
TYÖTERVEYS
Tietoa työterveyshuollosta ja työterveydestä
Tuntuuko työterveyshuolto ja termiviidakko kimurantilta? Asiantuntijamme keräsivät sinulle vastaukset yleisimpiin kysymyksiin.
Milloin työterveys on lakisääteistä? Mikä on työpaikkaselvitys? Pitääkö kaikille työntekijöille tarjota samanlaiset palvelut? Työterveyshuolto ja työterveyden käytännöt herättävät työnantajille ja työntekijöille monenlaisia kysymyksiä. Me Heltissä haluamme tehdä työterveyshuollon viidakosta selkeämpää.
Useimmin kysyttyjä kysymyksiä työterveydestä
Työterveys ja sen kiemurat voivat joskus hieman mietityttää.
Halusimme tehdä sen hahmottamisesta vähän helpompaa, joten kokosimme useimmin kysyttyjä kysymyksiä yhteen paikkaan helposti silmäiltäväksi.
Lakisääteinen työterveys tarkoittaa niitä vähimmäispalveluja ja toimenpiteitä, jotka työnantajan on lain mukaan tarjottava työntekijöilleen. Se asettaa perustason, jonka tarkoituksena on ennaltaehkäistä työperäisiä sairauksia ja tapaturmia sekä edistää työkykyä ja turvallisuutta työpaikalla. Lakisääteiset palvelut sisältävät muun muassa työpaikkaselvitykset, terveystarkastukset ja työterveyshuollon toimintasuunnitelman laatimisen.
On tärkeää ymmärtää, että lakisääteinen työterveys määrittää minimivaatimukset: se on vähimmäistaso, jonka työnantajan on täytettävä. Työnantajat voivat tarjota tätä laajempia palveluita ja toimenpiteitä, mutta lakisääteinen työterveys on se peruspaketti, joka varmistaa, että työntekijöiden terveys ja turvallisuus huomioidaan lain edellyttämällä tavalla.
- Kuka vastaa: Työnantaja on velvollinen järjestämään lakisääteiset työterveyspalvelut, ja niiden käytännön toteutuksesta vastaa työterveyshuollon ammattilainen, kuten työterveyslääkäri tai -hoitaja.
- Kuinka usein: Lakisääteisten työterveyspalvelujen toteutuminen on jatkuvaa, ja niiden toteutumista valvotaan säännöllisesti. Esimerkiksi työpaikkaselvitys tehdään 3–5 vuoden välein, ja toimintasuunnitelma tarkistetaan vähintään kerran vuodessa.
Lakisääteinen työterveys täytyy järjestää myös osa-aikaiselle ja määräaikaiselle työntekijälle.
Yrittäjille itselleen työterveyden järjestäminen on vapaaehtoista, mutta suositeltavaa, sillä sairastuminen on yksi yrittäjän suurimmista riskeistä.
Yrittäjä voi myös hyödyntää työterveyspalveluista saatavat Kela-korvaukset ja verohyödyt millä voi olla taloudellista merkitystä.
Kaikilla työntekijöillä on oltava samanlaajuinen työterveyssopimus.
Kaikilla yrityksen työntekijöillä tulee olla samanarvoiset työterveyspalvelut eikä eri työntekijäryhmiä voi asettaa eri asemaan. Palvelujen tulee olla työntekijöille maksuttomia.
Kyllä, myös koeajalla olevat henkilöt lisätään työterveyshuollon tietoihin.
Työterveyshuollon palvelut tulee tarjota kaikille työsuhteessa oleville työntekijöille tasavertaisena.
Kyllä. Kaikilla yrityksen työntekijöillä tulee olla samanarvoiset työterveyspalvelut vaikka he olisivat töissä myös muualla. Työterveys on jokaista työnantajaa koskeva velvoite.
Kyllä, työnantajan tulee tarjota vanhempainvapaan, hoitovapaan ja/tai opintovapaan ajaksi vähintään lakisääteinen työterveys. Työnantaja voit halutessasi tarjota opintovapaalla, hoitovapaalla ja lomautettuna olevalle työntekijälle lakisääteistä työterveyspalvelua laajemmat palvelut kuten sairaanhoidon palvelut.
KITEYTETYSTI:
- Vanhempainvapaalle jäävälle tulee tarjota vähintään lakisääteinen työterveys
- Opintovapaalla olevalle työntekijälle tulee tarjota vähintään lakisääteinen työterveys
- Hoitovapaalla olevalle työntekijälle tulee tarjota vähintään lakisääteinen työterveys
- Työntekijälle, joka on lomautettuna tulee tarjota vähintään lakisääteinen työterveys
Kyllä. Kaikilla yrityksen työntekijöillä tulee olla samanarvoiset työterveyspalvelut vaikka he olisivat töissä myös muualla. Työterveys on jokaista työnantajaa koskeva velvoite.
Työterveyshuolto tulee järjestää työ- tai virkasuhteessa oleville työntekijöille. Ammatinharjoittaja voi ottaa halutessaan työterveyshuollon itse haluamaltaan työterveyden palveluntarjoajalta.
Halutessaan ammatinharjoittajat voivat tutustua Heltin yrittäjien työterveyshuollon palveluun.
Työterveyshuollon termistö
Mikä on työpaikkaselvitys ja milloin se tehdään? Mikä on riskien arviointi? Entä milloin ja miten toimintasuunnitelma tehdään?
Tästä osiosta löydät neuvoja ja vastauksia työterveyden termiviidakkoon.
Työpaikkaselvitys kartoittaa työpaikan tarpeita, voimavaroja, vaara- ja kuormitustekijöitä sekä työoloja.
Työpaikkaselvitys on myös meille mahdollisuus tutustua työpaikkaanne ja teihin ja tarvittaessa voimme samalla esittäytyä henkilöstölle, kertoa palveluistamme ja vastata Helttiä koskeviin käytännön kysymyksiin.
Työpaikkaselvitys tehdään aina palveluiden käynnistyessä uuden työterveyskumppanin kanssa ja uusitaan 3-5 vuoden välein tai jos työyksikön toiminta muuttuu oleellisesti. Työpaikkaselvitys tehdään fyysisenä tapaamisena riippumatta onko yrityksellä omia toimitiloja käytettävissä.
Työterveyshoitajanne on teihin yhteydessä sopimuksen käynnistymisen jälkeen ja sopii työpaikkaselvityksen ajankohdasta yhdessä teidän kanssanne. Tavoitteena on, että työpaikkaselvitys toteutetaan työterveysyhteistyössä 3 kuukauden sisällä palveluiden aloituksen jälkeen.
Työpaikkaselvitys tehdään aina uuden työterveyskumppanin kanssa, vaikka se olisi juuri päivitetty edellisen työterveyden palvelutarjoajan kanssa.
Toimintasuunnitelma on ajantasaiseen työpaikkaselvitykseen perustuva, asiakkaan kanssa yhteistyössä tehty työterveyshuollon palveluiden toimintasuunnitelma, jossa kuvataan työolosuhteista nousevat tarpeet ja toimenpiteet sekä osapuolten yhteistyölle asetetut tavoitteet.
Toimintasuunnitelmaa päivitetään vuosittain.
Suunnitelmaan kirjataan mm. työpaikalla sovitut sairauspoissaolokäytännöt, työkyvyn seurantaan ja varhaiseen tukeen kuuluvat käytännöt, hoitoonohjausmenettely sekä vastaavat toimet.
Työnantajalla tulee lain mukaan olla työterveyshuollosta kirjallinen toimintasuunnitelma (1383/2001, 11 §). Työpaikan toimintasuunnitelma voi olla osa työsuojelun toimintaohjelmaa (738/2002, 9§) tai muodostaa osan muusta työnantajan laatimasta kehittämissuunnitelmasta.
Työnantajalla tulee lain mukaan olla työterveyshuollosta kirjallinen toimintasuunnitelma (1383/2001, 11 §). Työpaikan toimintasuunnitelma voi olla osa työsuojelun toimintaohjelmaa (738/2002, 9§) tai muodostaa osan muusta työnantajan laatimasta kehittämissuunnitelmasta.
Liiketoimintasuunnitelman laatimisesta vastaa yritys itsenäisesti.
Työn riskien arvioinnilla saadaan kokonaiskuva työpaikan työturvallisuuden ja työterveyden tilasta ja kehittämistarpeista.
Vaarojen selvittämisen velvoite perustuu työturvallisuuslakiin (10 § Työn vaarojen selvittäminen ja arviointi) ja koskee kaikkia työnantajia toimialasta ja työntekijöiden lukumäärästä riippumatta.

Tutustu Heltin työterveyteen
Olemme erikoistuneet ajatustyöpaikkoihin ja ajatustyöntekijöihin
Me haluamme pitää sinut, sekä henkilökuntasi, terveinä ja työkykyisinä. Modernit, vaikuttavat palvelumme tukevat ja edistävät työkykyä, resilienssiä ja kokonaisvaltaista hyvinvointia. Tarjoamme työterveyspalveluja juuri Sinulle – olitpa yksinyrittäjä, pienen kasvavan yrityksen edustaja tai suuren organisaation työntekijä.
Heltin työterveyden palvelut on rakennettu ja suunniteltu tukemaan modernin ajatustyön tarpeita. Meillä kaikilla on sama pää töissä ja kotona – siksi meidän on pidettävä huolta tästä tärkeistä pääomastamme. Meillä on unelma. Uskomme, että työuupumus ilmiönä on päihitettävissä. #Nollatyöuupumusta.
Tutustu Heltin työterveyden palveluihin: