjohtaminen, innostamis- ja motivointikyky, kokeilukulttuurin edistäminen, verkostojen johtaminen sekä muutosjohtaminen.

4. Uudenlaiset digitaidot

Käsillä olevan murroksen keskellä korostuu erilaisten digialustojen ja tekoälyjen hyödyntämisosaaminen. GhatGPT ei ole ainoa, vaikka ehkä tunnetuin juuri nyt. Bing AI Capilot, Claude AI ja Google Bard tuottavat vastauksia, Jasper AI ja Rytr.me kirjoittavat sisältöjä, Midjourney AI luo taidetta ja Splash Pro musiikkia. Miten tehdä yhteistyötä tekoälyn kanssa? Miten kommunikoin sen kanssa? Miten toimin verkossa turvallisesti ja eettisesti? Digitaitoa on myös asenne – miten suhtaudun uusin digitaalisiin työkaluihin ja tekoälyyn – uteliaasti, väheksyen vai uhkakuvia maalaillen?

4. Luovuuden ja monimutkaisten ongelmien ratkaisun taidot – World Economic Forum ennustaa tämän olevan eniten kasvava osaamisvaatimus

Luovuus on kykyä löytää uusia ideoita monimutkaisiin ja vaikeisiin ongelmiin tuottamalla esimerkiksi uusia innovaatioita yhdistämällä olemassa olevia asioita uudella ja hyödyllisellä tavalla. Monimutkaisten ongelmien ratkaisu edellyttää kokonaisuuksien hallintaa. Luovuutta on myös kyky sopeutua muuttuviin tilanteisiin, joissa tarvitaan uusia ratkaisuja. Parhaimmillaan tässä osaamisalueessa yhdistyvät ajattelun, vuorovaikutuksen ja itsensä johtamisen taidot uudenlaisiin digitaitoihin.

---