Ajankohtaista

Heltti | 17.11.2017

HS: Hannu Uotila raatoi 14 tunnin päiviä kunnes sairaus pysäytti

Kerran kuukaudessa Hannu Uotila saa viestin fysioterapeutiltaan. Siinä kysytään kuulumisia:

Millainen on yleisvointi?

Onko tullut kuntoiltua ja nukuttua kunnolla?

Uotilan ei kannata kaunistella totuutta, sillä fysioterapeutti näkee kaikki tiedot tietokoneensa näytöltä. Syke- ja unitieto kulkee sinne Uotilan ranteessa olevasta älyrannekkeesta “, kirjoittaa Helsingin Sanomien teknologiatoimittaja Virve Rissanen.

Helsingin Sanomien juttu kertoo Heltin jäsenestä eli asiakasyrityksen työntekijästä Hannusta, joka jakaa liikunta- ja unitietonsa suoraan työterveysasemalleen Heltille. Lue artikkeli kokonaisuudessaan täältä

“Tällaista terveydenhuollon olisi aina pitänyt olla.”

Hannu jakaa tietoa älyrannekkeesta Heltin fysioterapeutille. Kuva: Jukka Gröndahl, HS.

”Jos en liiku tai nuku, sille pitää olla selitys. Se on vähän kuin koulussa, kun karmivin kysymys oli, että mikset ole tehnyt läksyjä. Seuraavalla kerralla oli varmasti läksyt tehtynä”, Uotila kertoo.

Teknologia-alalla on kohistu jo pitkään terveydenhuollon muuttumisesta “ennakoivaksi”.

Se tarkoittaa, että jatkossa lääkäriin ei mennä vasta sairauden sattuessa, vaan että lääkäri näkee sairastumista ennakoivat merkit etukäteen. Tämän tiedon hänelle voi tuottaa esimerkiksi potilaan pitämä älyranneke.

Kiinnostus ennakoivaan terveydenhuoltoon alkoi dramaattisesta elämänvaiheesta.

Esimerkiksi fysioterapeutti voisi päätellä Hannu Uotilan kohonneista leposykkeistä, että sairastuminen on lähellä. Siten tauti voitaisiin ehkäistä.

Hannu Uotilan kiinnostus ennakoivaan terveydenhuoltoon alkoi dramaattisesta elämänvaiheesta: Jalka murtui, tuli veritulppa, ja sairaalassa tuli vietettyä pitkiä aikoja. Sen jälkeen terveys merkitsi Uotilalle enemmän kuin koskaan ennen.

Klassinen herääminen, siis.

Tiedän, että jos en saa 8 tuntia unta, niin joku kohta alkaa levitä.

Markkinatutkimusalan yrittäjänä työskentelevä Uotila teki tätä ennen 14-tuntisia työpäiviä. Nykyisin hän haluaa varmistaa saavansa tarpeeksi lepoa. Hän peilaa rannekkeen välittämiä unitietoja päivän mielialaan.

”Tiedän, että jos en saa 8 tuntia unta, niin joku kohta alkaa levitä. Ranneke on minulle väline huomata, jos tasapaino elämässä järkkyy.”

Uotila alkoi jakaa tietojaan työterveystalon kanssa jo ennenälyrannekkeen hankkimista. Ensin Uotila merkkasi erilliseen sovellukseen ylös liikkumisiaan ja unimääriään, jotta saisi tasapainoa elämäänsä.

Fysioterapeutti pääsee älyrannekkeen tietoihin käsiksi työterveystalon oman sovelluksen kautta.

”Kun tietoja piti itse kirjata, se tuntui vaivalloiselta. Paljon kohtia jäi täyttämättä.”

Nyt ranneke mittaa Uotilan sykettä ja unenlaatua, kuten suurin osa älyrannekkeista tekee. Fysioterapeutti pääsee tietoihin käsiksi työterveystalon oman sovelluksen kautta.

Uotila pitää siitä, että ranneke pelillistää liikkumista. Siihen voi asettaa tavoitteita, joiden saavuttamisesta saa virtuaalisia palkintoja. Pelkkä rannekkeen näkeminen ranteessa kannustaa Uotilaa kävelemään portaat, vaikka hissilläkin voisi mennä.

Taustalla täytyy olla aito kiinnostus oman hyvinvoinnin seuraamiseen.

Rannekkeen hankkimiseen hän sai apua työterveysasemaltaan Heltistä. Fysioterapeutti esitteli eri vaihtoehtoja. Uotila hankki omansa lyhyen vertailun jälkeen.

”Lähinnä mietin, että kuinkakohan nörtiltä tämä vaikuttaa”, Uotila kertoo naureskellen.

”En suosittelisi tätä kaikille. Taustalla täytyy olla aito kiinnostus oman hyvinvoinnin seuraamiseen”, Uotila sanoo.

Hän ei tosin olisi voinut kuvitella, että itseään voi seurata näin tarkasti. Eniten totuttelemista on kuitenkin siinä, että ranteessa ylipäänsä on jokin laite. Ja on niitä kauniimpiakin nähty, Uotila myöntää.

Myös tietoturva mietityttää. Jos joku murtautuisi Heltin sovellukseen tai Uotilan rannekkeen omaan ohjelmaan, saaliiksi tulisi erittäin yksityiskohtaista tietoa Uotilan elämästä.

”Toisaalta, mitä kukaan sillä tiedolla sitten tekisi”, Hannu Uotila pohtii.

Etähoidon kokeiluja tehdään ympäri Suomea etenkin yksityisillä lääkäriasemilla, mutta suurin hyöty niistä tulisi julkisella puolella.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri on laskenut, että etävastaanottoa ja seurantalaitteita hyödyntävä Virtuaalisairaala 2.0 -hanke toisi vuonna 2020 suoria säästöjä 30 miljoonaa euroa.

Hankkeessa yritetään korvata 5–10 prosenttia käynneistä etämenetelmillä.

Työterveystalo Heltti, jonka asiakas myös Hannu Uotila on, hoitaa jo 76 prosenttia asioinnistaan etänä.

”Raskaimmillaan etämenetelmä tarkoittaa reaaliaikaista etävastaanottoa, kevyimmillään chatbotin tai älykkään applikaation kontaktia”, selittää Husin viestintäpäällikkö Paavo Holi.

Työterveystalo Heltti, jonka asiakas myös Hannu Uotila on, hoitaa jo 76 prosenttia asioinnistaan etänä.

 

Kiinnostaako sinua uuden ajan työterveys?  Laita meille rohkeasti viestiä alla olevalla lomakkeella.

  • Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.
Lähettäessäsi jonkin verkkopalvelussamme olevan lomakkeen antamasi tiedot siirtyvät osaksi Heltin suoramarkkinointirekisteriä. Heltti noudattaa toiminnassaan EU:n tietosuoja-asetusta (GDPR), Suomen kansallista tietosuojaa koskevaa lainsäädäntöä sekä terveyspalvelualaan liittyvää sääntelyä. Lue lisää henkilörekistereistämme ja tietosuojakäytännöistämme täältä.