Työnohjaus ajatustyössä – milloin ja miksi, mitä hyötyä?

Heltti

Millaisiin työnohjaus sopii? Milloin coaching olisi parempi tapa lähestyä asiaa? Entä kun on kriisi päällä tai ollaan konfliktitilanteessa? Mitä työnohjauksessa tehdään ja mitä hyötyä siitä on tietotyötä ja ajatustyötä tekeville? Tässä selkiytystä termiviidakkoon ja ajatuksia työnohjauksen merkitystä ajatustyössä.

Työnohjaus ei ole vielä kunnolla rantautunut ajatus- tai tietotyötä tekevien arkeen, vaikka on useita aloja ja ammatteja, joissa työnohjaus on luonnollinen osa työssä onnistumista ja kehittymistä. Päätinkin tarttua tässä blogissa työnohjaukseen eri menetelmiin, selkiyttää hiukan termiviidakkoa ja pureutua niihin tilanteisiin, joissa työnohjauksesta olisi hyöytyä

Työnohjaus, coaching, sovittelu ja de-briefing keskustelu – miten ne eroavat toisistaan?

Debriefing eli psykologinen purkukeskustelu kriisitilanteisiin

Mikäli työpaikalla on tapahtunut yllättävä onnettomuus, uhka- tai väkivaltatilanne tai kuolemantapaus, silloin heti toteuttava defusing -keskustelu ja muutaman päivän sisällä toteuttava psykologinen purkukeskustelu (debriefing) ovat toimivampia apukeinoja kuin työnohjaus. 

Sovittelu konfiliktitilanteisiin

Mikäli kyseessä on tunnistettu konflikti henkilöiden välillä, sovittelu tuo prosessina ja menetelmänä tilanteen jäsentämiseen ja ratkaisuehdotusten edistämiseen parhaimmat eväät.

Coaching

Kun halutaan sparrausta ja ajatusten haastamista johonkin tiettyyn teema-alueeseen liittyen, vastaa työnohjausta napakampi ja fokusoituneempi coaching menetelmänä usein paremmin tarpeeseen. Johtamisen ja esihenkilötyön teemat sopivat hyvin coaching -aiheiksi.. Toki näissäkin rooleissa varmasti hyötyy laajempien ilmiöiden ja systeemidynamiikan ymmärtämisestä ja vähän laveammalla pensselillä työskentelystä työnohjauksellisin keinoin. Eli tilanne ja tarve tässäkin ratkaisee.

Työnohjaus puolestaan on oman työn tutkimista, arviointia ja kehittämistä, joka tapahtuu koulutetun työnohjaajan avulla.

Se soveltuu kaikille, joilla on halu kehittyä omassa työssään ja lisätä työhyvinvointia.

Millaisiin tilanteisiin työnohjaus sopii?

“Nyt tarttis saada jotain apua tähän hommaan. Ollaan kuultu työnohjauksesta ja mietitty, että nyt vois ehkä olla sen paikka”. 

Keskustelu alkaa usein näillä sanoilla. Ammattilaisen kanssa on tässä kohtaa hyvä pysähtyä sen äärelle mistä on kyse, mihin tarpeeseen pyyntö liittyy ja mitä halutaan ratkaista. Vasta sen jälkeen voidaan jäsentää ja päättää mikä olisi juuri tässä tilanteessa oikea menetelmä ja tapa edetä.

Työnohjaukselle tyypillisiä lähtötilanteista ovat esimerkiksi:

  • Tunnistettu työn kuormittavuus.
  • Ryhmätyönohjauksessa puolestaan lähtötilanteena saattaa olla muutokset tiimin kokoonpanossa, roolituksissa tai esimerkiksi tiimin rooli suhteessa muuhun organisaatioon.
  • Haastavat asiakastilanteet, joiden läpikäynti ja joista oppiminen on hyödyllistä kehittymiselle tai työyhteisön jumitilanne.

työnohjaus on tavoitteellista toimintaa.

Työnohjauksen aloituksessa määritellään tilaajan kanssa työnohjauksen tavoite ja suunnitellaan tätä parhaiten tukeva toteutustapa. Tavoitteita tarkennetaan ohjattavien kanssa palvelemaan juuri heidän tarpeita.

Erilaisia työnohjauksia: case-työnohjaus, kriisityönohjaus ja perustyönohjaus

Perustyönohjaus

Perustyönohjauksessa tutkitaan ja jäsennetään yhdessä työhön, työyhteisöön ja omaan työrooliin liittyviä kysymyksiä, kokemuksia ja tunteita. Siinä pyritään ymmärtämään laajasti työhön liittyviä ilmiöitä ja dynamiikkoja ja rakentamaan ymmärrystä perustehtävästä, rakenteista, yhteisöllisyydestä ja ilmapiiriin vaikuttavista asioista. Tyypillisesti tällainen työnohjaus on kestoltaan pitkä, ehkä vuoden mittainen, prosessi jossa työnohjaustapaamiset toteutuvat kuukausittain. Toteutus voi olla myös pidempiaikainen, lyhyempi tai tiheämmin toteutettu jos se palvelee asetettuja tavoitteita.

Case-työnohjaus

Case -työnohjauksessa ohjauksen fokuksessa ovat työtilanteet (esim. potilas- tai asiakastapaukset).

Kriisityönohjaus

Kriisityönohjauksessa käsittelyn fokuksessa on ajankohtainen stressaava tilanne, esimerkiksi ilmapiirihaaste tai muutostilanne. Tällöin kyse voi olla perustyönohjausta lyhyemmästä prosessista. Tällöinkin kannattaa huomioida, että kyse on prosessista, jolloin kertaluonteisella työnohjaustapaamisella saadaan hetken helpotus, mutta harvoin saavutetaan ymmärtämisen ja oppimisen kannalta tärkeää jäsentämistä.

Yksin vai yhdessä? Yksilötyönohjaus vai ryhmätyönohjaus?

Yksilötyönohjaus

Yksilötyönohjaus on henkilökohtainen prosessi, jossa pääsee pohtimaan omaa rooliaan ja tavoitteita sekä työmotivaatioon ja työhyvinvointiin liittyviä teemoja luottamuksellisesti työnohjaajan kanssa. Tavoitteena on rakentaa ymmärrystä omaan työhön vaikuttavista asioista sekä selkeyttä ja hallinnan tunnetta, jotka edistävät niin työssä onnistumista kuin työhyvinvointia. Työnohjaus ei ole terapiaa, vaan keskustelun fokus on työssä – joskin kun meillä on sama pää töissä ja kotona, on työnohjauksessakin hyvä huomioida ihminen kokonaisuutena. Ryhmätyönohjauksessa voi ryhmä koostua saman tiimin jäsenistä tai samaa roolia ja/tai työtehtävää tekevistä henkilöistä.

Ryhmätyönohjaus tiimille

Tiimikohtaisessa työnohjauksessa voidaan yhdessä selkiyttää suuntaa ja tavoitteita sekä jäsentää tehtäviä ja rooleja. Tiimin työnohjaus on myös oivallinen paikka tutkia ja oivaltaa tiimin dynamiikkaa ja kehittää yhteistä työtä, ja näin parhaimmillaan edistää yhteisöohjautuvuutta. Samaa roolia tekevät henkilöt puolestaan saavat ryhmämuotoisessa työnohjauksessa oivallista kollegiaalista tukea roolikohtaisiin pohdintoihin.

Työnohjauksen hyödyt työnantajalle ja organisaatiolle

Työnohjauksessa käsitellyt asiat ovat luottamuksellisia. Työnohjauksen ollessa tavoitteellista, on tilaajan kanssa sovittu tietyistä tavoitteista ja näiden seurannasta.

Hyvän työnohjaustavan mukaan työnohjaaja ei lavertele asioita eteenpäin sopimatta tätä ohjattavien kanssa. Usein nämä tilaajalle nostettavat asiat ovat teematasoisia yhteenvetoja ja kehitysideoita, joiden käsittely tilaajan kanssa edistää organisaation kehittymistä ja sitä kautta kaikkien työhyvinvointia.