Heltin ajatustyöhön erikoistuneen työterveyden vuosien 2019-2023 datan mukaan mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot jatkavat kasvuaan. Ajatustyöntekijöiden mielenterveysperusteisten sairauslomapäivien määrä noussut 68% vuosien 2019-2023 välillä. Suurin syy mieleen liittyvissä yhteydenotoissa työterveyteen oli ahdistuneisuus. Keskimääräinen mielenterveysperusteisten sairauspoissaolopäivien määrä on lähes tuplaantunut vuonna 2023 verrattuna vuoteen 2019. Samoin ovat työnantajille koituvat kustannukset.
“Olemme tarkastelleen kuluvan vuoden dataa ajalta tammikuu-syyskuun loppu, ja mikäli taso pysyy samana loppuvuoteen asti on mielenterveyssyistä johtuvien sairauspoissaolojen määrä vuonna 2023 68% korkeampi kuin vuonna 2019. Olemme ennusteessa huomioiden ainoastaan työterveydessä kirjoitetut sairauspoissaolot, emmekä lainkaan omailmoitteisia sairauspoissaoloja. Omailmoitteiset sairauslomat mukaanlukien määrä olisi mitä todennäköisimmin vielä korkeampi,” toteaa Heltin johtava työterveyslääkäri, työterveyshuollon ja yleislääketieteen erikoislääkäri Anna-Mari Lahtinen.
Heltin ajatustyöhön erikoistuneet työterveyden data vuosilta 2019-2023 osoittaa mielenterveyssyistä johtuvien sairauspoissaolojen kasvaneen vuosi vuodelta:
- Vuonna 2020 nousu vuoteen 2019 verrattuna oli +11,7 %
- Vuonna 2021 nousu vuoteen 2020 verrattuna oli + 31,6 %
- Vuonna 2022 nousu vuoteen 2021 verrattuna oli +1,3 %
- Ennuste: Tammikuu-syyskuu 2023 datan perusteella vuonna 2023 nousu vuoteen 2022 verrattuna tulee olemaan vähintään +13,6%.
Huolestuttavaa on erityisesti mielenterveyssyistä johtuvien ajatustyöntekijöiden sairauspoissaolojen lisääntyminen vuosi toisensa jälkeen.
Sairauspoissaolo mielenterveyssyistä kertoo meille oireiden päässeen jo niin pitkälle, että se estää työnteon ja oireiden taltuttamiseen tarvitaan sairauslomaa.
Reaktiot vaikeaan stressiin mielenterveysperusteisten sairauslomien syynä lisääntynyt – ahdistuneisuus tyypillisin syy ottaa yhteyttä työterveyteen mieleen liittyvissä asioissa
“Me Heltissä seuraamme tiiviisti ajatustyöntekijöiden työkykyä sekä hyvinvointia ja tässä ryhmässä erilaiset mielen oireet ovat lisääntyneet – tämä näkyy myös mieleen liittyvien yhteydenottojen sekä mielenterveyssyistä johtuvien sairauspoissaolojen lisääntymisenä,” kertoo psykologian tohtori, kouluttajapsykoterapeutti ja Heltin mielen palveluiden kehitysjohtaja Katri Kanninen.
- Tyypillisin syy mieleen liittyvissä yhteydenotoissa vuonna 2022 oli ahdistuneisuus (23%). Eri asteinen stressi (6%), työkuormitus (14%) tai uupumus (10%) olivat Heltin työterveyspalveluita käyttävän henkilön yhteydenoton syynä.
- Reaktiot vaikeaan stressiin ja sopeutusmishäiriöiden [F43] osuus mielenterveys- perusteisten sairauslomien syynä on kasvanut merkittävästi vuoden 2022 ja 2023 aikana verrattuna aiempiin vuosiin.
- Keskimäärin ajatustyöntekijä on vuonna 2023 poissa mielenterveyssyistä vuonna 2,16 päivää, kun vuonna 2019 vastaava luku oli 1,28 päivää.
Työnantajille koituvat mielenterveyssyistä johtuvien sairauspoissaolojen kustannukset lähes tuplaantuneet vuosien 2019-2023 välillä – nykytasolla 100 henkilön työpaikassa kustannukset lähes 80 000 € vuodessa
“Työskentelemme pääosin pk-yritysten kanssa, jotka toimivat jo muutenkin vaikeassa toimintaympäristössä. Mielenterveysperusteisten sairauslomien välittömät ja välilliset kustannukset kolahtavat lujaa pk-yrityksiin,” summaa Heltin asiakkaita kohtaava Anna-Mari Lahtinen.
Esimerkkinä 100 henkilöä työllistävän yrityksen mielenterveysperusteisten sairauslomapäivien määrän ja kustannusten kehitys vuosina 2019-2023 Heltin työterveyden datan mukaisesti.
| Vuosi | Mielenterveys- perusteisten sairauslomapäivien määrä / vuosi | Kustannus työnantajalle [EK:n mukaan 370 € / päivä] |
| 2019 | 128 päivää | 47 360 € |
| 2020 | 144 päivää | 53 280 € |
| 2021 | 191 päivää | 70 670 € |
| 2022 | 192 päivää | 71 040 € |
| 2023 | 216 päivää | 79 920 € |
“Yleisen maailmantilanteen, koronavuosien ja kiihtyneen työelämän ja monen muun syyn vuoksi, kokonaiskuormitus on noussut lähes kaikilla. Työpaikoilla ei voida muuttaa globaalia tilannetta eikä ihmisen privaelämän tilanteita, mutta työn osuutta kokonaiskuormituksen aiheuttajana voimme madaltaa ja siihen pitäisi todella konkreettisesti tarttua jokaisella työpaikalla,” summaa Katri Kanninen.
Lataa selvitys
Lataa tuore ajatustyön mielenterveysdata -selvitys, jossa pääset sukeltamaan pintaa syvemmälle tässä tiedotteessa esitettyihin teemoihin.
Lisätietoja antavat:
Katri Kanninen
Psykologian tohtori, kouluttajasykoterapeutti, tietokirjailija, Heltin mielen palveluiden kehitysjohtaja
katri.kanninen@heltti.fi
040 741 7795
Tiesitkö, että +50% tietotyötä tekevien sairauslomista johtuu mielen kuormituksesta?
Heltin työterveys on suomen ainoa ajatustyöhön erikoistunut työterveyshuolto.
Olemme modernin ajatustyön syväosaajia.
Huomasitko jo nämä?
- Sweco: Esihenkilövalmennus kokeneille esihenkilöille
- Startup-yritys: Näin hyödynnät työterveyden palveluita
- Heltti ja Filosofian Akatemia tiedote | Ajatustyön suunta -selvitys: ajatustyötä tekevät ajattelevat iltaisin tai ”salaa” – ajattelun työajalla pelätään näyttävän laiskottelulta
- Elina Sivu on nimitetty Heltin työterveyspalveluiden lääketieteelliseksi johtajaksi