Unen mittaaminen – hifistelijöiden hölynpölyä?

Tunnistatko itsesi näistä kolmesta nukkujatyypistä?

1) En malta mennä nukkumaan ajoissa, koska on niin paljon kaikkea tekemistä.

2) Minua ahdistaa, kun mietin, saanko ensi yönä taaskaan unta.

3) Minulle on tärkeää optimoida palautumiseni ja olla työssäni täydessä kapasiteetissa.

Jos vastasit johonkin kyllä, saatat haluta lukea kirjoituksen loppuun. Kerron oman kokemukseni unen mittaamisesta. Univalmentajan työssäni tapaan paljon ihmisiä, joille unen mittaamisesta on suuri hyöty. Osalle tapaamistani ihmisistä en taas missään nimessä suosittele minkään valtakunnan unen seurantaa.

”Usein uni on se elämän osa-alue, josta nipistetään ensimmäisenä”

Monesti mittaamisella tehostetaan muutosmatkaa ja saadaan motivaatio pysymään yllä. Toiset taas haluavat seurata jatkuvasti omaa hyvinvointiaan esimerkiksi unen määrän avulla. Mikä sopii yhdelle, ei välttämättä sovi toiselle.

Kuka hyötyy unen omatoimisesta mittaamisesta, ja miksi?

Kuormitamme aivojamme nykytyössä enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Nukkuminen palautumisen mahdollistajana on ensiarvoisen tärkeää. Aiemmassa uniblogissani käsittelin unta aivojen kannalta: Aivot eivät ole kone, jotka voi tosta noin vain sammuttaa. Usein uni on se elämän osa-alue, josta nipistetään kaiken muun (mukamas) tärkeämmän edestä. Helsingin yliopiston ja YLEn tutkimuksen mukaan suomalaiset nukkuvat tunnin liian vähän joka yö.

Sitä saat, mitä mittaat -periaate toimii hyvin sellaisilla henkilöillä, jotka eivät millään malta nukkua riittävästi. Kiinnittämällä huomio mittalaitteen avulla unen määrään, asettamalla itselle tavoite ja seuraamalla etenemistä tavoitetta kohden ohjaa meitä luonnollisesti lisäämään sitä, mitä tavoittelemme. Suurimpaa osaa ihmisistä motivoi tavoite ja siihen pääsemisen seuraaminen.

Univalmentajana aloitan valmennettavani kanssa usein hänen tavoitteestaan: mitä pidempi ja parempi uni hänelle merkitsee, mitä se tuo lisää ja mistä silloin joutuu luopumaan. Suurimmalla osalla valmennus aloitetaan tavoitteella: aikaisemmin nukkumaan. Unen määrän lisäämiseen soveltuvat hyvin ihan perinteiset aktiviteettimittarit, joissa on unen seurannan ominaisuus. Toisaalta moni kertoo, että nukkuu tuntimääräisesti riittävästi, mutta kokee herätessään olevansa väsynyt tai väsähtävänsä päivän aikana häiritsevästi.

Aivojen yliaktiivinen tila

Kuormittava aivotyö aiheuttaa usein unen laadulle haasteita. Aivot saattavat jäädä päivän ponnistelujen jälkeen yliaktiiviseen tilaan, jolloin syvään uneen vaipuminen ja siellä pysyminen on haastavaa. Saman yliaktiivisuuden aiheuttaa alkoholi, muut päihteet, hikiliikunta myöhään illalla ja työn tekeminen juuri ennen nukkumaanmenoa. Tuntimääräisesti unta saadaan riittävästi, mutta unen laatu ei ole riittävää palautumisen optimoimiseksi.

”Syvän unen vähäisyys omassa unidatassa, antaa kimmokkeen lähteä tavoittelemaan sitä lisää”

Tällöin unen mittaamisen hyöty tulee siitä, että pystytään tunnistamaan unen eri vaiheita, niiden kestoa, riittävyyttä ja syvyyttä. Usein konkreettisen datan näkeminen, esimerkiksi syvän unen vähäisyys omassa unidatassa, antaa kimmokkeen lähteä tavoittelemaan sitä lisää. Univalmenneuksessa nukkujan kanssa käydään yhdessä kerättyä dataa läpi. Tällainen analyysi jo itsessään herättää monen pohtimaan, mitä voisi tehdä enemmän tai vähemmän jotta saisi lisää palauttavaa, syvää unta tai saisi unen näkemisen eli rem-unen vaiheen takaisin yöuneensa.

Unen laadun parantamisessa pannaan laitetaan valmennettavien kanssa kolme perussääntöä:

1) työnteko myöhään illalla

2) yksi alkoholiannos illalla nautittuna (jo yksi annos tuhoaa tunnin yöunesta)

3) hikiliikunta klo 20 jälkeen

Entäs ne mittarit? Unen laadun mittaamiseen ja unisyklien tunnistamiseen tarvitaan usein hieman tarkempia mittalaitteita. Suomalainen insinööri osaa auttaa tässä(-kin) asiassa. Beddit, Emfit, Ouraring ovat kolme suomalaista innovaatiota, joilla jokaisella päästään aktiviteettimittareita tarkempaan unidataan käsiksi.

”Ne, joille nukkumaanmeno ja nukkuminen aiheuttavat jo ajatuksena stressiä, ahdistusta tai pelkoa, en suosittele omatoimista mittaamista”

Kenelle unen omatoiminen mittaaminen ei sovi?

Ne, joille nukkumaanmeno ja nukkuminen aiheuttavat jo ajatuksena stressiä, ahdistusta tai pelkoa, en suosittele omatoimista mittaamista. Monesti nämä henkilöt ovat kärsineet unettomuudesta tai huonounisuudesta jo pitkään. He ovat mahdollisesti saaneet siihen diagnoosin ja hoitaneet unettomuutta lääkkein tai lääkkeettömästi. Heille nukkuminen tai oikeastaan nukkumattomuus on yksi elämän suurimmista haasteita. He ovat lukeneet siitä kaiken, kokeilleet kaikkea kuumasta maidosta, meditaation kautta medikalisaatioon. Mittaaminen saattaa lisätä unettomuuteen liittyvää murehtimista ja ahdistuneisuutta, eikä se silloin palvele millään muotoa asiaa.

”Älä jää unettomuuden kanssa yksin, vaan hae aktiivisesti asiantuntijan apua”

Jos olet paininut pitkään unettomuuden kanssa, etkä ole vielä hakenut tai saanut siihen hoitoa, suosittelen ehdottomasti oman työterveyshuollon kokonaisarviota tilanteestasi. Sen jälkeen hoitona voi olla lääkkeellinen tai lääkkeetön linja, ja asiaan on tarjolla paljon erilaisia apuvaihtoehtoja – monesti monen ammattilaisen yhteistyötä. Älä jää asian kanssa yksin, vaan hae aktiivisesti asiantuntijan apua. Tällöin voi olla tarpeen myös tarkempi yöaikainen tutkimus: aktigrafia tai unipolygrafia. Nämä toteutetaan aina asiaan erikoistuneen klinikan ja asiantuntijan johdolla.

Univalmentajan neuvo #3: Tee unesta tärkeä prioriteetti itsellesi. Älä anna muiden asioiden ohittaa sitä prioriteettijärjestyksessäsi.

Haluatko Heltin asiantuntijat yrityksesi hyvinvointikumppaniksi? Ota meihin yhteyttä alla olevalla lomakkeella.