Ajankohtaista

Mari Laari | 1.4.2020

Lomautus tuli – kuinka tästä selvitään?

Read blog in English from here

Maailmanlaajuinen pandemiatilanne näkyy nyt selvästi yritysten liiketoiminnassa ja monet yritykset ovat tämän seurauksena joutuneet aloittamaan yt-neuvotteluja ja lomautuksia. Olen huomannut, että monissa firmoissa suositaan osa-aikaista lomautusta, eli työntekijät ovat osan viikkoa töissä ja osan viikkoa lomautettuna. Toimialasta riippuen lomautukset voivat olla myös kokoaikaisia.

Lomautukset aiheuttavat ymmärrettävästi työntekijöille paljon huolta ja stressiä. Monilla tilanteeseen liittyy lomautusten lisäksi myös muita muutoksia, kuten kokonaan etätyöhön siirtyminen, lasten läsnäolo kotona päivisin ja arjen rutiinien muutokset erilaisten rajoitusten takia. Tämän takia on hyvä ymmärtää, kuinka yleensä reagoimme muutoksiin ja epävarmoihin tilanteisiin, ja mikä niiden käsittelyssä yleensä auttaa.

Kuinka tyypillisesti reagoimme muutoksiin

Monet tunnistavat omassa muutoksiin reagoinnissa tietynlaisen kaavan. Saatamme aluksi vastustaa muutosta tai olla ajattelematta sitä, mikäli kyseessä on vasta tulevaisuudessa siintävä muutos. Toisaalta tämä vaihe voi äkillisesti muuttuneessa tilanteessa korvautua lamaantumisella ja vaikeudella toimia uudessa tilanteessa.

Seuraava vaihe on yleensä todellisuuteen herääminen, jolloin alkaa yleensä näkyä voimakkaampia reaktioita kuten ahdistusta epävarmuuden takia, pelkoa tulevasta tai hämmennystä epäselvästä tilanteesta. Nämä alkuvaiheen reaktiot on hyvä ymmärtää, jotta emme hämmenny oman mielemme tuottamista ajatuksista tai tunteista, ja osaamme antaa niille tarpeeksi aikaa.

“Ison muutostilanteen ja epävarmuuden keskellä on tärkeää miettiä, mikä ei muutu”

Jokainen meistä reagoi epävarmuuteen ja muutokseen yksilöllisesti. Onkin hyvä kysyä itseltään: Kuinka minä yleensä reagoin tällaisissa epävarmuuden tilanteissa? Olenko ollut joskus tilanteessa, joka muistuttaa tätä edes osittain (lomautus, työttömyys, isot muutostilanteet) ja mikä silloin on auttanut? Näiden kysymysten avulla voi päästä käsiksi siihen, että on aiemminkin päässyt eteenpäin epävarmuuden tilanteista ja voi löytää juuri niitä itselle sopivia välineitä. Jos sopivia välineitä ei oman muistin syövereistä löydy, voi kokeilla seuraavia.

Mikä auttaa sopeutumaan muutokseen ja epävarmuuteen tai tekemisen puutteeseen

Ison muutostilanteen ja epävarmuuden keskellä on tärkeää miettiä, mikä ei muutu. Nopeasti ajateltuna voimme tulkita, että kaikki on muuttunut, mutta hetken pohtimisen jälkeen alamme yleensä huomata asioita, jotka pysyvät tai voivat pysyä ennallaan. Näitä ovat esimerkiksi koti, perhe, ystävät, ruokailutottumukset, lempisarjat Netflixissä, lempimusiikki tai taukoaktiviteettina toimiva kännykkäpeli. Entä mitkä asiat voivat toteutua, vaikka niitä pitääkin nyt tehdä tai tukea ehkä eri tavalla? Tällaisia asioita voi olla esimerkiksi liikuntatottumukset, perheen pelisäännöt, nukkuminen, perheen yhteinen aika ja työrutiinit (jos työ jossain määrin jatkuu).

Luomalla kuvan pysyvistä asioista omassa elämässä vahvistamme hallinnan tunnetta, joka on hyvä väline epävarmuudelta suojautumiseen. Hallinnan tunnetta voi vahvistaa kirjaamalla ylös asioita:
Lista asioista, jotka ovat omissa käsissä: Mitä voin päättää ihan itse ja mihin asioihin voin vaikuttaa (Vaikka moni asia tulee ulkopuolisilta tahoilta tai on vielä epävarmaa)
– Lista kysymyksistä ja ajatuksista, jotka mietityttävät: Epävarma tilanne luo mieleemme paljon kysymyksiä. Jo se, että asioita saa ulos omasta mielestä, voi auttaa laittamaan niitä oikeisiin mittasuhteisiin.

Toisaalta isojen huolten ilmetessä voi olla tarpeen myös antaa itselleen lupa olla huolissaan (esim. taloudellinen toimeentulo). Voi olla myös hyödyllistä miettiä, voiko joku auttaa näihin kysymyksiin vastaamisessa vai ovatko ne sellaisia, ettei kukaan vielä tiedä vastausta. Tiedon hakeminen auttaa taistelemaan epävarmuutta vastaan ja joskus myös sen havaitseminen, ettei tietoa ole, voi auttaa.

“Kun ajatuksille ja tunteille on selkeä tila päivässä, ne eivät yritä vallata mieltä jatkuvasti”

Huolihetki

Mielessä saattaa nyt risteillä normaalia enemmän negatiivissävytteisiä ajatuksia ja tunteita. Automaattinen ajatus voi olla, että näistä tunteista ja ajatuksista pitää päästä eroon, mutta se harvoin onnistuu. Tunteiden ja ajatusten jatkuva syrjään siirtäminen vain viivästyttää niiden käsittelyä ja kun tätä on tehnyt tarpeeksi pitkään, alkaa mielen perukoilla olla jo iso kasa käsittelemättömiä ajatuksia ja ne saattavat purkautua hallitsemattomasti esimerkiksi ärtyisyytenä, ahdistuksena tai raivona. Tämän takia näille tunteille ja ajatuksille pitäisikin olla tilaa arjen keskellä.

Päiviin voi esimerkiksi luoda oman erillisen hetken näille huoliajatuksille. Tämän hetken aikana voi tarkoituksella kaivella kaikki huolet, pelot ja muut negatiiviset tunnetilat ja miettiä, millaisia ajatuksia ja kehon tuntemuksia ne herättävät. Näitä ajatuksia ja tunteita voi listata paperille ja miettiä sitten, voiko niiden aiheuttajille jotain tehdä (ja jos voi, tehdä toimintasuunnitelma) vai voiko ne vaan päästää menemään (tähän voi käyttää vaikkapa mielikuvaa heliumpallon päästämisestä ilmaan tai kaarnalaivan päästämisestä kuohuvaan koskeen). Tämä toiminta on ikään kuin painekattilan paineen säätelyä. Kun ajatuksille ja tunteille on selkeä tila päivässä, ne eivät yritä vallata mieltä jatkuvasti.

Huomio arvojen mukaisiin tekoihin

Ihminen on yleensä silloin onnellinen ja hyvinvoiva, kun hän elää omien arvojensa mukaista elämää. Kriisitilanne yleensä haastaa tätä, koska se haastaa myös muun normaalin toiminnan. Onkin hyvä pysähtyä miettimään, elänkö nyt sen näköistä elämää kuin haluan? Mitkä asiat ovat minulle tärkeitä? Millainen ihminen haluan olla itseäsi ja muita kohtaan? Mitä asioita haluan tehdä? toteutanko näitä asioita nyt? Heijastaako jokapäiväinen toimintani omia arvojani vai olenko kriisin tai muutoksen keskellä alkanut elää jotenkin toisin?

Jos arvosi sisältää muista ihmisistä huolehtimista, perheen tärkeyttä, itsestä huolta pitämistä tai sosiaalisten suhteiden ylläpitämistä, muista toteuttaa näitä (tai mitä tahansa arvosi sitten ovatkaan) arjessa myös nyt. Osa asioista vaatii uudenlaista näkökulmaa, mutta kun meillä on tahtoa, löydämme myös keinot, kuten puhelinlenkit kaverin kanssa, virtuaali-illanvietto videon välityksellä tai perheen pelisääntöjen uudelleen sorvaaminen sopimaan uuteen tilanteeseen.

“Rutiinien avulla vapautamme energiaa muulle ajattelulle”

Arjen rutiinit kuntoon, oli työtä tai ei

Monet ihmiset tunnistavat kaipaavansa rutiineja arkeen. Rutiinien avulla vapautamme energiaa muulle ajattelulle, koska rutiini kertoo milloin, mitä ja miten meidän pitäisi toimia ilman, että tähän tarvitsee käyttää erityisen paljon ajatusenergiaa. Lomautuksen aikana tai pelkästään etätöitä tehdessä aiemmin toimineet rutiinit on yllättävän helppo unohtaa, mutta suosittelen, että niitä otettaisiin takaisin arkeen tai luotaisiin uuteen tilanteeseen sopivia uusia rutiineja: Mihin aikaan herään aamulla? Mitään teen ensimmäiseksi heräämisen jälkeen? Käynkö ulkona päivän aikana ja jos käyn, mikä on sille paras hetki? Milloin syön? Milloin teen keskittymistä ja ajattelua vaativia asioita? Milloin haluan olla sosiaalinen? Milloin haluan levätä/rentoutua/rauhoittua ja mitkä ovat tähän parhaat keinoni?

Yhteenvetona:

  1. On hyvä opetella välttelyn sijaan sietämään kaikenlaisia vaikeita tunteita, joita nyt kohtaat ja ottaa tämä tilanne mahdollisuutena tutustua omaan mieleesi
  2. Mieti, mitkä asiat pysyvät samana tästä tilanteesta huolimatta ja mihin pystyt edelleen vaikuttamaan
  3. Käytä vapautunut aika itsellesi tärkeisiin asioihin, esimerkiksi terveydestä , liikunnasta, ihmissuhteista, itsensä kehittämiseen liittyviin asioihin. riittävän pienellä panoksella

 

Mari Laari

Mari Laari: Toimin Heltissä työterveyspsykologina ja Mental Capacity Coachina. Puhun pienten muutosten puolesta energiatasapainon hakemisessa. Pienet muutokset omissa toimintatavoissa ja itselle merkityksellisen suunnan hakeminen elämässä ovat avain hyvinvointiin.