Työelämä on koetuksella. Työ on menettänyt paikkaansa arjen voimavarana. Heltin vuosittain julkaistava Ajatustyön mielenterveysdata -raportti tarjoaa jälleen tuoretta tietoa ajatustyötä tekevien mielenterveyssyistä johtuvista sairauspoissaoloista ja niiden syistä. Lisäksi raportti tarjoaa positiivista tietoa lyhytterapian vaikuttavuudesta – seuratun joukon (N=122) oireet lieventyivät keskivaikeista lieviin ja kokemus omasta työkyvystä parantui merkittävästi.
Heltin tuore Ajatustyön mielenterveysdata 2024 -raportti tuo esiin ajatustyötä tekevien mielenterveyshaasteet Suomessa. Mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojen lisääntymisestä on raportoitu jo useina peräkkäisinä vuosina. Heltin ajatustyöhön erikoistuneen työterveyden tuoreen raportin perusteella sama trendi jatkuu – kuluvan vuoden tammi-elokuun aikana mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojen osuus on ollut korkeampi kuin yhtenäkään aiempana vuonna.
Ajatustyötä tekevien sairauspoissaoloista jo 64 % on mielenterveysperusteisia – yleisimpänä syynä reaktiot vaikeaan stressiin
- Mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot ennätystasolla: Tammi-elokuussa 2024 mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot muodostivat 64 % kaikista sairauspoissaoloista.
- Yleisin yhteydenoton syy työterveyteen on edelleen ahdistuneisuus (19 %). Lisäksi 29 % yhteydenotoista koskee väsymystä (12 %) tai univaikeuksia (17 %).
“On hyvä ymmärtää ja muistaa, että ahdistuneisuus, väsymys tai univaikeudet heijastuvat paitsi työpaikalla, myös kaikilla muilla elämänalueilla ja vaikuttavat niin yksilöön kuin hänen sosiaalisiin suhteisiinsa ja perhe-elämään. Useimmiten siinä vaiheessa, kun yksilö ottaa yhteyttä työterveyteen, on tilanne jatkunut jo pidempään ja alkaa häiritä enemmän tai vähemmän arjessa suoriutumista – harva ottaa yhteyttä lyhytkestoisen väsymyksen tai ahdistuneisuuden vuoksi,” muistuttaa Heltin johtava työterveyslääkäri ja lääketieteellinen johtaja Elina Sivu. - Muutoksia mielenterveyden diagnooseissa: Vuosina 2019–2023 yleisin syy kirjoitetuille mielenterveysperusteisille sairauspoissaoloille oli masennus. Kuluvana vuonna yleisimmäksi syyksi ovat nousseet reaktiot vaikeaan stressiin ja sopeutumishäiriöt (F43).
“Yleinen maailman tilanne, epävarmuus omasta toimeentulosta, työn vaatimusten lisääntyminen ja työn luonteen muuttuminen haastavat ihmisten resilienssiä ja ilmenevät erilaisin oirein yksilöstä riippuen. Työterveyslääkärin vastaanotolla tämä näkyy siten, että potilaan kanssa yhä useammin tunnistetaan jokin ulkoinen taustatekijä, johon potilas reagoi erilaisin oirein,” kuvaa tilannetta Elina Sivu.
Lyhytterapiasta apua – lyhytterapiaprosessin aikana asiakkaiden oireet lieventyivät keskivaikeista lieviin
Heltin psykologien ja psykoterapeuttien tuottaman lyhytterapian vaikuttavuutta tarkasteltiin reilun sadan (N=122) asiakkaan lyhytterapiaprosessin alku- ja loppumittausten avulla.
“CORE-10 -mittarilla tarkasteltuna lyhytterapia-asiakkaiden oireet lieventyivät keskivaikeista lieviin. Lisäksi asiakkaiden kokemus omasta työkyvystä parani merkittävästi terapiaprosessin aikana,” kertoo kouluttajapsykoterapeutti, psykologian tohtori ja Heltin mielen palveluiden kehitysjohtaja Katri Kanninen.
“Elämme haastavia aikoja – yritysten haasteet, kuten lomautukset ja muutosneuvottelut sekä kiristynyt taloustilanne näkyy myös työntekijöiden mielen hyvinvoinnin heikkenemisenä. Vallitseva yleinen ja työelämän epävarmuus, työn luonteen muuttuminen, sekä murroksessa olevat työn tekemisen tavat ja yhteiset pelisäännöt työssä heijastuvat ajatustyötä tekevien jaksamiseen ja hyvinvointiin niin töissä kuin kotona. Työ on menettänyt asemaansa arjen voimavarana.
Erityisesti nyt on ensisijaisen tärkeää, että työpaikat ja työterveyshuolto tekevät tiivistä yhteistyötä mielenterveysongelmien ennaltaehkäisemiseksi. Kun työntekijät saavat tukea varhaisessa vaiheessa, mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot voidaan estää tai niitä voidaan lyhentää – tällä luodaan kustannusäästöjä myös työpaikoille,” toteaa Sivu.
Lataa koko raportti tästä
Lataa tuore ajatustyön mielenterveysdata -selvitys, jossa pääset sukeltamaan pintaa syvemmälle tässä tiedotteessa esitettyihin teemoihin.
Lisätietoja antavat:
Katri Kanninen
Psykologian tohtori, kouluttajapsykoterapeutti, Heltin mielen palveluiden kehitysjohtaja
katri.kanninen@heltti.fi
040 741 7795
Elina Sivu
Heltin työterveyden lääketieteellinen johtaja, työterveyden erikoislääkäri ja tuotantotalouden diplomi-insinööri
elina.sivu@heltti.fi
044 761 1291
Tiesitkö, että 64% tietotyötä tekevien sairauslomista johtuu mielen kuormituksesta?
Heltin työterveys on suomen ainoa ajatustyöhön erikoistunut työterveyshuolto.
Olemme modernin ajatustyön syväosaajia.