Webinaarit

Heltti | 15.9.2020

Mona Moisala: Korona-ajan ja etätöiden vaikutukset aivoihin

Pandemia-aika on kuormittanut aivojamme aivan uudella tavalla tuoden psykologisia kuormitustekijöitä, sekä uudenlaista kognitiivista painolastia. Erityisesti uusien rutiinien opettelu on haastanut aivojamme, ja kuluttanut paljon energiaa. Kun arkinenkin aivokuormitus on normaalia korkeampaa ja aivokuori paiskii jatkuvasti ylitöitä, se alkaa pitkällä välillä vaikuttaa aivojen tiedonkäsittelykykyyn. Hajamielisyys lisääntyy, keskittymisestä tulee vaikeampaa, ja uuden oppimisesta tahmeampaa. Siksi moni onkin pandemia-aikana huomannut, ettei juuri nyt ole kaikista skarpeimmillaan. Se on luonnollista ja ymmärrettävää, ja meidän täytyisikin suhtautua aivoparkoihimme armollisesti.

Rutiinien puutteen lisäksi aivojamme on haastanut etätöihin totuttelu. Kotikonttorilta käsin työskentely vaatii meiltä entistä enemmän itseohjautuvuutta ja oman työn organisointia. Katso HelttiWebinaarin tallenne, ja lue blogikooste yleisimmistä etätöihin liittyvistä ongelmakohdista, sekä konkreettisista ehdotuksista niiden ratkaisemiseksi.

Keskittymisen vaikeus

Vaikka oma koti on parhaimmillaan täydellisen tyyni ja hiljainen ympäristö, moni saattaa silti tunnistaa ilmiön, jossa ajatukset harhailevat vaikka puitteet olisivat kuinka optimaaliset täydellisen keskittyneelle työlle. Käsi hakeutuu puhelimelle selaamaan Twitteriä vaikka pitäisikin keskittyä raportin tekoon, tai sähköposti tulee vilkuiltua vartin välein ihan vain tottumuksesta. Kun haluat keskittyä, työpöytä kannattaakin siivota houkutuksista: piilota kännykkä kokonaan pois näkyviltä, sulje ylimääräiset applikaatiot ja välilehdet, ja hiljennä älylaitteista kaikki merkkiäänet. Varaa päivästä edes yksi tällainen hiljaisen ja keskeytymättömän työskentelyn tunti. Se treenaa aivojesi kykyä keskittyä.

Oman työn organisointi

Etätöissä on usein enemmän vapautta suunnitella omaa työpäivää. Avainsana tässä yhteydessä on suunnittelu. Jos työpäiväänsä ei lainkaan suunnittele etukäteen, koko työpäivä kuluu helposti reagoivassa moodissa, jossa vastaillaan pyyntöihin ja sammutetaan tulipaloja vinhasti työtehtävästä toiseen sinkoillen. Tästä seuraa usein kiireen ja hallitsemattomuuden tunne. Pyri miettimään vähintään edellisen päivän lopuksi, mitä teet seuraavana työpäivänä. Vielä parempi, jos voit luoda koko työviikolle ainakin karkean aikataulutuksen. Näin lisäät hallinnan tunnetta ja vapautat ajatteluresursseja, kun mielessä ei jatkuvasti pyöri epämääräinen to-do -lista.

Prokrastinaatio, vitkuttelu

Jotkut kokevat, että etätöissä työhön tarttuminen on välillä vaikeaa. Kun pitäisi aloittaa haastavan työtehtävän tekeminen, tuleekin imuroitua asunto tai tuijotettua kissavideoita. Prokrastinaatio tai vitkuttelu on yleistä varsinkin epämääräisten ja laajojen työtehtävien parissa. Siksi laajempi kokonaisuus on tärkeä palastella pienempiin, konkreettisiin osatehtäviin. Näin kynnys tarttua toimeen madaltuu. Osatehtävän saavuttamisesta voi myös palkita itsensä. Voi esimerkiksi asettaa itselleen tavoitteeksi kirjoittaa seuraavan kahden tunnin aikana kaksi sivua kymmensivuisesta raportista, ja palkita itsensä tavoitteen saavuttamisesta vaikkapa hyvällä kupilla kahvia tai palasella suklaata. Tällä metodilla hyödynnetään optimaalisella tavalla aivojen palkkiojärjestelmää, sillä aivojen mielihyväkeskukset aktivoituvat erityisesti kun saamme pieniä palkkioita usein.

Luonnollisten taukojen puute

Työpaikalla päivään tulee usein luonnollisia taukoja ikään kuin itsestään, kun työkaveri pyytää meitä kahvitauolle, tai kuljemme työpisteeltä neuvotteluhuoneeseen ja vaihdamme samalla kuulumisia kollegan kanssa. Etätöissä nämä luonnolliset tauot uupuvat. Siksi työtä täytyykin tauottaa nyt tietoisemmin. Työtä olisi hyvä tauottaa vähintään puolentoista tunnin välein, vaikkapa niin että herätyskello muistuttaa säännöllisistä tauoista.  Tauotus on elintärkeää aivojen palautumisen kannalta, ja palautumista pitäisi tapahtua myös työpäivän aikana, ei vain vapaa-ajalla.

Työn ja vapaa-ajan sekoittuminen

Selkeistä rajoista työn ja vapaa-ajan suhteen saattaa olla vaikea pitää kiinni, kun töitä tekee kotoa käsin. Siksi onkin tärkeää pyrkiä pitämään kiinni säännöllisistä työajoista, eikä lipsua jatkuvasti ylitöihin. Työpäivän voi myös pyrkiä päättämään aina samanlaiseen rituaaliin, kuten vaikkapa lyhyeen kävelylenkkiin tai meditaatiohetkeen. Näin aivot ehdollistuvat ymmärtämään paremmin, milloin työpäivä päättyy ja vapaa-aika alkaa. Lisäksi jos oma työpiste on kotona näkyvällä paikalla eikä erillisessä työhuoneessa, työpiste olisi hyvä siivota pois aina työpäivän päätteeksi. Näin työhön liittyvät tavarat eivät jatkuvasti muistuta meitä työasioista vapaa-ajalla.

Sosiaalisen kontaktin puute

Etätöiden tekeminen on välillä yksinäistä puuhaa, kun luonnollinen ja vapaamuotoinen oleskelu työkavereiden kanssa puuttuu. Onneksi monilla työpaikoilla järjestetään epävirallisempia virtuaalisia kahvitteluhetkiä, tai vaikkapa ulkopalavereita ja kävelytapaamisia. Yhteisissä etäkokouksissa on myös tärkeää pyhittää aikaa kuulumisten päivittämiselle, sekä varmistaa, että kaikki saavat tapaamisessa puheenvuoron. Kollegoista ja työntekijöistä on nyt erityisen tärkeää pitää hyvää huolta.


Tutustu Monan inspiroiviin valmennuksiin ja workshoppeihin

Tutustu Heltti Akatemia -koulutuksiin