Johtamisen painopiste on ajan saatossa muuttunut merkittävästi. On siirrytty yhä enemmän tietäjästä sparraajaksi, määrääjästä edellytysten luojaksi, asiantuntijuudesta toisten kasvun valmentajaksi. Työelämä on muuttunut vauhdilla, mutta niin on myös ajatuksemme hyvästä johtajasta ja johtajuudesta.
Nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä ja työn maailmassa tarvitaan johtajuutta, joka pystyy saamaan toisten potentiaalin käyttöön. Tarvitaan itseluottamusta ja realistista itsetuntemusta, jotta voi johtaa erilaisissa tilanteissa tarkoituksenmukaisella tavalla, tilannetekijät ja ihmisten erilaisuus huomioiden.
Tunnetko oman persoonasi ja toimintatyylisi?
Toimimme merkittävän osan valveillaoloajastamme automaattiohjauksella, kiinnittämättä erityisemmin huomiota siihen, miten reagoimme tai miksi reagoimme niin kuin reagoimme.
Jokaisen esihenkilön kannattaa pysähtyä oman persoonallisuuden äärelle ja ymmärtää, mikä itseä motivoi, miten nopeasti ja millä tavalla reagoi ärsykkeisiin ja onko oma fokus luontaisesti faktoissa, vuorovaikutussuhteissa, tutussa vaiko uudessa. Vain tunnistamalla ensin omia piirteitä, voi myös ymmärtää toisten erilaisuutta ja omasta tyylistä poikkeavia toimintatyylejä.
Hyviä kysymyksiä itsetuntemuksen lisäämiseksi
- Millaiset ihmiset ovat itselle helppoja?
- Mitä vaikeaksi kokemani ihmiset kertovat minusta itsestäni? Liittyykö heihin piirteitä, joita minun on vaikea hyväksyä itsessäni?
- Millaiseksi koen itseni suhteessa toisiin?
Ajatukset ja tunteet houkuttelevat reagoimaan
Ajatukset tulevat ja menevät ja tunteitakin on vaikea kontrolloida. Miksi niihin silti kannattaa kiinnittää huomiota? Et ole yhtä kuin ajatuksesi ja tunteesi. Meillä on tunteisiin ja ajatuksiin kytkeytyviä reagointimalleja, tapoja, joihin nojaudumme automaattisesti ja tiedostamatta. “Saas nähdä saako se tätäkään valmiiksi. Parempi vähän seurailla taustalta ja puuttua ajoissa.”
Emme voi estää ajatuksia ja tunteita tulemasta, mutta voimme valita, miten niiden pohjalta toimimme. Kun tiedostat omat uskomukset, ajattelumallit ja tunteet sekä opit tunnistamaan, millaiseen reagointiin ne sinua kutsuvat, voit opetella ottamaan aikalisän. Se on yksinkertaisesti tunteiden ja reagoimisen välisen aikaikkunan venyttämistä.
Tuo aikaikkuna mahdollistaa oman toiminnan havainnoinnin ja pikkuhiljaa myös oman käyttäytymisen valitsemisen tietoisesti. “Oho, nyt pulssi selvästi kiihtyi ja alkaa ärsyttämään. Mikäs mua tässä nyt ärsyttää? Tekisi kyllä mieli keskeyttää ja puolustautua saman tien. Mutta mikähän tässä olisi viisas tapa toimia?”
Kelpaatko itsellesi?
Oletko kiinnittänyt huomiota omaan sisäiseen puheeseesi? Millaisella katsella itseäsi katsot ja millaisella asenteella suhtaudut? Katsotko itseäsi lempeällä, rohkaisevalla ja hyväksyvällä katseella? Vai oletko itse itsesi pahin kriitikko, virheistä sättijä ja onnistumista epäilevä? Usein se, miten suhtaudumme itseemme, heijastuu myös suhtautumiseemme toisiin.
Ihmiselle on luontaista halu kuulua joukkoon, olla ryhmän kaivattu ja tarvittu jäsen. Koetko kelpaavasi itsellesi, toisille ja tulevasi hyväksytyksi tällaisenaan? Monella on ajatus itsestä viallisena, jollain tavalla vajaana suhteessa siihen, mitä ajattelemme toisten meiltä odottavan. Jos koemme, että itsessä on jotain häpeällisen vajaata, pyrimme piilottamaan ja peittämään näitä puolia itsessämme. Peittäminen kuluttaa valtavasti energiaamme, mutta myös rajoittaa ja lukitsee meitä.
Itsemyötätunto yhdistettynä realistiseen minäkuvaan ja lempeään oman toiminnan reflektointiin ei pysäytä kehittymistä. Tutkimusten valossa, pystymme paremmin tarkastelemaan omaa toimintaamme eri näkökulmista jos pystymme suhtautumaan myötätuntoisesti itseemme.
Itsemyötätuntoiset henkilöt vitkastelevat vähemmän epämiellyttävien tehtävien kohdalla, kestävät paremmin vastoinkäymisiä lannistumatta ja ottavat enemmän vastuuta omista virheistään, verrattuna taas ihmisiin, jotka suhtautuvat itseensä kriittisemmin. (HBR 2020/11: Self compassion will make you a better leader)
Jos haluat tulla hyväksi ihmisjohtajaksi, aloita itsestäsi. Kun ymmärrät itseäsi, tunnistat myös mitä itse tarvitset voidaksesi johtaa hyvin: “Nämä tarpeeni tunnistan ja niiden täyttymisestä minun on huolehdittava, jotta voin itse hyvin ja voin hyvänä johtajana toimia.”
Oletko kiinnittänyt huomiota omaan sisäiseen puheeseesi? Millaisella katsella itseäsi katsot ja millaisella asenteella suhtaudut? Katsotko itseäsi lempeällä, rohkaisevalla ja hyväksyvällä katseella? Vai oletko itse itsesi pahin kriitikko, virheistä sättijä ja onnistumista epäilevä? Usein se, miten suhtaudumme itseemme, heijastuu myös suhtautumiseemme toisiin.
Hanna Rainio
Tutustu tämän artikkelin kirjoittajaan
Hanna Rainio on kokenut kokenut sosiaalipsykologi sekä liiketoiminnan ja organisaatioiden kehittämisen ammattilainen, jonka intohimona on saada ihmisten potentiaali kukoistamaan. Hannan kohtaat yrityskultturin, johtamisen ja johtoryhmien kehittämisprojekteissa sekä esihenkilöiden valmennuksissa. Hanna on coach, yhteisödynaaminen työnohjaaja sekä käynyt kognitiivisen lyhytterapiakoulutuksen. Hanna työskentelee usein ryhmädynaamisten ja systeemisten ilmiöiden parissa.
