Blogi

Heltti | 29.10.2016

Itsensä johtamisen jalo taito

Petri Suhonen julkaisi 28.10.2016 Vincitin blogissa rohkean kannanoton aiheella ”Työn mielivaltainen mielettömyys”.  Petri kertoo työskentelevänsä Euroopan parhaan työpaikan johtajana, jossa hän on päässyt tekemään sellaista työtä mitä haluaa, vapaasti ja itseohjautuvasti. Vuosi sitten tie supersuorittamisesta saamattomuuteen eteni huomaamatta. Hän sai diagnoosin kohtalaisesta masennuksesta ja työuupumuksesta. Hän koki rankimman kautta mikä merkitys itsensä johtamisella – tai johtamattomuudella – on omaan hyvinvointiin.

Heltin työterveyspsykologina kohtaan viikoittain jonkin version tuosta tarinasta. Heltin jäsenet ovat yleisesti työstään innostuneita, jopa siihen intohimoisesti suhtautuvia. Kuten Vincitkin, Heltin asiakasyritykset pääosin suosivat matalaa hierarkiaa organisaatiossaan, luottavat työntekijöihinsä ja siihen, että oman työnsä asiantuntijana jokainen osaa itse määrittää, miten parhaiten tavoitteisiinsa yltää, miten työnsä ja ajankäyttönsä suunnittelee. Usein myös omat tavoitteensa saa itse rakentaa, kunhan ne seuraavat yrityksen strategiaa. Monelle on itsestään selvää, että työtä saa tehdä missä vain ja milloin vain.

Tämä on upea tapa tehdä työtä, ja se on asiantuntijatyössä osoittautunut tehokkaaksi ja tulokselliseksi, työntekijöiden sisäistä motivaatiota tukevaksi. Toisaalta tällainen työnteon tapa vaatii itsensä johtamisen taitoja, kuten Petrikin blogissaan kirjoitti. Tässä kohtaa meillä modernin työn tekijöillä on vielä paljon opeteltavaa. Ei niinkään siinä, että vastuuta ei otettaisi vakavasti, vaan nimenomaan siinä, että omaa työtä ei osata rajata.

Työuupumus, mitä se oikeastaan on?

Työuupumus on pitkittyneen ylikuormittumisen aiheuttama häiriötila, joka koostuu kolmesta elementistä:

  1. Uupumusasteisesta väsymyksestä, joka ei hälvene pitkien yöunien jälkeen; väsymystä, johon lepo ei tunnu auttavan.
  2. Kyynistymisestä, jonka ajatellaan olevan ihmisen suojamekanismi uupumusta vastaan, eli kyseenalaistetaan oman työn merkitystä, jotta siinä väsyminen ei tuntuisi niin pahalta.
  3. Ammatillisen itsetunnon heikkenemisestä, kun uupumus johtaa työtehon laskuun, hajamielisyyteen, unohteluun tai vaikeuksiin oppia uutta tai sopeutua muutoksiin. Tämän tulkitaan johtuvan siitä, että ei itse enää osaa.

Oman työni kautta olen tosin huomannut, että yrittäjämäisellä intohimolla työhönsä suhtautuvat voivat uupua vakavasti ilman kyynistymistä. Työ ja sen tavoitteiden saavuttaminen koetaan niin tärkeäksi ja merkitykselliseksi, että kyynistymistä ei pääse tapahtumaan. Näin ollen jarrua ei paineta edes siinä kohtaa, missä ehkä työhönsä vähemmällä intohimolla suhtautuva alkaa jo kyseenalaistaa ja suhtautua epäileväisesti omaan tilanteeseensa.

Sitten alkaa tulla oireita ja tuntemuksia. Uniongelmia, keskittymisvaikeuksia, epämääräisiä kipuja, sydämen tykytystä, paineen tunnetta rinnassa, selkävaivoja, hartia- ja niskajumeja, itseluottamuksen jyrkkää laskua, paniikkioireilua…tätä listaa voisi jatkaa loputtomiin.

Keho ja mieli yrittävät kertoa, että tyyppi hei, nyt täytyy relata!

Tässä kohtaa useimmat ottavat yhteyttä työterveyshuoltoon. Hyvä että otatte, aiemminkin voisi tai mieluiten välttää tilanne ottamalla itseänsä johtaminen omiin käsiin.

Askeleet itsensä johtamiseen

Ensiksi, onhan tavoitteesi riittävän selkeät? Tunnistatko perustehtäväsi? Tiedätkö, milloin olet saavuttanut tavoitteesi, saanut jonkin tehtävän valmiiksi, saattanut projektin päätökseen? Tavoitteet auttavat työn rajaamisessa kertomalla, milloin olemme tehneet tarpeeksi, ja milloin voimme kiittää itseämme. Tavoitteiden on oltava kohtuullisia. Ei ole hyvä painaa koko ajan ennen kokemattomasta haasteesta toiseen. Välillä tarvitaan lämmittelyhetkiä mukavuusalueella, kokemuksia siitä, että tämän asian hallitsen ja osaan hyvin.

Toiseksi, saatko konkreettista palautetta työkavereiltasi, entä esihenkilöltäsi? Mitataanko työtäsi oikeilla mittareilla? Konkreettinen palaute suuntaa tekemistä ja auttaa kehittymään. Positiivinen, kannustava palaute on hyvä antaa konkreettisesti. ”Hyvin vedetty” on ihan kiva kuulla. Vielä enemmän on hyötyä siitä, jos kuulisi vaikka, että on tosi luova ongelmanratkaisija. Tällaisesta palautteesta saa enemmän materiaalia, josta ammentaa heikkona hetkenä.

Ja entäs se palautuminen? Työn tekemistä on syytä tauottaa, jotta vire ja työteho säilyvät optimaalisena, eikä stressitaso kasva liian suureksi. Muistathan, että tarvitaan sellainen tauko millainen työ: Jos työskentelet istuma-asennossa tietokoneella, aivot ja kroppa eivät palaudu somettamalla nojatuolissa. Tarvitaan liikettä ja digipaastoa. Jos taas teet työksesi jotain fyysisesti vaativaa tai seisot paljon, tauolla on ihan hyvä istua alas lepäämään.

Työpäivä on hyvä lopettaa hallitusti: miettimällä hetki, mitä sain tänään aikaan, mikä jäi kesken, mistä aloitan huomenna aamulla. Ei tarvitse näitä pohtia sitten aamuyön tunteina. Jokaiseen päivään on myös hyvä sisällyttää vapaa-aikaa, jolloin irtaudutaan työajatuksista, palaudutaan työn rasituksista ja tehdään asioita, jotka tuottavat nautintoa. Ja niitä kiksejä saa kyllä muustakin kuin työstä, kun vähän harjoittelee.

Ja nyt kaikki te, jotka ajattelette, että tosi hyviä vinkkejä, mutta ei kosketa minua, koska työ mitä teen, on niin erityistä, niin tärkeää tai koska minä kyllä jaksan, aina ennenkin olen ylittänyt ne kaikkein korkeimmatkin rimat.

Tämä koskee juuri ennen kaikkea sinua!

Ja hei esihenkilö, johtaja, pomo, kollega! Tämä koskee myös sinua. Oletteko työyhteisönä miettineet työn rajaamista, tavoitteita, palautekäytäntöjä, sitä mikä on riittävän paljon ja riittävän hyvää? Oletteko miettineet yhdessä työnne vapauden, mutta myös vastuun rajoja? Yhteinen pohdinta antaa monille luvan työn terveeseen rajaamiseen ja tuo turvallisuutta kaiken vapauden keskellä.

 

johanna_nelio-1Kirjoittaja Johanna Vilmi työskentelee Heltissä työterveyspsykologina. Heltti tarjoaa jäsenilleen työterveys- ja hyvinvointipalveluita täysin uudella konseptilla. Johanna työskentelee valmentavalla ja ratkaisukeskeisellä otteella jäsentemme kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja työelämädraivin kehittämiseksi. eMBA-koulutuksensa kautta ja start up-maailmassa itse uineena Johanna ymmärtää myös asiakasyritystemme liiketoiminnallisia tavoitteita, mistä on hyötyä niin yksittäisten jäsenten tapaamisissa kuin laajemmissa henkilöstön valmennus- ja hyvinvointitavoitteissa.

 

 

Kiinnostaako sinua kuulla lisää Heltin työterveys- ja hyvinvointipalveluista, joissa itsensä johtaminen on keskiössä? Jätä yhteydenottopyyntö, vastaamme sinulle nopeasti.

[ninja_form id=14]