Työterveys: sairaanhoidon supermarket

Pienet ja keskisuuret yritykset työllistävät yli 60 % kaikista työntekijöistä Suomesta, mutta niillä on haasteita työterveyden järjestämisessä. Työterveys näyttää sotestakin jäävän pois, joten valtion puolelta ei muutoksia ole näköpiirissä.

Perinteisillä isoilla toimijoilla työterveys toimii syöttöliiketoimintana muille lääkärikeskuspalveluille eikä sairauksien ennaltaehkäiseminen ole heille pääasia etenkään pienemmissä asiakkaissa.

Isojen yritysten HR-organisaatioissa on selvästi enemmän osaamista vertailla työterveystoimijoita ja perinteiset työterveystoimijat ovatkin olleet pakotettuja investoimaan valtakunnallisten yritysten tarpeita vastaaviin järjestelmiin ja työkyvyn ylläpitoon liittyviin palveluihin.

Pienille yrityksille kyseisen osaamisen hankkiminen on käytännössä mahdotonta ja työterveyden ostaminen muistuttaakin enemmän supermarketissa vierailua ilman reseptiä tai ruuanlaitto-osaamista. Kaikkea mahdollista on tarjolla, mutta asiasta ymmärtämättömän on helpointa ostaa pakastealtaasta valmisruoka, joka ajaa perimmäisen tarkoituksen mutta ei ota mitenkään huomioon asiakkaan varsinaisia tarpeita tai pitkäaikaisia ravintosuosituksia. Perinteisillä toimijoilla on käytännössä tarjolla pienille ja keskisuurille yrityksille yksi ainoa standardipaketti, jonka pitäisi toimia riippumatta yrityksen toimia-alasta, kasvuvaiheesta tai henkilöstön rakenteesta. Lisäksi tarjouksissa keskitytään yleisesti ainoastaan sairaanhoidon yksikkökustannuksiin eikä ennaltaehkäisevää toimintamallia ole välttämättä edes kuvattu.

Koska pienet ja keskisuuret yritykset työllistävät yli puolet suomalaisista, niissä työskentelevien työntekijöiden jaksaminen eläkeikään asti on tärkeää myös kansantalouden kannalta. Tämän varmistamiseksi työterveyden fokuksen muuttaminen sairaanhoidosta työkyvyn ja terveyden ylläpitoon on erittäin tärkeää.

Elias Perheentupa peräänkuulutti Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessaan 17.5. innovatiivista työterveyshuollon ulkoistuspalvelua, joka edistäisi aktiivisesti ja yksilöllisesti työntekijän terveyttä ja työssä jaksamista sekä takaisi samalla sujuvan perussairaanhoidon. Kuten monelle muullekin alalle, myös työterveyteen on pk-yritysten iloksi viimeisten parin vuoden aikana syntynyt uusia nopeasti kasvavia yrityksiä, jotka haastavat perinteisiä sairaanhoitoon keskittyneitä toimijoita. Yksi esimerkki näistä yrityksistä on älytyöterveysyhtiö Heltti, joka tarjoaa ajatustyöntekijöille suunnattua aidosti ennaltaehkäisyyn keskittyvää työterveys- ja hyvinvointipalvelua kiinteällä kuukausimaksulla. Mallin myötä Heltin tavoite on sama kuin yrityksellä, eli pitää työntekijät terveinä ja tuottavina töissä ja poissa lääkärin vastaanotolta.

Pienten ja keskisuurten yritysten tulisikin haastaa työterveysyritykset avaamaan tarkemmin miten heidän ennaltaehkäisevät palvelut aidosti tukevat yrityksen henkilöstön hyvinvointia niin yksilö- kuin yritystasolla. Se on ainoa tapa varmistaa, että työterveyteen käytetyt rahat muuttuvat kulusta investoinniksi ja tuottavat pitkäaikaista hyötyä yrityksen liiketoiminnalle.

Julkaistu alun perin Kauppalehden Debatti-palstalla 7.6.2016