Heltti on erikoistunut ajatustyöpaikkoihin, joissa henkilöstön tärkein työväline on mieli. Yksi yritysten yleisimmistä kysymyksistä liittyy siihen, paljonko työterveyshuolto maksaa ja miten kustannukset kannattaa laskea. Työterveyshuollon kulut vaihtelevat yrityksen koon, palvelun laajuuden ja Kelan korvausperusteiden mukaan. Suomessa työnantajalla on lakisääteinen velvollisuus järjestää ehkäisevä työterveyshuolto kaikille työntekijöille. Sairaanhoito sen sijaan on vapaaehtoista, mutta useimmat yritykset ottavat sen mukaan palvelupakettiin.
Työterveyshuollon kustannusten perusteet
Työterveyshuollon kustannukset jakautuvat kahteen Kelan määrittelemään luokkaan. Korvausluokassa I ovat ehkäisevän työterveyshuollon kulut, kuten työpaikkaselvitykset, terveystarkastukset ja työkykyä edistävät toimet. Näistä kuluista Kela korvaa 60 prosenttia hyväksytyistä kustannuksista. Korvausluokassa II ovat sairaanhoidon kulut, joita voidaan korvata 50 prosentilla, mutta vain siihen asti, että ne muodostavat enintään 40 prosenttia kaikista korvauksista.
Korvauksia laskettaessa huomioidaan työntekijäkohtainen enimmäismäärä, joka oli vuonna 2024 yhteensä 483 euroa per työntekijä. Tämä kattaa molemmat luokat. Käytännössä laskenta etenee niin, että ensin arvioidaan ehkäisevän työterveyshuollon kulut ja niiden korvaukset, ja vasta sen jälkeen tarkastellaan sairaanhoidon osuuksia. Jos ehkäisevään toimintaan ei panosteta, sairaanhoidon korvauksia ei makseta täysimääräisesti. Tämä ohjaa työnantajia sijoittamaan ennaltaehkäisyyn.
Monet yritykset yllättyvät siitä, että työterveyshuollon kustannukset eivät ole suoraviivaisesti verrannollisia henkilöstömäärään. Esimerkiksi palvelumallin valinta – kiinteä kuukausihinta vai käytön mukaan laskutus – vaikuttaa voimakkaasti lopullisiin kustannuksiin. Lisäksi kustannukset voivat vaihdella vuosittain riippuen työntekijöiden sairauspoissaoloista, työkykyhaasteista ja siitä, kuinka aktiivisesti henkilöstö käyttää palveluja.
Esimerkki: miten työterveyskustannukset lasketaan käytännössä
Käytännön laskenta etenee vaiheittain, ja sitä voidaan havainnollistaa seuraavalla esimerkillä:
- Määritä työntekijämäärä ja hyväksytyt kustannukset.
Yrityksellä on 20 työntekijää ja työterveyshuollon kokonaiskulut vuodessa 10 000 euroa.
- Laske työntekijäkohtainen enimmäismäärä.
Kela hyväksyy vuonna 2024 kustannuksia enintään 483 euroa työntekijää kohden, eli yhteensä 9 660 euroa.
- Arvioi ehkäisevän työn ja sairaanhoidon osuudet.
Ehkäisevän työn osuus on 7 000 euroa, sairaanhoidon osuus 3 000 euroa.
- Sovella korvausprosentteja.
- Ehkäisevä työ: 7 000 € × 60 % = 4 200 €
- Jäljellä oleva korvausosuus (9 660 € – 7 000 € = 2 660 €) voidaan korvata sairaanhoidosta 50 %:lla → 1 330 €.
- Kokonaiskorvaus:
Yritys saa yhteensä 5 530 € korvausta, ja omaksi kustannukseksi jää 4 470 €.
Tämä esimerkki havainnollistaa, miksi ennaltaehkäisevän työn painottaminen on myös taloudellisesti järkevää. Korkeampi korvausprosentti ja mahdollisuus hyödyntää koko työntekijäkohtainen enimmäismäärä pienentävät yrityksen omavastuuta merkittävästi.
Heltti auttaa yrityksiä rakentamaan työterveyden rakenteet niin, että kustannukset ovat selkeästi seurattavissa ja korvaukset hyödynnetään täysimääräisesti. Kun laskentaperusteet tunnetaan, työterveyden kulut muuttuvat hallittaviksi ja ennakoitaviksi osiksi yrityksen budjettia.
Pienyritysten näkökulma
Pienyrityksille työterveys on usein ensimmäinen merkittävä henkilöstökustannus, joka tulee vastaan työsuhteiden myötä. Lakisääteinen ehkäisevä työterveyshuolto on pakollinen, mutta muuten palvelun laajuuden voi määritellä itse. Yleisimpiä kuluja ovat työpaikkaselvitys ja terveystarkastukset.
Kustannukset lasketaan työntekijäkohtaisesti, mikä tekee Kelan korvauksista pienissä yrityksissä erityisen tärkeitä. Esimerkiksi viiden hengen yritys, jonka kokonaiskulut ovat noin 3 000 euroa vuodessa, voi saada korvauksia yli 1 500 euroa. Näin nettokustannukseksi jää alle puolet.
Pienyrityksessä on tärkeää mitoittaa palvelu oikein: liian suppea malli voi jättää henkilöstön ilman tukea, mutta liian laaja paketti voi rasittaa taloutta suhteettomasti. Heltti tarjoaa pienyrityksille kiinteähintaisia ratkaisuja, jotka tuovat ennustettavuutta ja helpottavat budjetointia.
Pienissä yrityksissä työterveyden merkitys korostuu myös työnantajamielikuvan kautta. Hyvä työterveys on usein kilpailuvaltti, jolla houkutellaan osaajia ja sitoutetaan heitä. Kun työntekijä tietää, että hänen työkyvystään huolehditaan, kynnys vaihtaa työpaikkaa on korkeampi. Tämä voi säästää rekrytointikustannuksia ja vähentää vaihtuvuuden aiheuttamia kuluja.
Mitä pk-yrityksen kannattaa huomioida työterveyskuluissa
Kun työntekijöitä on kymmeniä tai toistasataa, työterveydestä tulee merkittävä budjettikohta. Pk-yrityksissä työterveyden kokonaiskustannukset voivat nousta kymmeniin tuhansiin euroihin vuodessa. Tämä tarkoittaa, että budjetoinnissa on huomioitava tarkasti sekä ennaltaehkäisevän että sairaanhoidon kulut.
Esimerkiksi 50 työntekijän yritys, joka käyttää työterveyshuoltoon noin 650 euroa työntekijää kohden, päätyy noin 32 500 euron vuosikuluihin. Kela-korvausten jälkeen nettokustannus voi olla noin 17 000 euroa. Summa on merkittävä, mutta samalla ennaltaehkäisevän työn vaikutus näkyy poissaolojen vähenemisenä. Keskimääräinen sairauspoissaolopäivä maksaa työnantajalle 350–400 euroa, joten yksikin vältetty sairauspoissaolo per työntekijä vuodessa voi kattaa ennaltaehkäisevien palvelujen kulut.
Pk-yritykselle työterveyden suurin arvo onkin ennakoitavuus. Kun kulut pysyvät hallinnassa ja henkilöstö saa oikea-aikaista tukea, vältytään yllätyksiltä. Heltti on rakentanut malleja, joissa painopiste on mielen hyvinvoinnin tukemisessa ja varhaisessa tuessa – asioissa, jotka ovat erityisen tärkeitä ajatustyöpaikoissa.
Lisäksi pk-yrityksissä on huomioitava, että työterveyden kulut eivät jakaudu tasaisesti kaikille työntekijöille. Joissain tiimeissä palveluja käytetään paljon, toisissa vähän. Tämä epätasaisuus voi aiheuttaa vuosittaisia heilahteluja kustannuksissa, mikä tekee kiinteästä hinnasta houkuttelevan vaihtoehdon.
Isot yritykset ja organisaatiot
Suurissa yrityksissä, joissa työntekijöitä on satoja tai tuhansia, työterveyskustannukset voivat nousta miljoonaluokkaan vuodessa. Tällöin työterveys on osa strategista henkilöstöjohtamista ja siihen liittyy tarkka raportointi sekä jatkuva kustannusten seuranta.
Laajemmissa organisaatioissa palveluvalikoima on usein laajempi ja siihen sisältyy esimerkiksi erikoislääkäripalveluita ja työkykyä tukevia ohjelmia. Kela-korvausten rajat tulevat nopeasti vastaan, mikä tekee kustannusten hallinnasta entistä tärkeämpää. Esimerkiksi 500 työntekijän yritys, jonka työterveyshuoltokulut ovat keskimäärin 700 euroa työntekijää kohden, käyttää vuodessa 350 000 euroa. Kela-korvausten jälkeen nettokustannus voi olla noin 200 000 euroa.
Suurissa organisaatioissa ennaltaehkäisyn merkitys korostuu vielä enemmän. Yhden työntekijän työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen voi maksaa yritykselle useita satojatuhansia euroja. Siksi suuryritysten on järkevää sijoittaa työkyvyn johtamiseen, systemaattiseen seurantaan ja työyhteisön mielen hyvinvointiin. Heltti tarjoaa suurille yrityksille kiinteähintaisen mallin, joka helpottaa talouden suunnittelua ja vähentää riskejä.
Isot yritykset hyötyvät myös siitä, että kustannusten ja työterveyden vaikutusten analysointi voidaan yhdistää muihin HR-mittareihin. Kun sairauspoissaolojen, työtyytyväisyyden ja henkilöstön vaihtuvuuden luvut yhdistetään työterveyshuollon kustannuksiin, syntyy kokonaiskuva, joka tukee strategista päätöksentekoa.
Yrittäjien ja freelancereiden näkökulma
Yrittäjillä ei ole velvollisuutta järjestää itselleen työterveyshuoltoa, mutta se on usein taloudellisesti järkevää. Kustannukset ovat verotuksessa vähennyskelpoisia, kun ne perustuvat hyväksyttyyn sopimukseen ja toimintasuunnitelmaan. Vuosittaiset kulut voivat olla muutamasta sadasta eurosta ylöspäin, mutta ne voivat säästää merkittäviä summia, jos sairaus estäisi työnteon useiksi viikoiksi.
Yrittäjälle kyse on usein riskien hallinnasta. Jos oma työkyky pettää, tulovirta katkeaa välittömästi. Siksi myös yksinyrittäjälle ennaltaehkäisevä työterveyshuolto voi olla ratkaiseva investointi, vaikka sen kustannus tuntuisi aluksi suurelta.
Kustannusten laskeminen käytännössä
Työterveyskustannusten laskeminen kannattaa aloittaa työntekijäkohtaisesta arviosta ja laajentaa siitä koko yrityksen tasolle. On tärkeää huomioida erikseen ehkäisevä työterveyshuolto ja sairaanhoito sekä tarkistaa vuosittain Kelan määrittämät enimmäismäärät. Kun kustannukset on jaettu selkeästi näihin osiin, yritys pystyy seuraamaan, mihin rahat käytännössä kuluvat ja miten niitä voidaan hallita.
Yrityksen koosta riippumatta ennaltaehkäisy tuo ennustettavuutta ja säästöjä. Heltti on rakentanut mallin, jossa työterveyshuolto nähdään investointina ajatustyöläisten työkykyyn ja hyvinvointiin. Tämä ei vähennä pelkästään suoria sairauskuluja, vaan lisää työn sujuvuutta, sitoutumista ja tuottavuutta.
Ennaltaehkäisy tuo säästöjä ja ennustettavuutta
Työterveyskustannukset eivät ole vain kuluerä, vaan strateginen valinta. Pienissä yrityksissä ne vaikuttavat suoraan kassavirtaan, pk-yrityksissä ne voivat olla ratkaiseva tekijä henkilöstön pysyvyydessä ja suurissa organisaatioissa ne liittyvät koko yrityksen kilpailukykyyn. Yrittäjille kyse on usein oman työkyvyn turvaamisesta.
Kun kustannukset lasketaan oikein ja työterveyshuoltoa johdetaan ennakoivasti, työnantaja saa paitsi paremman näkyvyyden menoihin myös konkreettisia säästöjä pitkällä aikavälillä. Heltti tukee yrityksiä kaikissa kokoluokissa tarjoamalla malleja, joissa kustannukset ovat ennustettavia ja työkykyä vahvistetaan systemaattisesti.