Työuupumuskriisin toteamisesta toimintaan

Työuupumus on yksi suurimmista työelämän ja tuottavuuden ongelmista nyt ja tulevaisuudessa, jos oikeita toimenpiteitä ei tehdä.

Tuoreimman TTL:n väestötutkimuksen mukaan työuupumus tai kohonnut työuupumusriski koskettaa joka neljättä alle 36-vuotiasta ja 46-55-vuotiasta työssäkävijää. Yhä edelleen valtaosa työuupumuskeskustelusta keskittyy toteamaan ilmiön olemassaoloa ja pohtimaan sen laajuutta. Harvemmin tarjotaan ratkaisuja työuupumuksen vähentämiseksi.

Työuupumuskriisi ei helpota, jos ei nopeasti siirrytä työuupumusilmiön toteamisesta toimintaan.

Työuupumuksesta päästään eroon vain yksilöiden, työpaikkojen ja yhteiskunnan yhteispelillä

Vaikka työuupumukselle on löydetty selittäviä tekijöitä työntekijän persoonallisuudenpiirteistä aina väestötieteellisistä tekijöihin asti, tutkimustieto osoittaa toistuvasti työpaikkaan kytkeytyvien tekijöiden olevan työuupumuksen pääasiallisimpia vaikuttajia. Mikäli työolosuhteissa ei tehdä perustavanlaatuisia muutoksia, työuupumus jatkuu tutkimusten mukaan melko muuttumattomana.

Päivittäin työuupumuksen parissa töitä tekevänä toivoisin, että fokus kohdennettaisiin kolmeen asiaan:

1. Yhteiskunnallisten toimenpiteiden tarve

Yhteiskunnallisella tasolla tulisi tarkkaan pohtia, miten työterveyden palveluista saatavat Kela-korvaukset vastaavat nykytyöelämän tarpeita. Työuupumuksen hoitaminen on monin verroin kalliimpaa kuin juurisyihin puuttuminen. Silti tällä hetkellä yhteiskunnallisesti tuetaan työuupuneen hoitoa – ei työuupumusta ehkäisevien toimenpiteiden lisäämistä.

Jos ollaan yhtä mieltä, että työuupumus on iso kansantaloudellinen ja yhteiskunnallinen ongelma, miksi Kela-korvauksia maksetaan yksilön sairastaessa, muttei esihenkilöiden johtamisosaamisen kehittämisestä tai pidemmän perehdytysohjelman luomisesta nuoria työllistäville työpaikoille? Tai miksi ei tueta yhtä vaikuttavimmista työuupumuksen hoitomuodoista – matalan kynnyksen lyhytterapiaa?

2. Työpaikkojen toiminta keskiössä

Oikeudenmukainen esihenkilötyö ja hyvä lähijohtaminen – niin työn kuin ihmisten – toimivat tutkimusten mukaan yhtenä vaikuttavimmista työuupumusta ennaltaehkäisevistä tekijöistä. Tiimejä, joissa voidaan hyvin ja tehdään hyvää tulosta, yhdistää useimmiten yksi tekijä. Heillä on hyvä lähijohtaja. Lähijohtajien työkykyjohtamisosaamisen kehittäminen ja riittävän ajan käytön varmistaminen tulisi olla jokaisella työpaikalla yhtenä tärkeimmistä panostettavista asioista.

Nuoret työntekijät ovat suurimmassa riskissä joutua työuupumukseen uransa ensimmäisten vuosien aikana. Mitäpä, jos juuri siihen hetkeen, työelämään integroitumiseen, pistettäisiin enemmän paukkuja sekä yhteiskunnan että työpaikkojen toimesta. Miltä kuulostaisi kahden vuoden perehdytysohjelma, jossa nuoren matkaa työelämään tuettaisiin hyvällä lähijohtamisella, matalan kynnyksen keskustelutuella ja tarvittaessa uraohjauksen avulla. Ensimmäinen “oikea” työpaikka jättää jokaiselle pysyvän muistijäljen. Onko se positiivinen vai traumaattinen, on iso merkitys tulevan työuran kannalta.

Yksi työuupumusta aiheuttava ja ylläpitävä tekijä on työn ja työntekijän soveltumattomuus toisilleen (person-job fit). Työ tai jopa koko työpaikka ei syystä tai toisesta sovellu tekijälleen. Asian toteaminen vaatii rohkeutta sekä työntekijältä että työpaikalta. Voisiko ajatella, että koeaikaa hyödynnettäisiin entistä paremmin. Sen aikana tulisi varmistaa, että työ, työpaikka ja työntekijä varmasti sopivat riittävän hyvin toisilleen. Ja jos näin ei ole, työsuhteen purkaminen koeaikana ei olisi merkki epäonnistumisesta, vaan enemmänkin työkyvyn tukemisesta.

3. Yksilö on vastuussa omasta työkyvystään

Nykytyöelämässä monissa työtehtävissä saamme yksilöinä vapaasti valita, millaisessa työsuhteessa, kenelle ja mistä käsin teemme töitä. Samalla otamme myös itsellemme enemmän vastuuta omasta työkyvystämme.

Etätöissä esihenkilömme ei näe meitä päivittäin. Hän ei välttämättä tajua niin hyvin kuin aiemmin, miten meillä menee. Tämän vuoksi työntekijöiden vastuu sanoittaa omaa tilannettaan kasvaa. Pitää osata pyytää apua, kertoa ajatuksistaan ja mieltä painavista asioista. Esihenkilön ja työpaikan tehtäviin kuuluu auttaa työhön liittyvissä asioissa. He voivat auttaa, vain jos tietävät että apua kaivataan.

Eroon työuupmuksesta – burnout ei saa olla uusi normaali!

Meillä on unelma…että tulevaisuudessa työuupumuksesta voitaisiin puhua menneessä aikamuodossa. Tutustu Heltin työuupumusaiheisiin sisältöihin ja ole mukana rakentamassa vastuullisempaa työelämää, jossa kukaan ei pala loppuun!

Nolla työuupmusta -podcast
Artikkeli: Tavoitteena nolla työuupumusta
Artikkeli: Voiko säännöllinen mielenhuolto estää työuupumusta?
Artikkeli: Työuupumuksen välttely – kuinka sen teen?