Blogi

Marita Ukkola | 18.3.2019

Tunteisiin liittyvä syöminen

Niin, kukapa meistä ei olisi joskus tunnesyönyt. Joskus saatetaan istua iltaa ystävien kanssa nauttien hyvästä ruoasta ja juomasta. Joskus taas voidaan satunnaisesti viettää aikaa itsekseen nauttien ja napostellen viikonloppuna omalla ajallaan itselleen valittuja ruokia – mielen mukaan joko suolaista tai makeaa. Tai vaikka molempia. Välillä seisovan pöydän tarjottavat juhlissa ovat niin monipuolisia, että syödään ensin silmillä, jolloin otetaan vähän kaikkea ja tällöin määrän loppujen lopuksi huomataankin olleen turhan suuri. Tällaiset tilanteet ovat sellaisia, joissa monesti syödään jonkin muun syyn seurauksesta kuin pelkästään fysiologisen nälän tarpeesta, mutta eivät kuitenkaan vielä muodosta ongelmaa esiintyessään yksittäisinä satunnaisina kertoina.

“Jokaisen henkilökohtainen kokemus on myös tärkeää pohdittaessa sitä, onko tunnesyömisen kokeminen ongelmallista”

Palkitsemista sekä irtiottoa arjen paineista ja haasteista

Monet yhdistävät tunteisiin liittyvän syömisen ylipainoon ja vaikka nämä voivat liittyä toisiinsa, niin todellisuudessa näin ei välttämättä ole. Tunnesyömistä voi esiintyä kellä tahansa painosta riippumatta. Joskus tunnesyömistä on myös vaikea itsensä tunnistaa ja välillä joku kertoo havahtuvansa siihen, että onkin syönyt jääkaapista paketin sitä ja tätä. Tyypillisesti tunnesyöminen ilmeneekin naposteluna tai ylensyöntinä. Mutta mitä muuta tunnesyöminen on?

Eri henkilöillä tunnesyöminen voi esiintyä eri tavoilla. Joku kertoo palkitsevansa itsensä hyvin onnistuneesta toiminnasta ja joku taas pyrkii syömisen avulla irtiottoon arjen paineista tai ajatusten saamisesta muualle haasteiden ilmaantuessa. Toinen taas kokee iltaisin tyhjyyden tai yksinäisyyden tunteita ja ahdistusta pyrkien täyttämään näitä tunteita syömisen avulla, joka toisilla taas saattaa päättyä ähkyyn asti syömiseen. Tunnesyöminen voi myös esiintyä syömättömyytenä.

“Jatkuva napostelu tai ylensyöminen saattaa herättää tai voimistaa entisestään ikäviä tunteita kuten syyllisyyttä, pettymystä, ärsytystä ja pahaa oloa”

Kierre joka ruokkii itseään

Tunnesyöminen on nimensä veroinen asia eli sillä tarkoitetaan juuri tunteisiin liittyvää syömistä. Kuten tuossa alussa mainitsinkin, niin tunteiden vaikutus syömiseen on luonnollinen asia, mutta milloin sitten se voi muuttua terveydelle haitalliseksi? Haitallisuus alkaa nostamaan päätään ainakin siinä vaiheessa, kun syöminen ei ole omassa hallinnassa. Tämä voi johtua siitä, että oman kehon ja tuntemusten kuuntelu on väistynyt syystä tai toisesta ja ruoasta haetaan hyvän olon tunnetta. Syömällä ei kuitenkaan saada taustalla olevia asioita helpotettua, ja tästä toimintamallista voi myös muodostua entistä kuormittavampi asia itselle. Jatkuva napostelu tai ylensyöminen saattaa herättää tai voimistaa entisestään ikäviä tunteita kuten syyllisyyttä, pettymystä, ärsytystä ja pahaa oloa. Tästä herkästi aiheutuva kierre ruokkii itse itseään.

Jokaisen henkilökohtainen kokemus on myös tärkeää pohdittaessa sitä, onko tunnesyömisen kokeminen ongelmallista. Jos haluat pohtia omaa tilannettasi, niin voit aloittaa vaikka siitä, miten itse koet oman syömisesi tällä hetkellä? Tai oletko tyytyväinen valintoihisi vai olisiko niissä ehkä jotain muutosta kaipaavaa? Tai voisiko sinulla ruoka tai syöminen olla mahdollisesti yksi tunteiden säätelykeino?

Jos koet että haluaisit lähteä työstämään omaa tilannettasi tunnesyömiseen liittyen, niin ilmoita kiinnostuksestasi OmaHoitajallesi MyHeltissa, jolloin saat lisätietoa tulevasta Tunteet ja syöminen -ryhmävalmennuksesta. Valmennus on maksullinen ja toteutetaan mikäli kiinnostuneita osallistujia ilmoittautuu tarpeeksi. Tutustu myös lisää aiheeseen alta Tunteet ja syöminen -webinaaritallenteesta. Webinaarin ja valmennuksen asiantuntijoina toimivat Heltin ravitsemusterapeutti ja työteveyshoitaja Marita Ukkola sekä työterveyslääkäri Noora Kerosuo-KoskimaaTutustu myös muihin kevään Heltti jäsentapahtumiin!

Marita Ukkola

Marita Ukkola: Olen Marita, työterveyshoitajana ja laillistettuna ravitsemusterapeuttina Heltissä työskentelevä, positiivisen asenteen omaava työterveyshuollon asiantuntija. Olen kiinnostunut hyvinvoinnista ja teen mielelläni töitä työssä jaksamisen parantamiseksi. Vapaa-aikani kuluu paljolti kolmen lapsen arjen pyörittämisessä ja uusien kokemusten kartoittamisessa.