“Suomessa puhutaan paljon terapeuttipulasta ja siitä, ettei terapiaan pääse. Tämä ei pidä paikkaansa”, kirjoittaa PsT, psykologi, kouluttajapsykoterapeutti Katri Kanninen. Sen sijaan PSYKOterapiaan pääsy on vaikeaa, sillä psykoterapeutiksi kouluttautuneet eivät riitä kattamaan tämänhetkistä terapian kysyntää. 8.10.2022 Helsingin Sanomat julkaisi artikkelin ”Psykoterapian kuvitellaan olevan ihmelääke – ja nyt koko järjestelmä on ajautunut kaaokseen”. On syytä avata hiukan enemmän mistä on kyse.

Kultakutri tarina on kaikille tuttu. Kultakutri harhautuu karhujen taloon ja testaa tuoleja, puuroa ja sänkyjä. Jokin on liian iso, toinen liian kova tai polttava. Kunnes lopulta löytyy sopiva.

Sama idea pätee myös terapian saralla. Ongelman tai haasteen vaikeusaste on olennainen sille minkälaista apua ihminen tarvitsee. Aina ei tarvita isointa ja järeintä työkalua kun sopiva saattaa olla lähellä ja helposti saatavilla.

Suomessa vallitsee rakenteellinen ongelma: yritämme tarjota psykoterapiaa, eli järeintä työkalua mahdollisimman monelle

Tällä hetkellä meillä on kuitenkin rakenteellinen ongelma: Suomessa terapiajärjestelmämme on vielä toistaiseksi rakennettu psykoterapeuttien varaan. Psykoterapeutit käyvät 3,5-4 vuoden koulutuksen soveltuvan koulutuksen päälle. Koulutus on pitkä ja kallis ja useimmat maksavat sen omilla rahoillaan. Lisäksi tällä hetkellä Suomessa psykoterapiaa tarjotaan ratkaisuksi monenlaisiin mielen haasteisiin. Psykoterapeuttien määrä ei yksinkertaisesti riitä palvelemaan kaikkia avuntarvitsijoita – eikä näin pidäkään olla. Pyrkimyksenä pitäisi olla ennemminkin se, että psykoterapeuttien määrä olisi riittävä isoa ja järeintä työkalua tarvitseville.

Psykoterapeuttien määrä ei yksinkertaisesti riitä palvelemaan kaikkia avuntarvitsijoita – eikä näin pidäkään olla.

Katri Kanninen

Oppia muista maista – kuhunkin tilanteeseen soveltuva apu on ratkaisevaa myös mielenterveyspalveluissa

Meta-analyyseissä joissa tarkastellaan isoa määrää tutkimuksia kerralla, on todettu, että..

• noin 50% ihmisistä saa avun mielenterveyden diagnostisoituihin ongelmiin kymmenessä tai kahdessakymmenessä kerrassa. 
• kun käyntimääriä on 30 tai 50, avunsaaneiden joukkio on kasvanut 75 prosenttiin. 
• mitä haastavammasta ja pitkäkestoisemmasta ongelmasta on kyse, sitä enemmän käyntikertoja tarvitaan. 
• toisaalta, tutkimuksissa on löydetty myös n. 30% joukko avunhakijoita, jotka saavat tarvitsemansa avun jo kolmesta viiteen kerrassa.
• Kaikille terapia ei ole se paras työväline. Tutkimuksesta riippuen 20-30% ei saa siitä tarvitsemaansa apua

Muissa maissa terapiajärjestelmät ovat usein erilaisia niin, että psykologit tai lyhyemmän terapeuttisen koulutuksen käyneet mielen ammattilaiset tekevät lyhyttä terapeuttista työskentelyä. Tähän pyritään Suomessakin tulevaisuudessa.

Nyt olisikin tärkeää laajentaa ymmärrystä sekä yksityishenkilöille, päättäjille ja sote-alan ammattilaisille millaista terapiaa mihinkin tilanteeseen tarvitaan.

Lyhytterapiasta hyötyviä on Suomessa merkittävä määrä. Tällä hetkellä moni heistä ohjataan tai haluaa ohjautua jo heti järeämmän palvelun piiriin, psykoterapiaan vaikka vähempikin riittäisi.

Tämä luo meille illuusion terapeuttipulasta, vaikka kyse on suurten massojen ohjautumisesta vääränlaisiin palveluihin. 

Katri Kanninen

Karkeasti lyhytterapia ja psykoterapian tarve voidaan jakaa seuraavasti:

Lyhytterapia sopii ihmiselle, joka…

• hakee apua ajoissa 
• hakee apua riittävän rajallisiin haasteisiin
• on motivoitunut terapiaan
• uskoo terapian auttavan
• kykenee avautumaan terapeutille vaikeitakin tunteita herättävistä asioista
• on kiinnostunut tutkimaan oman mielen sisältöjä ja liikkeitä
• näkee oman toimintansa vaikutukset niin itseen kuin muihin

Psykoterapia sopii ihmiselle, jonka haaste on jo syvemmällä tai monisyinen. Psykoterapiaa tarvitsevat ihminen kaipaa pidempikestoista tukea ja apua tilanteensa helpottamiseksi.

Miten varmistetaan lyhytterapian laadukkuus ja vaikuttavuus?

Toisin kuin psykoterapeuttinimike, lyhytterapeuttinimike ei ole Valviran nimikesuojattu. Tämä tarkoittaa sitä, että tällä hetkellä Suomessa lyhytterapeutiksi voi julistautua itse. Tämä ei suinkaan tee asiaa asiakkaan kannalta helpoksi.

On selvää, että kun ihminen hakee apua, on hän oikeutettu laadukkaaseen palveluun. Hän tarvitsee mielen asiantuntijaa, jolla on syväosaamista ja kokemusta niin ihmisen mielestä, mielenterveydestä kuin terapeuttisista prosesseista. 

---