Kun paine, huoli ja epävarmuus jatkuvat pitkään, sillä on väistämättä vaikutusta ajatteluumme ja tekemiseemme. Kyky hahmottaa kokonaisuuksia kapenee, uusien ratkaisujen löytäminen vaikeutuu ja oman toiminnan hallinta horjuu.
Kaikki näyttävät kiireisiltä, mutta samaan aikaan aikaansaavuus hiipuu. Tämä on inhimillistä – aivomme kuormittuvat ja ohjaavat meitä selviytymismoodiin.
Juuri tällaisina hetkinä selkeä perustehtävä toimii kuin majakka myrskyssä. Se auttaa suuntaamaan toimintaa ja pitämään kurssin oikeana, vaikka ympärillä kuohuu.
Miksi perustehtävä on niin tärkeä?
Kun perustehtävä on kirkas, jokainen pystyy vastaamaan keskeisiin kysymyksiin:
- Miksi tiimimme tai roolini on olemassa?
- Mitä meidän pitäisi saada aikaan?
- Mitä on ammattimainen ja laadukas työn tekeminen juuri tässä tiimissä tai roolissa?
- Millaisia odotuksia työhön ja osaamiseen liittyy?
- Missä menevät yhteisen ja yksilöllisen työn rajapinnat?
Selkeä perustehtävä on yksi johtamisen vaikuttavimmista työvälineistä. Silti sitä alihyödynnetään arjessa. Moni tiimi ja esihenkilö nojaa kolmeen sitkeään uskomukseen, jotka itse asiassa heikentävät perustehtävän hyödyntämistä.
Uskomus 1: Perustehtävästä riittää keskustella kerran vuodessa
On harhaanjohtavaa ajatella, että perustehtävä on vuosittainen tarkistuspiste. Toimintaympäristö muuttuu koko ajan, ja tämä hämärtää niin tiimin kuin yksilönkin rooleja ja odotuksia.
Mitä enemmän muutoksia tapahtuu, sitä tärkeämpää on pysähtyä perustehtävän äärelle useammin. On käsiteltävä avoimesti ristiriitaisia odotuksia, tavoitteita ja rajoja – muuten tulkinnat ja tunteet vievät helposti sivuraiteille.
Esihenkilön ensimmäinen tehtävä on varmistaa oma selkeys: mitä minulta odotetaan ja missä menevät vastuun rajat? Vasta sen jälkeen voi auttaa tiimiä kirkastamaan suuntaa. Perustehtävä toimii kuin kompassi, jota muutosten keskellä on kalibroitava yhä uudelleen.
Uskomus 2: Selkeä perustehtävä rajoittaa joustavuutta
Moni välttelee perustehtävän kirkastamista, koska pelkää sen jäykistävän toimintaa. Ajatellaan, että tarkka määrittely rajaa pois tärkeää tekemistä.
Todellisuudessa tilanne on päinvastainen. Kun tiimillä on yhteinen käsitys perustehtävästä ja sen prioriteeteista, yhteistyö helpottuu. Yksilön on paljon helpompi muuttaa omia suunnitelmiaan tai tukea kollegaa, jos hän tietää, mihin kokonaisuuteen oma työ liittyy.
Perustehtävän kirkastaminen ei ole pysyvä määritelmä, vaan jatkuvaa dialogia, joka vahvistaa yhteistä ymmärrystä. Juuri tämä mahdollistaa ketteryyden – ei estä sitä.
Uskomus 3: Sitoutuminen on vain asennekysymys
Jos työntekijä ei sitoudu tavoitteisiin, syy nähdään usein pelkästään henkilön asenteessa tai osaamisessa. Usein taustalla on kuitenkin erilainen ymmärrys perustehtävästä ja itseen kohdistuvista odotuksista.
Jos ei tiedä, mitä pitäisi saada aikaan tai mihin oma työ vaikuttaa, mihin silloin voisi sitoutua? Epämääräiset odotukset kuormittavat, ja seurauksena voi olla uupumista tai jopa työpaikan vaihtaminen.
Selkeä perustehtävä taas vahvistaa merkityksellisyyden kokemusta. Kun ymmärtää, miksi oma rooli on olemassa ja miten se liittyy organisaation tavoitteisiin, myös työn arvo ja vaikutus tulevat näkyviksi. Tämä lisää motivaatiota ja vastuullisuutta – ja näkyy parempana yhteistyönä sekä tuloksina.
Yhteinen keskustelu luo ymmärrystä
Perustehtävän kirkastaminen ei ole vain johtamisen väline, vaan myös prosessi. Se tarjoaa mahdollisuuden jakaa kokemuksia, pohtia työn merkityksiä ja kehittää yhteistä tekemistä. Samalla se toimii prosessina, jossa opimme ymmärtämään paremmin itseämme, toisiamme ja koko työyhteisöä.
Ammattimaisessa ryhmätyönohjauksessa tämä on arkipäivää: työn tutkimista, merkitysten jäsentämistä ja perustehtävän selkiyttämistä. Yhä useampi organisaatio huomaa, että juuri tämä työ kantaa pitkälle – erityisesti epävarmuuden keskellä.
Tutustu tämän artikkelin kirjoittajaan
Hanna Rainio (VTM) on rohkeasti vaikeita teemoja lähestyvä vuorovaikutuksen ammattilainen, joka kiinnostuu dynamiikasta ryhmissä, mitä tapahtuu ihmisten välillä ja mikä rooli johtamisella ja työn rakenteilla on edellisten syntymisessä.
Hanna on erikoistunut johtamiseen ja johtajuuteen. Hän valmentaa ja coachaa johtoryhmiä ja esihenkilöitä tyypillisesti muutoksen ja muuttumisen tilanteissa.