Etätyö, hybrityö ja yhteisöllisyyden rakentuminen

Mari Laari

“Työelämän ei pidä olla pelkkää tehokasta suorittamista etätoimistossa”. Tätä kirjoittaessani istun toimistollamme yhteisessä työtilassa, jossa on lupa myös keskustella vapaasti. Myönnän, että paikka ei ole paras mahdollinen täyteen keskittymiseen, mutta tarkoituksena olikin samalla kerätä ideoita tähän kirjoitukseen, joka käsittelee yhteisöllisyyden merkitystä työssä. Tässä blogissa yhteisöllisyyden merkityksestä eri organisaation tasoilla.

Havainnoin työkavereitani, jotka noin puolen tunnin aikana sparrailivat useammasta yksityiskohdasta omaan työhönsä liittyen. He kysyivät varmistusta yhteisistä toimintamalleista, arvioivat, miten erilaisia tilanteita tulisi ratkaista ja saivat vahvistuksia omille pohdinnoilleen. Totesimme yhdessä, että kaikki tämä olisi jäänyt puuttumaan, mikäli jokainen olisi ollut kotitoimistolla.

Blogin loppuosan viimeistelin kotona, kun olin siirtynyt pois työpaikalta. Tällöin pystyin keskittymään yksityiskohtien viilaukseen, kun olin antanut itselleni luvan sulkea muut työhön liittyvät tehtävät tältä päivältä. Koen löytäneeni sopivan tasapainon työyhteisöstä saatavien voimavarojen ja yksin työskentelyn tuoman ärsykkeiden vähäisyyden välillä.

Vaikka etätyö tuntuu tuovan monille ihmisille apua keskittymiseen, monissa organisaatioissa ollaan huolissaan yhteisöllisyyden tunteen heikkenemisestä ja työpaikoilla mietitään erilaisia keinoja, joilla ihmisiä houkutellaan takaisin toimistolle.

MIKSI YHTEISÖLLISYYDEN PUUTTUMINEN ON ONGELMA, JOS KERRAN VASTAPAINONA SAADAAN PAREMPI TYÖHÖN KESKITTYMINEN KOTITOIMISTOLLA? EHKÄPÄ SIKSI, ETTÄ TYÖELÄMÄN EI PIDÄ OLLA PELKKÄÄ TEHOKASTA SUORITTAMISTA. JA SIKSI, ETTÄ YHTEISÖLLISYYDEN KOKEMUS VAIKUTTAA POSITIIVISESTI MONILLA ORGANISAATION TASOILLA.

Mari Laari

Kohtaamisten kautta muotoutuvan yhteisöllisyyden merkitys eri organisaation tasoilla

Organisaatiotaso:

Organisaatioresilienssi, eli organisaatiotasoinen kyvykkyys ennakoida, havaita ja sopeutua toimintaympäristön muutoksiin, syntyy vuorovaikutuksessa. Resilienssiä rakennetaan kehittämällä mm. yhteistyötä, päätöksentekoa ja strategista ketteryyttä. Nämä kaikki edellyttävät syvää, uusia merkityksiä rakentavaa vuorovaikutusta.

Tehokkaimmin vuorovaikutusta ja yhteisiä tulkintoja syntyy epävirallisissa kohtaamisissa kahvikoneilla, lounaspöydissä, hississä – tai yhteisen pöydän ääressä työskennellessä, kun voi matalalla kynnyksellä ihmetellä ääneen työhön liittyviä ajatuksia.

Esihenkilötaso:

Esihenkilöt kokevat haasteelliseksi sen, etteivät he pysy kärryillä siitä, miten etätyötä tekevät tiimiläiset voivat. Tämä on ongelmallista myös lain näkökulmasta, sillä työnantajalla on yleinen huolehtimis­velvollisuus myös työntekijän terveyteen ja henkiseen hyvinvointiin liittyen. Mikäli työntekijöiden annetaan vain olla omissa oloissaan, ei tämä huolehtimisvelvoite täyty.

En ehdota ratkaisuksi etätyön lopettamista vaan uusien kohtaamisen hetkien rakentamista hybridityöhön sopivalla mallilla. Matalalla kynnyksellä ja ohimennen tapahtuvat kuulumisten kyselyt ovat luonnollisempia livekohtaamisissa, mutta niitä voidaan rakentaa myös etäyhteydenpitoon. Tärkeää on myös, että vastaukseen reagoidaan ja mahdollisiin epäkohtiin tartutaan.

Esihenkilön on helpompi tehdä työtään, kun hänen ja tiimiläisten välillä vallitsee luottamus ja mutkaton yhteydenpito. Näin mahdollisiin ongelmiin päästään reagoimaan varhain ja korjausliikkeitä on helpompi tehdä.

Tiimitaso:

Työstä on monelle tullut Työterveyslaitoksen tutkija Jari Hakasen mukaan yhä enemmän ”minä-projekti” sen sijaan, että se olisi ”me-projekti”.

Tiimin yhteisöllisyyden rakoileminen haastaa niin työn tekemistä kuin kommunikaatiotakin (joka on ollut aina tyypillisesti yksi organisaatioiden kehittämisen kohde). Kun eriydymme toisistamme, vähentyy samalla myös yhteinen vastuun kantaminen sekä toisista huolen pitäminen.

Yhteisöllisyyden kokemusta tiimissä voi rakentaa epävirallisilla kohtaamisilla ja toisiin tutustumalla mutta aivan yhtä tärkeää on työhön liittyvien ajatusten jakaminen. Palaan jälleen esimerkkiini omalta toimistoltamme. Uskon tuon yhteisen työskentelyhetken vahvistaneen työkavereiden keskinäistä luottamusta (saan aina apua, kun sitä tarvitsen), auttaneen tuomaa epäkohtia esiin (meillä on erilaiset käsitykset siitä, miten tämä työtehtävä tulisi tehdä) ja parantaneen ongelmanratkaisukykyä (joskus ongelman ääneen pohtiminen auttaa ratkaisun löytämisessä).

Työterveyslaitoksen tutkija Jari Hakasen mukaan Työstä on monelle tullut yhä enemmän ”minä-projekti” sen sijaan, että se olisi ”me-projekti”

Yksilötaso:

Työyhteisöön liittyvät sosiaaliset voimavarat, kuten luottamus, arvostus ja kanssakäyminen lisäävät hyvinvointia. Kun ihmisiltä kysytään, mitkä ovat suurimmat voimavarojen lähteet työpaikalla, liittyvät vastaukset kokemukseni mukaan suurimmaksi osaksi ihmisiin.

Toisaalta kun olemme kuormittuneita, näemme kaiken kuormitustekijöinä, vaikka näin ei välttämättä olisi. Moni varmasti tunnistaa, että kuormittuneena nipistämme ensimmäisenä harrastuksista ja sosiaalisista kohtaamisista, vaikka ne olisivat juuri asioita, jotka tuottavat voimavaroja.

Sama pätee työpaikalla koettuun yhteisöllisyyteen: kynnys vaikkapa työpaikalle menemiseen kasvaa, kun siirtymä nähdään kuormittavana, jolloin jäämme paitsi kohtaamisista ja positiivisista tunnekokemuksista, joita työkavereiden tapaamisiin liittyy. Uusia näkökulma, vahvistusta itselle.

Poimi tästä vinkit

Tässä olisi infoboksi / tiivistelmä

  • Organisaatiotaso: Vahvistakaa organisaatioresilienssiä mahdollistamalla kohtaamisen tiloja.
  • Esihenkilötaso: Muistakaa lisätä “Mitä kuuluu?” ja “Miten työssä sujuu?” -aiheisia kysymyksiä kaikkeen vuorovaikutukseen
  • Tiimitaso: Etsikää yhteisiä työskentelyn tapoja ja työstä keskustelun hetkiä
  • Yksilötaso: Tunnistakaa, mistä saatte energiaa ja pitäkää kiinni niistä asioista, vaikka aloittaminen tuntuukin vaikealta

Lähteet:


Tutustu tämän artikkelin kirjoittajaan

Mari Laari: Toimin Heltissä organisaatiopsykologina ja tarkastelen organisaatioita niiden kaikilla tasoilla. Kehittymisen avaimet voivat olla pienissä muutoksissa näillä eri tasoilla.

Huomasitko jo nämä?

Tietoa kirjoittajasta Henna Ojala