Voiko säännöllinen mielenhuolto estää työuupumusta?

Ajatustyöläisen tärkein työväline, aivot, joutuvat nykyajan työelämässä koville. Työuupumus on uusi kansantauti, joka on vallannut sairauspäivärahamarkkinat. Lue Selena Kartomaan blogista, mitä yhteistä on urheilijan keholla ja ajatustyöläisen mielellä, keihin työuupumus voi iskeä ja mitä konkreettista mielenhuollolla saadaan aikaiseksi.

Mitä yhteistä on (tai pitäisi olla) tavoitteellisella urheilijalla ja ajatustyöläisellä?

Tavoitteelliseen urheiluun liittyy oleellisena tekijänä säännöllinen harjoittelu, joka tähtää vahvempaan, nopeampaan tai voimakkaampaan suoritukseen. Harjoittelu pyritään optimoimaan niin että se tukee parasta mahdollista suorituskykyä sekä estää rasitus- tai urheiluvammoja syntymästä. Tämän takia harjoittelun tulee olla monipuolista ja sen oleellisimpia peruspilareita ovat säännöllisyys, kuormituksen optimointi, kehonhuolto ja lepo.

Optimaalisessa tilanteessa kehoa kuormitetaan riittävä määrä, jonka jälkeen se vahvistuu levossa; rakentaa itseään uudelleen ja suoriutuu seuraavasta suorituksesta entistä paremmin. Ajatustyö ei haasta kehoamme enää kuten raskas ruumiillinen työ. Tämän seurauksena keho saa paljon lepoa. Pitkään paikalla ollessaan keho kuormittuu epäoptimaalisella tavalla ja siksi olemmekin jo ymmärtäneet säännöllisen fyysisen harjoittelun tarpeellisuuden tasapainottamaan työpäivän aikaista vähäistä fyysistä aktiivisuutta. Ajatustyössä urheilusuorituksen tekee kehon sijaan aivot jotka joutuvat kovan kuormituksen alle. Silti kuormitamme aivojamme jatkuvasti lisää ja lisää, töissä ja kotona – emmekä anna niille tarvittavaa lepoa vahvistuakseen.

Kuormitamme aivojamme jatkuvasti lisää ja lisää, töissä ja kotona. Emme kuitenkaan anna niille tarvittavaa lepoa vahvistuakseen.

Aivot toimivat täsmälleen samalla tavalla kuin urheilijan keho; kuormittuessaan ne pyrkivät parhaaseen mahdolliseen suorituskykyyn, sopeutuvat vallitseviin olosuhteisiin, venyvät, joustavat ja ponnistelevat jotta omistaja menestyisi vaadittavassa haasteessa mahdollisimman hyvin.

Meillä ei kuitenkaan ole olemassa hälytysjärjestelmää joka kertoisi reaaliaikaisesti kun mielen kuormitusta on liikaa. Kuten kehonhuollon ja levon merkitys urheilijalle on merkittävä, myös aivot tarvitsevat mielenhuoltoa että palautumista. Jos kuormitusta tulee pitkään, liian paljon suhteessa omistajansa kantokykyyn eikä mieltä huolleta, henkilöä uhkaa työuupumus.

Puutteellinen mielenhuolto voi johtaa työuupumiseen

Nykyajan työelämässä mieleltä vaaditaan paljon eikä siten ole ihme, että työuupumuksesta on tullut uusi kansantauti. Mediassa on viime viikkoina nähty hyvin paljon keskustelua työikäisten mielenterveyteen ja jaksamiseen liittyen:

• Aihetta on käsitellyt esimerkiksi Tanja Lappi #nollatyöuupumusta -podcastin jaksoissa sekä kirjassaan Eroon työuupumuksesta.

Kilpailu osaajista on kovaa. Ajatustyöläiset ovat havahtuneet tärkeimmän pääomansa – mielen – hyvinvoinnin tärkeydestä ja tekevät jo nyt työnantajavalintoja sen mukaan millaista tukea mielelle työpaikalla tarjotaan.

Liiketoiminnan näkökulmasta on myös työnantajan etu mahdollistaa työntekijöille säännöllinen mielenhuolto.

Työnantaja voi kärsiä mittavia taloudellisista tappioita kuormittuneiden työntekijöiden vuoksi. Pitkät sairauslomat sekä työntekijöiden irtisanoutuminen syövät ison loven työnantajan kukkaroon. Toipumisprosessi uupumuksesta on myös henkilölle itselleen sekä hänen läheisilleen todella raskas ja pitkä tie.

Työuupumuksen ensioireista voi lukea Heltin blogista vuodelta 2019. Tekstissä ennustettiin mielenterveyteen liittyvien poissaolojen pian ohittavat pitkään listalla ykkösenä olleet tuki- ja liikuntaelinsairaudet sairauspoissaolojen syinä. Näin kävikin, sillä Kelan raportin mukaan vuonna 2020 jopa 34% korvatuista sairauspäivärahapäivistä oli myönnetty mielenterveyshäiriöiden perusteella, kun taas TULES -sairaudet jäivät toiseksi. Vuonna 2021 59,1 % ajatustyöläisten työterveydessä kirjoitetuista sairauspoissaoloista johtui mielenterveyssyistä – tästä voit lukea raportistamme Ajatustyön mielenterveysdata 2021. 

Tosielämän uupujat

#Nollatyöuupumusta -podcastissa käsitellään tilanteita ja esimerkkejä, missä henkilö voi uupua tai on uupunut.

• Kokenut toimitusjohtaja Pekka uupui. Hän oli tottunut suureen vastuuseen ja pitkiin työpäiviin. Hänellä oli kuitenkin jo ollut – ymmärtämättään – merkkejä mielen ylirasituksesta; hän nukkui huonosti, ajatuksia oli vaikea irrottaa työstä, ratkaisujen teko tuntui hankalalta. Hän oli alkanut vetäytymään sosiaalisissa tilanteissa ja ärtyi normaalia helpommin. Yhtenä päivänä ”hanskat putosivat” eikä hän enää jaksanyt nousta sängystä. Kuuntele Pekan tarina nollatyöuupumusta -podcastin ensimmäisestä jaksosta.
• Toisinaan työuupumusta peitellään tai sen kohtaamista vältellään peittämällä uupumus irtiottoihin tai sapatteihin. Hyvä esimerkki tällaisesta on #nollatyöuupumusta -jakso, jossa Petteri Kilpinen kertoo rehellisesti miksi työuupumusta on vaikea myöntää – tai siihen tuntuu vaikealta hakea apua tarpeeksi ajoissa.

Olisiko työuupumusta, pitkään jatkunutta pahaa oloa tai irtisaoutumisia voinut estää säännöllisellä mielenhuollolla?

Todennäköisesti. Mielenhuollon tavoitteena on auttaa yksilöä pitämään mieli kunnossa – kuunnella sen tarpeita, parantaa palautumisen taitoja sekä purkaa kuormitusta. Mielenhuollon avulla henkilö oppii tunnistamaan omia rajojaan, sanomaan ”ei”, löytämään keinoja palautumiseen sekä valjastamaan voimavaroja oikeaan käyttöön. Siksi edellä mainittuja tilanteita ei välttämättä pääse syntymään. Tärkeää on tarttua tilanteeseen jo mieluummin silloin, kun varsinaisia uupumisen merkkejä ei vielä ole edes nähtävissä. Aivan kuten huippu-urheilija huoltaa kehoa, ajatustyöläisen tulisi huoltaa mieltä. 

Heltin viime vuonna kehittämä Mindy mielenhuolto vastaa säännöllisen mielenhuollon tarpeeseen. Mindysta hyötyy konkreettisesti sekä yksilö että yritys. Yksilön saamat viisi tapaamiskertaa valmentajan kanssa vahvistavat mieltä ja opettavat keinoja selvitä (työ)elämästä uupumatta. Lisäksi yrityksen johdon kanssa järjestetään säännölliset organisaatiosparrit joissa käytetään hyväksi yksilökäynneiltä syntynyttä ryhmätason dataa. Näin samaan aikaan kun tuetaan yksilöitä, tuetaan myös organisaatiota kehittymään paremmaksi. Mindy -datan kautta tunnistetaan juurisyitä jaksamishaasteiden takana ja näin osataan jatkossa ennakoida niitä paremmin.