Työterveyshuollon kustannukset nousevat Suomessa vuosi vuodelta. Yritysten maksuja kasvattavat erityisesti mielenterveyteen liittyvät sairauspoissaolot, hoitokulut ja työkyvyttömyyseläkkeet. Tämä kehitys koskettaa koko työelämää ja näkyy sekä pienissä että suurissa organisaatioissa. Toimitusjohtajalle kyse ei ole vain yksittäisestä kuluerästä, vaan liiketoiminnan kestävyydestä: kun työkyky heikkenee, kustannukset kasvavat ja samalla menetetään osaamista, kokemusta ja tuottavuutta.
Ennaltaehkäisevä mielenhuolto tarjoaa tähän käytännön ratkaisun. Se ei ole hoitoa eikä terapiaa, vaan arjen toimintaa, joka vahvistaa työntekijöiden mielen hyvinvointia ja koko organisaation kulttuuria. Kun ennaltaehkäisyyn panostetaan, ongelmat eivät ehdi kasvaa kriiseiksi ja työterveyshuollon kulut pysyvät hallittavina.
Miksi kustannukset kasvavat?
Taustalla on useita tekijöitä. Kela raportoi, että mielenterveyssyyt ovat jo pitkään olleet yleisin syy uusille työkyvyttömyyseläkkeille. Vuonna 2023 yli kolmannes uusista eläkkeistä myönnettiin mielenterveyden häiriöiden perusteella. Samaan aikaan mielenterveyden ongelmat aiheuttavat enemmän sairauspäivärahapäiviä kuin mikään muu sairausryhmä. Työterveyslaitos arvioi, että mielenterveyden haasteet maksavat suomalaiselle työelämälle vuosittain useita miljardeja euroja.
Tilastot kertovat karua kieltään. Esimerkiksi vuonna 2022 Suomessa maksettiin lähes 21 miljoonaa sairauspäivärahapäivää, joista yli 30 prosenttia liittyi mielenterveyden häiriöihin. Tämä osuus on kasvanut tasaisesti koko 2000-luvun ajan. Lisäksi nuorten aikuisten työkyvyttömyyseläkkeet mielenterveyden perusteella ovat moninkertaistuneet viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana.
Yritysten näkökulmasta tämä tarkoittaa, että työterveyskustannusten nousu ei ole ohimenevä ilmiö vaan pitkäaikainen trendi. Ilman ennaltaehkäiseviä toimia kulut jatkavat kasvuaan ja samalla menetetään työkykyä.
Työkyvyn menetyksen hinta yritykselle
Kun työntekijä jää sairauslomalle mielenterveyden takia, vaikutus ulottuu paljon palkkakustannuksia pidemmälle. Työn keskeytyminen tarkoittaa usein myös menetettyjä asiakassuhteita, projektien viivästymisiä ja lisäkuormaa kollegoille.
Työterveyslaitoksen mukaan yhden sairauspoissaolopäivän hinta työnantajalle on keskimäärin noin 350 euroa. Jos työntekijä on poissa kuukauden, kustannus on yli 10 000 euroa. Pitkissä poissaoloissa summa kasvaa helposti satoihin tuhansiin euroihin, kun mukaan lasketaan rekrytointi, perehdytys ja työn keskeytymisen aiheuttamat seuraukset.
Lisäksi on huomioitava ns. presenteismi eli tilanne, jossa työntekijä on fyysisesti töissä mutta henkisesti poissa. Tämä voi johtua esimerkiksi uupumuksesta, univaikeuksista tai pitkittyneestä stressistä. Presenteismin on arvioitu maksavan työnantajille jopa enemmän kuin sairauspoissaolot, koska työn tuottavuus voi laskea merkittävästi ilman, että poissaoloja syntyy.
Mielenhuolto ennaltaehkäisyn kivijalkana
Mielenhuolto on ennaltaehkäisevää toimintaa, joka vahvistaa työntekijöiden jaksamista ja työkykyä jo ennen kuin ongelmat kärjistyvät. Sen taustalla on ymmärrys siitä, että mielenterveyden tukeminen ei ole erillinen lisä, vaan osa arkea. Hyvä mieli syntyy, kun työntekijä saa palautua, hallita omaa työtään ja kokea olevansa osa yhteisöä.
Käytännössä mielenhuolto voi toteutua monella tavalla. Yksilötasolla se voi tarkoittaa valmennuksia palautumisesta, stressinhallinnasta ja tunnesäätelystä. Työntekijöille voidaan tarjota matalan kynnyksen keskustelumahdollisuuksia, jotta huolia ei tarvitse kantaa yksin. Organisaatiotasolla se voi olla työpajoja, joissa puretaan työn kuormituksen juurisyitä ja kehitetään kognitiivista ergonomiaa. Kun keskeytyksiä vähennetään ja työ selkeytyy, aivojen kuormitus pienenee ja työn sujuvuus paranee.
ROI-näkökulma: mielenhuolto maksaa itsensä takaisin
ROI tulee englannin kielen sanoista Return on Investment eli sijoitetun pääoman tuotto. Se kertoo, kuinka paljon hyötyä saadaan suhteessa siihen rahamäärään, joka on käytetty investointiin. Kun puhutaan mielenhuollosta, ROI tarkoittaa sitä, että esimerkiksi koulutuksiin, valmennuksiin tai matalan kynnyksen tukeen sijoitettu euro maksaa itsensä takaisin säästöinä sairauspoissaoloissa, vähentyneinä työterveyden kustannuksina ja parantuneena tuottavuutena.
Tutkimus osoittaa, että ennaltaehkäisevät toimet maksavat itsensä takaisin. Maailman terveysjärjestö WHO arvioi, että jokainen työpaikan mielenterveyteen sijoitettu euro tuottaa keskimäärin neljä euroa takaisin vähentyneiden poissaolojen ja parantuneen tuottavuuden kautta.
Suomalaisissa organisaatioissa on nähty konkreettisia tuloksia: kun mielenhuolto on otettu osaksi arkea, sairauspoissaolot ovat vähentyneet jopa kolmanneksella. Tämä näkyy suoraan kustannuksissa, mutta myös työntekijöiden sitoutumisessa ja työilmapiirissä. Työterveyslaitoksen tutkimusten mukaan henkilöstön hyvinvointiin panostaminen näkyy myös vähentyneenä vaihtuvuutena, mikä pienentää rekrytointi- ja perehdytyskustannuksia.
Konkreettisia keinoja toimitusjohtajalle
Miten mielenhuoltoa voi käytännössä vahvistaa? Ensimmäinen askel on nykytilan ymmärtäminen. Organisaation kannattaa mitata henkilöstön kuormitusta, palautumista ja hyvinvointia – tulokset antavat pohjan kehittämiselle.
Seuraava askel on esihenkilöiden osaamisen vahvistaminen. He tarvitsevat työkalut varhaiseen tunnistamiseen ja puheeksi ottamiseen. Kun kuormitukseen reagoidaan ajoissa, ongelmat eivät ehdi pitkittyä.
Työntekijöille on tärkeää tarjota matalan kynnyksen tukikanavia. Esimerkiksi anonyymi chatti- tai puhelinpalvelu mahdollistaa keskustelun asiantuntijan kanssa ilman diagnooseja tai lähetteitä.
Organisaatiotasolla kannattaa pureutua työn rakenteisiin. Usein kuormitus syntyy keskeytyksistä, epäselvistä tavoitteista ja tietotulvasta. Kun nämä saadaan hallintaan, työ sujuu paremmin ja energiaa vapautuu.
Vaikutusten seuranta on olennainen osa kokonaisuutta. Kun mielenhuollon toimet mitataan ja tulokset raportoidaan, niiden hyöty voidaan todentaa ja kohdentaa sinne, missä vaikutus on suurin.
Mielenhuollon ja työterveyshuollon työnjako
On tärkeää ymmärtää, että mielenhuolto ei korvaa työterveyshuoltoa. Jos työntekijä tarvitsee hoitoa, oikea osoite on työterveys tai psykoterapia. Mielenhuolto on sen sijaan jatkuvaa kivijalkatyötä, joka vähentää tarvetta raskaammille toimenpiteille.
Kotimainen työterveyshuolto on kansainvälisesti poikkeuksellinen järjestelmä, jossa työnantajilla on lakisääteinen vastuu järjestää henkilöstölle työterveyspalvelut. Tämä luo hyvän perustan työn terveellisyyden kokonaisvaltaiseen seurantaan ja hoitoon. Heltti on osa tätä kotimaista työterveydenhuoltoa ja tuo siihen erityisen vahvan painotuksen mielen hyvinvoinnin tukemiseen.
Työterveyshuolto tarkastelee työn terveellisyyden kokonaisuutta: fyysisiä työolosuhteita, sairauksien hoitoa ja työkyvyn ylläpitoa. Mielenhuolto puolestaan keskittyy työkykyä tukevaan henkiseen hyvinvointiin sekä yksilö- että organisaatiotasolla. Parhaimmillaan nämä kaksi muodostavat toisiaan täydentävän kokonaisuuden: työterveys reagoi, mielenhuolto ennakoi.
Heltille tämä työnjako on käytännössä sitä, että työterveyden puolella varmistetaan hoidon saatavuus silloin, kun sitä tarvitaan, ja mielenhuollon puolella vahvistetaan edellytyksiä hyvälle arjelle jo ennen ongelmia. Näin asiakkaat saavat suomalaisen työterveyshuollon turvan, mutta samalla jatkuvaa tukea mielen hyvinvoinnin vahvistamiseen.
Tulevaisuuden kilpailuetu syntyy mielenhuollosta
Työterveyskustannusten nousu on todellinen haaste suomalaisille yrityksille. Samalla se tarjoaa mahdollisuuden erottautua. Organisaatiot, jotka tekevät mielenhuollosta osan arkea, eivät vain hillitse kustannuksia, vaan myös houkuttelevat ja sitouttavat osaajia.
Työntekijät arvostavat yhä enemmän työpaikkoja, joissa heidän henkisestä hyvinvoinnistaan huolehditaan. Tämä vahvistaa sekä rekrytointeja että henkilöstön pysyvyyttä. Tulevaisuudessa mielenhuolto on paitsi kustannusten hallintaa myös kilpailuetu työmarkkinoilla.
Toimitusjohtajalle tämä tarkoittaa kahta asiaa: mielenhuolto ehkäisee työterveyskustannusten kasvua ja samalla rakentaa pitkäjänteisesti vahvempaa yritystä.
Keskeiset opit johdolle
Työterveyskustannusten kasvu on väistämätöntä, mutta sen vauhtia voi hidastaa. Suurin yksittäinen kustannusten lähde ovat mielenterveyteen liittyvät sairauspoissaolot ja työkyvyttömyysjaksot. Kun organisaatiot panostavat mielenhuoltoon, ongelmia voidaan ehkäistä ennen kuin ne muuttuvat kalliiksi.
Mielenhuolto tarjoaa yrityksille sekä taloudellista hyötyä että kilpailuedun. Se ei ole lyhytaikainen projekti, vaan jatkuvaa tekemistä, joka vahvistaa työkykyä ja hyvinvointia. Toimitusjohtajalle tämä on mahdollisuus hallita kustannuksia ja rakentaa samalla työpaikka, jossa ihmiset voivat hyvin ja tekevät työnsä motivoituneina.
Suurin osa mielenterveyden ongelmista kehittyy vähitellen, ja varhainen reagointi on kustannustehokkainta. Ennaltaehkäisevät toimet, kuten kuormituksen mittaaminen ja palautumisen tukeminen, ovat huomattavasti edullisempia kuin pitkittyneiden sairauspoissaolojen hoitaminen. Hyödyt näkyvät myös asiakaskokemuksessa: hyvinvoiva henkilöstö palvelee paremmin ja innovoi rohkeammin. Lisäksi mielenhuollon vaikutuksia voidaan mitata, jolloin päätökset perustuvat dataan eivätkä oletuksiin.