Blogi

Heltti | 9.10.2019

Silitä stressiä, paijaa pois paineet

Maailman mielenterveyspäivä 10.10.2019

Stressi, paineet, kuormitus, ylikierrokset – rakkaalla lapsella ja monen arkisella kumppanilla on monta nimeä. Näin syksyn kiireiden keskellä monella nousee mieleen myös toive siitä, että stressin määrää saisi paremmin hallintaan tai ainakin sen kielteisiä vaikutuksia keholle ja mielelle loivennettua.

Tämän, vuoden 2019 Maailman mielenterveyspäivän kunniaksi haluaisimme nostaa esiin vähemmän puheissa esiintyvän keinon stressin taltuttamiseksi ja hyvinvoinnin lisäämiseksi – nimittäin hellän kosketuksen. Kosketuksen merkitys lasten kehitykselle on tunnettu jo pitkään, mutta nyt on aika valjastaa sen voima myös meidän aikuisten hyvinvoinnin tueksi.

“Kosketus lisää hyvänolohormoni oksitosiinin määrää elimistössä ja alentaa stressihormoni kortisolin tasoja”

Kosketus sekä koskettaminen on tärkeää ja tekee hyvää

Kosketuksen ja koskettamisen tärkeydestä kertoo se, että tuntoaisti on ensimmäinen kohdussa heräävä aistimme ja se on myös viimeisenä läsnä elämämme loppumetreillä. Erityisesti hellän kosketuksen merkityksellisyydestä kertonee se, että ihossamme on hermopäätteitä, jotka ovat erikoistuneet tunnistamaan mm. paijaamista. Tutkimusten perusteella tiedetään jopa, että universaalisti miellyttävimpänä silitysnopeutena pidetään 1-10 cm/sec ja suurin osa ihmisistä käyttääkin tätä nopeutta luontaisesti toista silittäessään.

Kosketus ei kuitenkaan ainoastaan tuntuu hyvältä ja rentouttavalta, vaan se vaikuttaa meihin myös pinnan alla. Eräässäkin tutkimuksessa havaittiin, että halien määrä arjessa ennusti flunssaoireiden voimakkuutta ja positiivisen kosketuksen tiedetään olevan yhteydessä immuniteettipuolustukseen. Kosketus lisää myös hyvänolohormoni oksitosiinin määrää elimistössä ja alentaa stressihormoni kortisolin tasoja. Lisäksi kosketus vaikuttaa positiivisesti aivojen välittäjäainetuotantoon. Kosketus tekee hyvää myös verisuonille; se nimittäin alentaa verenpainetta ja laskee sydämensykettä. Näin ollen tuskin jää juurikaan epäilyksiä siitä, kuinka paljon hyödymme koskettamisesta.

“Yhteys toisiin on eräs merkittävimmistä mielen hyvinvoinnin rakennuspalikoista ja kosketuksen voikin todella sanoa liittävän meitä paremmin yhteen”

Suojaudu stressiltä

Mielialaan liittyen koskettamisen tiedetään esimerkiksi lievittävän ärtyneisyyttä, ahdistusta ja stressiä sekä parantavan unen laatua ja keskittymiskykyä. Kosketuksella on siten valtava voima auttaa meitä, kun arki haastaa tunteidensäätelykykyämme! Kosketus myös virittää meidät tunnistamaan paremmin toistemme tarpeita ja lisää empatiakykyämme. Yhteys toisiin on eräs merkittävimmistä mielen hyvinvoinnin rakennuspalikoista ja kosketuksen voikin todella sanoa liittävän meitä paremmin yhteen.

Koskettamisen soveliaisuudesta puhutaan paljon, ja yksilöillä onkin rikkumaton oikeus omaan koskemattomuuteen. Koskettelukarnevaalien sijaan suosittelemmekin lisäämään omassa arjessa positiivista kosketusta esimerkiksi läheisissä ihmissuhteissa sekä hyödyntämään korjaavan kosketuksen voimaa soolosilittämällä. Jos silittäminen tuntuu muista kuin koiranomistajista vieraalta, saa saman efektin esimerkiksi halaamisesta, hieronnasta, hiusten kampaamisesta tai käsikkäin olemisesta. Koskettamisen hyödyistä ei tarvitse jäädä osattomaksi edes itsekseen ollessa. Tiedetään esimerkiksi, että positiivisen kosketuksen kuvittelu, erityisesti läheisen ihmisen kosketuksen, suojaa stressiltä. Esiintymisjännityksen hetkellä voi vaikkapa kuvitella jonkun itselle tärkeän henkilön puristavan rohkaisevasti kädestä tai rutistavan hetkeksi syliinsä.

Haastammekin ottamaan lokakuun soolosilityksen kuukaudeksi.


Blogin on kirjoittanut Heltin työterveyspsykologi Sara Heikkinen ja psykologiharjoittelija Eeva Haaparanta

Lähteitä:
Coan ja kumppanit (2007). Lending a Hand Social Regulation of the Neural Response to Threat. Psychological science. 17. 1032-9. 10.1111/j.1467-9280.2006.01832.x.
Cohen ja kumppanit (2014). Does Hugging Provide Stress-Buffering Social Support? A Study of Susceptibility to Upper Respiratory Infection and Illness. Psychological science. 26. 10.1177/0956797614559284.
Jakubiak & Feeney (2016). Keep in touch: The effects of imagined touch support on stress and exploration. Journal of Experimental Social Psychology. 65. 10.1016/j.jesp.2016.04.001.
Suvilehto (2018). Väitöskirja “Maintaining social bonds via touching: A cross-cultural study“. Aalto Yliopisto. 
Väestöliitto (2019). Kosketuksen merkityksestä