Työssä kuormittaa johtamisen haasteet

Mielen hyvinvointia haastaa mielenhuollon yksilövalmennuksista kerätyn datan perusteella erityisesti epäselvyydet roolissa ja tavoitteissa sekä resurssointiongelmat. Myös merkityksellisyyden puute koetaan vahvasti kuormittavana.

Heltin Mielenhuolto -palvelu on auttanut ajatustyöläisiä ja ajatustyöyrityksiä voimaan paremmin jo puolen vuoden ajan. Mielenhuollon tavoitteena on paitsi auttaa jokaista työntekijää jaksamaan töissä ja hyödyntämään täysin omaa potentiaaliaan, myös kehittämään organisaatioita mielen hyvinvointia paremmin tukeviksi.

Mielenhuollon yksilövalmennuksista ja organisaatiosparrauksista saadaan rakenteellista tietoa työn kuormitustekijöistä. Rakenteellinen data syntyy valmennusta tekevän psykologin kirjauksista valmennusprosessin aikana. Tästä datasta välittyy mielenkiintoinen tilannekuva siitä, mitkä asiat suomalaisilla työpaikoilla tällä hetkellä haastavat mielen hyvinvointia.

Epäselvyyksiä roolissa ja tavoitteissa

Työperäiset kuormitustekijät kumpuavat kertyneen datan mukaan pääosin johtamisesta ja organisaatiokulttuurista. Vaikuttaa myös siltä, että työperäiset kuormitustekijät kuormittavat enemmän mikäli elämässä on samaan aikaan myös siviilielämän kuormitusta. Valmennuksen kävijöistä 69 % kertoo jostain elämässään olevasta haasteesta tai kriisistä kuten omasta sairastumisesta tai kuormittavasta elämänvaiheesta.

43 % johtamisen kuormitustekijöistä liittyy epäselvyyksiin roolissa, vastuissa tai tavoitteissa. Muita esille nousevia ilmiöitä ovat arvostuksen puute, liian vähäinen tuki esihenkilöltä ja liian suuri työmäärä.

Kiinnostavaa on, että autonomiaan tai päätöksentekoon liittyviä kuormitustekijöitä ei ole puolen vuoden aikana mainittu valmennuksissa kertaakaan.

Datasta syntyy kuva esihenkilöistä, jotka ovat hyviä tekemään päätöksiä, antamaan tilaa – mutta aikaansaavat samalla selkeytymättömyyttä työtehtävään ja siihen liittyviin vastuisiin ja velvoitteisiin liittyen.

Kiinnostavaa on, että autonomiaan tai päätöksentekoon liittyviä kuormitustekijöitä ei ole puolen vuoden aikana mainittu valmennuksissa kertaakaan.

Työyhteisö koetaan voimavarana

Organisaatiokulttuurin tasolla kuormitus syntyy datan perusteella merkityksellisyyden puutteesta – puolet kuormitustekijöistä liittyi tähän. Toinen selkeä työntekijäkokemukseen vaikuttava tekijä on resurssointiongelmat – 42 % organisaatiotason kuormitustekijöistä syntyi tästä. Organisaatiomuutokset nousevat usein esille tutkimuksissa mielen hyvinvointia uhkaavista työelämän tilanteista. Mielenhuollon valmennuksissa muutostilanteesta syntyvää kuormitusta oli kuitenkin hyvin vähän – vain viisi prosenttia valmennettavista kuormittui työhön vaikuttavista muutoksista.

Mielenkiintoista on, että henkistä kuormitusta ei tunnu juurikaan syntyvän omaan työtehtävään tai työyhteisöön liittyvistä asioista. Yksittäisiä mainintoja työtehtävän kuormittavuuteen liittyen on lähinnä asiakastyön haasteissa tai liian vähäisessä osaamisen hyödyntämisessä. 

Tämä yhdistettynä hyvänä koettuun autonomiaan sekä esihenkiöiden vuorovaikutuksen haasteisiin herättää huolen työntekijöiden kiinnittymisestä työpaikkaan.

Vaikka työyhteisö koetaan pääosin työn voimavarana, nousee Mielenhuollon ja Organisaatiosparrausten datasta esille muissakin tutkimuksissa havaittu modernin työelämän vitsaus: yksinäisyyden kokeminen.