ADHD, aspergerin oireyhtymä ja autismi ovat olleet tuttuja sanoja jo kauan, mutta lyhyessä ajassa rinnalle, tilalle ja sateenvarjoksi on tullut paljon uutta sanastoa. Uudet sanat voivat tuntua sekavilta ja tuottaa stressiä. Haluaisimme puhua ihmisistä ja asioista kunnioittavasti, mutta aina emme tiedä mitä sanoja olisi sopivinta käyttää tai mitä ne oikeastaan tarkoittavat.
Vastaavankaltainen tilanne on sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuuden sanaston kanssa. Uuden sanaston taustalla ovat muutokset lääketieteellisissä diagnooseissa sekä perustavanlaatuinen näkökulman muutos neuropsykiatrisiin diagnooseihin. Uudet sanat eivät ole siis itsetarkoitus vaan uusi tapa ajatella edellyttää myös uusia käsitteitä. On tärkeä huomata, että suomenkielinen (ja englanninkielinen) sanasto elää ja on liikkeessä edelleen ja eri toimijat voivat käyttää sanoja hiukan eri tavalla.
Käydään kiinni käsitteisiin!
Neuromoninaisuus, neuromonimuotoisuus
Neuromoninaisuus, neuromonimuotoisuus (neurodiversity) on uuden ajattelutavan ydinkäsite, jossa keskeisenä ideana on neuropsykiatristen diagnoosien näkeminen osana moninaisuutta, normaalia ihmisten erilaisuutta ja siirretään näkökulmaa kauemmas lääketieteellisestä ja häiriö- ja ongelmakeskeisestä ajattelusta. Kirjaimellisesti käsitteellä tarkoitetaan sitä faktaa, että kaikki aivot ja hermostot ovat erilaisia eli ajattelemme ja koemme maailman oikeasti erilaisilla tavoilla ja niin kuuluukin olla. Neuropsykiatristen diagnoosien lisäksi neuromoninaisuuden alla nähdään kehityksellinen kielihäiriö, oppimisvaikeuksia, kuten lukivaikeus ja joskus pakko-oireinen häiriö.
Neuropsykiatriset häiriöt
Neuropsykiatriset häiriöt, kehitykselliset häiriöt ovat joukko lääketieteellisiä diagnooseja, joissa on olennaista hermostollinen poikkeavuus ja sen aiheuttamat vaikeudet. Näitä ovat esimerkiksi ADHD, autismikirjon häiriö, aspergerin oireyhtymä ja Touretten oireyhtymä. Nepsy on lyhenne neuropsykiatrisesta häiriöstä ja sanalla joskus viitataan henkilöön, jolla on jokin näistä diagnooseista. Osa diagnosoidut eivät kuitenkaan pidä siitä, että heitä kutsuttaisiin nepsyiksi ja allekirjoittanut ei esim. käytä sanaa viitatessaan henkilöihin. Voidaan puhua myös neurokirjon diagnooseista. Vaikka nämä diagnoosit ovat erillisiä, on myös paljon yhdistäviä piirteitä ja monilla diagnosoiduilla on myös piirteitä toisista diagnooseista.
ADHD, ADD, ADT ja AuDHD
ADHD- eli Attention Deficit and Hyperactivity Disorder, suomeksi tarkkaamattomuus ja ylivilkkaushäiriö. ADHD:n kolme ydinoiretta ovat tarkkaamattomuus, impulsiivisuus ja hyperaktiivisuus. Yleisiä vahvuuksia ovat luovuus ja joustavuus. Eri ihmisillä eri oireet painottuvat ja viime vuosina ymmärrys ja tieto aikuisten ja erityisesti tyttöjen ja naisten ADHD:sta on lisääntynyt huomattavasti.
ADD on yksi ADHD:n alamuoto, jossa painottuvat tarkkaamattomuuspiirteet ja ADHD:n “H” eli hyperaktiivisuus puuttuu tai on vähäistä. Hyperaktivisuus on ADHD:n näkyvin ominaisuus ja sen puuttuessa ADD ei näykään yhtä helposti ulospäin, mutta koetut haasteet ovat silti merkittäviä.
ADT eli Attention Deficit Trait tarkoittaa keskittymisen vaikeutta, joka on aiheutunut pitkään jatkuneista kuormitustekijöistä, eikä ole synnynnäinen ja joka myös helpottuu kuormitusta laskemalla ja palautumista tukemalla. Tämä on osa uupumuksen kognitiivisia oireita.
AuDHD on epävirallinen uusi lyhenne autismikirjon ja ADHD tupladiagnoosista. Aiemmin autismikirjon ja ADHD:n diagnoosia ei voinut asettaa samalle henkilölle.
Autismikirjo, autismi ja aspergerin oireyhtymä
Autismikirjon häiriön ytimessä ovat sosiaalisen vuorovaikutuksen poikkeavuudet ja toistavat ja jäykät käyttäytymistavat. Yleinen vahvuus on vahva systeemiajattelu ja yksityiskohtien huomioiminen. Samalla lapsuusiän autismi ja aspergerin oireyhtymä ovat poistuvia diagnooseja, jotka ovat uudessa diagnostisessa järjestelmässä korvautuneet autismikirjon häiriöllä. Uutta ymmärrystä on kertynyt myös paljon tyttöjen ja naisten autismikirjosta. “Kirjo”-sanalla viitataan siihen suureen moninaisuuteen mitä autismikirjon ihmiset edustavat. Sanoja autismi ja autismikirjo käytetään usein synoneemeinä.
Neurotyypillinen tarkoittaa henkilöä, jolla on “tyypilliset aivot” eli ei neuropsykiatrisia diagnooseja tai ei merkittäviä neurokirjon piirteitä. Jos törmäät jossain sanaan nentti, se on lyhennys neurotyypillisestä.
Neurokirjolainen, neurokirjon henkilö, neuroepätyypillinen, ja neuromoninainen (neurodivergent, neurodiverse, neuroatypical) viittaavat kaikki ihmiseen, jolla on neuropsykiatrinen diagnoosi, oppimisvaikeus tai mahdollisesti merkittäviä neurokirjon piirteitä. Jotkut käyttävät myös sanaa nepsy, mutta osa neurokirjolaisista ei pidä sanan käytöstä.
Neurokirjon piirteillä tarkoitetaan tilannetta, että ihmisillä on neurokirjoon liittyviä ominaisuuksia, mutta ei sellaisella tavalla, että olisi diagnoosia tai ei ole hakeutunut selvittämään diagnostiikkaa. On suuri ryhmä ihmisiä, joilla on merkittäviä neurokirjon piirteitä, jotka vaikuttavat arjessa ja tuovat omia haasteita elämään, mutta joilla ei ole diagnoosia.
Neuroystävällinen työpaikka (neurofriendly) huomioi prosesseissa, tiloissa ja johtamisessa ihmisten moninaisuutta tavalla, joka tukee niin neurotyypillisten kuin neuroepätyypillisten työhyvinvointia ja kognitiivista ergonomiaa. Neurokirjolaisten hyvinvointia tukeva työpaikka tukee kaikkien muidenkin työtä.
Lisäksi neuromoninaisuuteen liittyy monenlaista erityissanastoa, kuten stimmailu, joka tarkoittaa jonkin aistimuksen tavoittelua tai sen avulla rentoutumista, maskaaminen eli neurokirjolaisen kuormittavaa pyrkimystä vaikuttaa sosiaalisissa tilanteissa “normaalilta” ja aistiyliherkkyys, millä tarkoitetaan voimakkaampaa tapaa kokea tiettyjä aistimuksia kuten ääniä, valoa tai tekstuureita.
Olennaista on halu ymmärtää ja kuulla
Tässä on paljon omaksuttavaa, eikä sanasto ole läheskään niin yksioikoinen kuin toivoisi. Englanninkielisissä neuromoninaisuuskeskustelussa on esimerkiksi otettu käyttöön sana neurospicy, sanan neurodiverse– rinnalle ja jotkut ovat omaksuneet sanan ja jotkut taas eivät siitä ole pitäneet. Muutos ja keskustelu sanastosta jatkuu edelleen. Ydinkäsitteet ymmärtämällä pääsee kuitenkin jo pitkälle ja saa kiinni uudesta tavasta ajatella. Olennaista ei olekaan sanojen tarkka “oikeaoppinen” käyttö, vaan pyrkimys ymmärtää ilmiötä ja ihmisten kokemuksia. Meidän tulee ottaa vakavasti, että koemme maailman erilaisilla tavoilla ja sillä on suuri merkitys. Ja kun sen teemme, saamme kaikki mielet ja aivot loistamaan ja voimaan hyvin sekä työssä ja sen ulkopuolella.
Meidän tulee ottaa vakavasti, että koemme maailman erilaisilla tavoilla ja sillä on suuri merkitys. Ja kun sen teemme, saamme kaikki mielet ja aivot loistamaan ja voimaan hyvin sekä työssä ja sen ulkopuolella.
Viisi vinkkiä neuroystävällisemmän työpaikan rakentamiseen
- Mahdollista hiljaisessa tilassa työskentely ja kannusta välineiden kuten vastamelukuulokkeiden käyttöön.
- Keskity selkeyteen työarjen rutiineissa ja prosesseissa. Selkeät roolit ja odotukset jokaiselle.
- Viesti tulevasta eli tue ennakointia. Anna aikaa valmistautua muutoksiin ja perehtyä kokousten asialistoihin.
- Panosta esihenkilön ja työntekijän väliseen suhteeseen ja luottamuksen syntymiseen.
- Ole valmis yksilöllisten tarpeiden huomioimiseen ja erilaisten toimintatapojen hyväksymiseen.
Huomasit varmaankin, että kaikki edellä mainitut keinot tukevat myös neurotyypillisten työntekoa.
Haluatko oppia lisää aiheesta?
Meiltä heltistä löydät valmennukset neuromoninaisuuden tukemiseen työpaikoilla
Tutustu artikkelin kirjoittajaan
Samuli Shintami (PsM) on ajatustyöhön, neuromoninaisuuteen (ADHD- ja autismikirjo) ja ihmisten moninaisuuteen (DEI) erikoistunut työterveyspsykologi, kouluttaja ja puhuja. Samulin näkemyksen mukaan heitämme hukkaan valtavasti energiaa ja potentiaalia, jos emme osaa sovittaa työtapojamme aivoillemme sopiviksi, jos emme tunnista kuinka me ihmiset emme ajattele ja koe asioita samalla tavalla ja jos emme kohtaa toista ihmistä avoimin mielin ja kuunnellen. Kääntäen taas aivoystävälliset, moninaisuutta ymmärtävät ja kohtaavaan kuuntelemiseen tähtäävät yhteisöt ja työpaikat saavat meidät kukoistamaan.
Tutustu ajatustyöhön erikoistuneeseen työterveyteen
Heltti tarjoaa ainoana suomessa ajatustyöhön erikoistuneen työterveyden palvelut.
Työterveytemme tukee niin työpaikkoja, työyhteisöitä kuin yksilöitäkin.