Uudenvuodenlupaus

Monet tekevät päätöksiä ja erilaisia uudenvuodenlupauksia, joista pyritään pitämään kiinni heti vuoden alusta lähtien. Usein päätökset liittyvät muutokseen kohti terveellisempiä elämäntapoja ja vuoden vaihde koetaan hyvänä etappina uusien vaihtoehtojen kokeilulle.

Oletko itse tehnyt joskus päätöksen uudenvuodenlupauksesta liittyen laihduttamiseen, ruokailuun tai ruokavalintoihin? Tai oletko suunnitellut aloittavasi liikunnan, lisäävän liikettä arkeesi tai meneväsi aiemmin nukkumaan? Oletko onnistunut pitämään lupauksesi? Moni ei. Moni päätyy myös seuraavana vuonna tekemään päätöksen samasta aiheesta. Ja sitä seuraavana vuonna. Jos päätös ei ole pysynyt, niin tiedätkö, mistä se johtuu omalla kohdallasi?

”Pelkkä tieto ei kuitenkaan usein riitä muutoksen pysymisessä”

Paljon tietoa terveyttä edistävien valintojen tueksi

Myös media on huomannut uuden vuoden lupausten esiintymisen ja usein lehdissä ja sosiaalisessa mediassa vilisee paljon erilaisia ruokaohjeita kevennetyistä ruoista. Satokausikalenteri jakaa tietoa satokauden tuotteista ja auttaa kuluttajaa löytämään niistä sen hetken maukkaimmat ja ravintorikkaimmat valinnat. Vuodesta 2014 lähtien on aina tammikuussa vuosittain järjestetty Vegaanihaaste, jonka tarkoituksena on rohkaista ihmisiä kokeilemaan täysin kasvipohjaista ruokavaliota kuukauden ajan. Hienoa, että kuluttajilla onkin mahdollisuus saada tietoa erilaisten kanavien kautta esim. terveyttä edistävistä valinnoista.

Tieto vaihtoehdoista ja omia toimia tukevista käytännöistä on aina hyvästä tukemaan päätöksiä ja auttamaan muutoksessa. Pelkkä tieto ei kuitenkaan usein riitä muutoksen pysymisessä. Hienoa, jos olet onnistunut pysymään päätöksessäsi ja saanut muutoksia aikaan terveyttä edistävien valintojen suhteen. Monilla kuitenkin voi tulla tilanne, jolloin repsahtaa ja mahdollisesti hyvin alkanut suunnitelma jää toteuttamatta.

”Se, milloin ihminen usein pysyy päätöksessään on hetki, jolloin hän huomaa saavuttaneensa tästä jotain positiivista itselleen”

Saavuttaminen ruokkii motivaatiota

Vastaanotolla puhumme usein valinnoista ja pohdimme, minkälaisia muutoksia voisi suunnitella tehtävän. Se, milloin ihminen usein pysyy päätöksessään on hetki, jolloin hän huomaa saavuttaneensa tästä jotain positiivista itselleen. Välttämättä nämä tuntemukset eivät kuitenkaan tule heti, vaan antavat odotuttaa itseään hetken. Motivaatio saattaa haastaa itsensä näissä tilanteissa kun tuloksia ei näy, mutta viimeistään sitten, kun huomataan, että tehtyjen muutosten jälkeen paino on laskusuuntainen, vireys on selvästi parantunut tai nukutaan paremmin, päätöksessä on huomattavasti helpompi pysyä.

Miten voidaan päästä tämän hetken yli, kun tuloksia ei vielä ole, toiveissa on muutos, mutta uusi käyttäytymismalli ei vielä ole jalkautunut arkeen? Oleellista olisi silloin muistaa, miksi on päätöksen tehnyt ja mikä on tavoite. Kun olet perustellut itsellesi pohjan päätökselle, on se helpompi muistaa myös tilanteissa, joissa joudut tekemään valinnan vaihtoehdoista. Oleellista myös on, teetkö päätöksen omista lähtökohdista ja omasta motivaatiostasi. Syömisen rajoitus joustavasti  on todettu myös onnistuneempaan käyttäytymisen muutokseen.

”Usein, jos liian monta muutosta pyrkii tekemään kerralla, on vaikeampi pysyä päätöksissä”

Usein, jos liian monta muutosta pyrkii tekemään kerralla, on vaikeampi pysyä päätöksissä. Kannattaakin lähteä suunnittelemaan yksittäisiä asioita arkeen. Kun tämä yksittäinen asia on saatu jalkautettua päivittäiseen toimintaan, voidaan siirtyä seuraavaan muutostoiveeseen. Kannattaa myös miettiä, mitkä ovat omia haasteitasi, joita kohdallesi voi sattua. Nämä haasteet toimivat muutosta vastaan ja huonoimmassa tapauksessa keskeyttävät sen.

Tavoitteen asettaminen

Tässä vaiheessa voisit palauttaa itsellesi mieleen mahdollisesti tekemäsi uuden vuoden lupauksen. Jos et tehnyt lupausta, voit myös seuraavien pohdintakysymysten avulla miettiä päätöstä, jonka ehkä haluaisit tehdä:

– Mitä haluaisit muuttaa?
– Miksi haluaisit asian muuttaa?
– Mitä saavutat, kun asia muuttuu?

Kirjaa asiat ylös, niin ne tulevat konkreettisemmiksi ja voit aina napata muistilapun toiminnan tueksi.

Mieti sitten konkreettinen muutos, josta koet olevan hyötyä,
mutta toteutus ei vaadi sinulta suuria ponnisteluja. Pohdi, miten voit edetä muutoksen teossa ja tee päätös. Kokeile muutoksen toteuttamista aina samassa tilanteessa ensin (esim. fyysinen ympäristö, lounaan jälkeen ym., välipala klo 15 ennen töistä lähtöä). Harjoittele muutosta, seuraa halutessasi esimerkiksi päiväkirjalla ja älä välitä repsahtamisista.

”Usein ryhmästä saatava tuki pitää yllä ja kannustaa tilanteissa, joissa itsellä ehkä olisi heikompi hetki

Ryhmässä on voimaa

Voit myös ehdottaa päätöstä muuttaa jotain asiaa arjessanne työporukassa työpaikalla. Usein ryhmästä saatava tuki pitää yllä ja kannustaa tilanteissa, joissa itsellä ehkä olisi heikompi hetki. Kävely lounaan jälkeen, portaiden kävely ja säännöllinen asennon muuttaminen työpäivän aikana auttavat kaikki myös työpäivän aikaisen liikkeen lisäämisessä sekä myös nykyisin paljon esiintyvien vatsa-oireiden helpottamisessa.

Monesti kuulen vastaanotolla sanottavan, että siinä tilanteessa, jossa niinsanotusti repsahdetaan eikä olla pystytty syystä tai toisesta pitämään päätöstä yllä, niin luovutetaan koska syntyy voimakas tunne, ettei minusta olekaan tähän. Muista kuitenkin, että yksittäisillä ns. repsahtamisilla ei kuitenkaan ole iso merkitys kokonaisuuden kannalta. Esimerkkinä tästä voisin mainita ruokavalintoja koskevat päätökset eli jos syöt esim. 5 kertaa päivän aikana, tulee aterioita vuodessa yhteensä 1825, joten yksittäisiksi jäävillä valinnoilla jää loppujen lopuksi aika pieni vaikutus lopputulokseen. Tällöin epäterveellisemmät valinnat saattavat ehkä hieman pitkittää tavoitteeseen pääsyä, mutta näiden takia ei kannata luovuttaa.

Tsemppiä ja mukavaa alkuvuotta!