Korona

Julius Laine | 20.1.2021

Koronarokotuksista

Koronatilanne on Suomessa tällä hetkellä edelleen tulenarka ja mediassa on paljon keskustelua koronarokotuksista. Joulukuun puolen välin suurimmista seitsemän päivän keskiarvoista ollaan tultu alaspäin 450:stä noin 250:een ja rajoitusten noudattaminen on edelleen erittäin tärkeää, jotta tartuntojen suunta jatkaa alamäkeään.

Kuten asiasta onkin laajasti uutisoitu, koronarokotukset ovat lähteneet kohtuullisen hyvään vauhtiin Suomessa. Aluksi rokotteita saatiin varsin vähän, mutta määrä kasvaa jatkuvasti ja myös uusien rokotteiden myyntiluvat lähestyvät hyvää vauhtia. Tällä hetkellä kahdella rokotteella on EU:ssa myyntilupa, joista molemmat ovat mRNA-rokotteita. Näitä ovatBioNTech-Pfizerin ja Modernan rokotteet.

AstraZenecan adenovektorivirusrokote (Rakenne DNA, joka RNA:ta stabiilimpi, eikä vaadi yhtä vaativia kylmäketjuja) on tulossa viikolla 4 Euroopan tartuntatautiviraston käsittelyyn. Kyseistä rokotetta voidaan saadaan mahdollisesti jo viikolla 6 satoja tuhansia kappaleita Suomeen.

Lisäksi todennäköisesti on kehitteillä Curevac, Jansen-Groupin, Sanofi-GSK:n ja Noravaxin toimesta rokotteet, joista ensimmäiset saanevat myyntiluvan loppukeväästä, ja osa mahdollisesti vasta ensi vuonna.

Rokotteiden ryhmäjärjestys

Yhteensä rokotettavia on Suomessa n. 4,5 miljoonaa (yli 16-vuotiaat). Rokotukset annetaan seuraavassa ryhmäjärjestyksessä:

  • Koronapotilaita hoitava terveydenhuollon henkilöstö sekä hoivakotien henkilöstö ja asukkaat
    • Rokotettavien määrä reilut 150 000
    • Tästä ryhmästä suurin osa on jo rokotettu
  • yli 70-vuotiaat
    • Rokotettavien määrä reilut 800 000
  • Henkilöt, joilla on vakavalle koronavirustaudille altistavia sairauksia
    • Rokotettavien määrä tarkentuu myöhemmin
  • Muu väestö (16-70 vuotiaat)
    • Rokotettavien määrä noin 3 miljoonaa
    • Tämän ryhmän rokottaminen aloitettaneen loppukeväästä

Rokotteet ehkäisevät tehokkaasti oireista tautia ja myös vakavia tautimuotoja. Vielä ei ole tietoa, miten rokotteet vaikuttavat taudin tartuttavuuteen. Kuitenkin oireettomat kantajat tartuttavat selvästi vähemmän kuin oireiset ja jo nyt myyntiluvan saaneet rokotteet ehkäisevät oireisia tartuntoja. Koronatestit (PCR ja antigeeni) eivät reagoi rokotukseen, eli rokotuksesta huolimatta koronan aiheuttaman oireiset taudit voidaan todeta laboratoriotestein. Jos on sairastanut jo koronan, ei rokottamisen ottamiseen ole estettä. Tällä hetkellä ei ole tiedossa, ettei koronvirusrokotteet suojaisi myös tiedossa olevilta muuntuneilta koronavirusmuodoilta.

Koronarokotuksista

Koronarokotuksista vastaavat sairaanhoitopiirit ja siten eri paikkakunnilla voi rokotusjärjestelyt vaihdella varsin laajaltikin. Kuitenkin on varsin todennäköistä, että työelämässä olevien ihmisten rokottaminen tullaan toteuttamaan työterveydessä. Heltillä on valmius aloittaa jäsenten koronarokotukset, kunhan rokotteita saadaan. 

Valtioneuvosto on todennut, että rokote on kaikille ilmainen ja myöskään rokottaminen ei saa maksaa rokotettavalle mitään. Tällä hetkellä rokottaminen olisi kelakorvattavaa, mutta se olisi saman korvauskaton alla, kuin muukin työterveys. Korvaus on tällä hetkellä 60 %, mutta EK ja työmarkkinajärjestöt ovat vaatineet 100 % korvattavuutta ja korvauksen eriyttämistä muusta korvauskatosta. Toivotaan, että päätös saadaan mahdollisimman pian ja KELA hyväksyy tämän ehdotuksen korvauskäytännöstä.

 

Lue lisää Heltin korona-aiheisia blogeja

Julius Laine

Julius Laine: Toimin Heltissä yleislääkärinä, ja olen kiinnostunut erityisesti sairauksien ehkäisystä ja hyvinvoinnin edistämisestä. Sairauksien hoito on Suomessa varsin hyvällä tasolla, joten jatkossa tulisi yhä vahvemmin keskittyä hyvinvoinnin lisäämiseen. Hyvinvointi ja terveelliset elämäntavat kulkevat rinnan ja niiden parantaminen on erittäin tehokas keino ehkäistä sairauksia. Terveysteknologia ja sen hyödyt ja haitat lääketieteen ammattilaisille ja erityisesti tavallisille kuluttajille ovat lähellä sydäntäni.