Työ on muuttunut, onko johtaminen pysynyt perässä?

Miten yrityskulttuuria rakennetaan? Entäpä miten huippuasiantuntijoita johdetaan, motivoidaan ja saadaan toimimaan yhteisen tavoitteen suuntaan?

Syksyinen torstai kokosi EmoHelttilään ja livestreamin ääreen joukon työkulttuurin ja johtamisen kanssa päivittäin töitä tekeviä. Heltti ja Futurice olivat yhdessä suunnitelleet ohjelman ja kutsuneet kiinnostavia puhujia ja keskustelijoita paikalle Työ on muuttunut, onko johtaminen pysynyt perässä? -seminaariin. Keynote -puhujiksi valittiin kaksi johtamisen ja yrityskulttuurin kiistatonta ykkösnimeä Suomessa: Aalto yliopiston provosti Kristiina Mäkelä ja yrityskulttuurimuotoilija Panu Luukka Leidenschaftilta.

”Tulevaisuuden työelämässä kovaa valuuttaa tulee olemaan yhden subtanssiosaamisen siijaan monialaisuus ja jatkuva oppiminen”

Uniikit osaamisyhdistelmät ovat tulevaisuuden työmarkkinoilla voittajia

Aalto-yliopiston provosti Kristiina Mäkelä on itse tutkinut työn muutosta paljon ja johtaa organisaatiota, jossa sekä eletään että tutkitaan miltä tulevaisuuden työ näyttää ja miten tulevaa työvoimaa motivoidaan, sitoutetaan ja saadaan voimaan työssä hyvin. Kristiinan keynote -puhe herätti minussa ja varmasti kaikissa kuulijoissa paljon ajateltavaa, ja on supervaikeaa valita vain muutama pointti blogiin. Itseäni koskettivat eniten seuraavat ajatukset:

1. Nyt eletään 4. teollista vallankumousta, joka vaikuttaa sekä mikrotasolla (yksilötasolla) että makrotasolla työelämään ja töihin joita teemme. Tulevaisuuden työt muuttuvat robotisaation, AI:n ja teknologian kehityksen myötä.
2. Mikrotason vaikutuksia yksilötasolla voidaan hahmottaa kolmen eri perspektiivin kautta: Työn eriytyminen ajasta, paikasta ja työsuhteesta. Kaikki nämä muutokset vaativat uusia taitoja sekä työntekijöiltä että johtamiselta. Itsensä johtaminen korostuu, koska työaika- ja paikka ovat tulevaisuudessa lähes täysin omia valintoja. Tarvitaan uusia rakenteita ja osaamisia, kuinka johtaa eripuolilla maailmaa ja erilaisissa työsuhteissa toimivia itseohjautuvia ihmisiä. Kuka on vastuussa hyvinvoinnista, kuka puuttuu, jos se on uhattuna? Oman hyvinvoinnin johtaminen on entistä tärkeämpää.
3. Tulevaisuuden työelämässä kovaa valuuttaa tulee olemaan yhden subtanssiosaamisen siijaan monialaisuus ja jatkuva oppiminen. Myös entistä tärkeämmäksi tulevat ns. työelämän metataidot (kriittinen ajattelu, oppimaan oppiminen, teknologian käyttö, kommunikaatiotaidot, vuorovaikutustaidot) ja tämän lisäksi yhden subtanssiosaamisen sijaan työelämän aikana tulisi kehittää useampia substanssialoja, joiden kombinaatiolla on merkitystä.

Itseäni lämmittää erittäin paljon, kuinka hyvin yliopistomaailmassa ollaan kartalla nykytyöelämästä ja sen vaatimuksista. Hattu pois Kristiinalle ja Aalto yliopistolle.

”Valittaminen on välittämistä”

Kaiken takana on yrityskulttuuri

Panu vei meidät viihdyttävällä tyylillään ajattelemaan, mitä yrityskulttuuri on ja mitä se ei ehdottomasti ole. Pääpointit Panun esityksestä voisi kiteyttää esimerkiksi seuraavasti:

1. Yrityskulttuuri on kaikki! Se on tekoja, systeemejä, rakenteita, johtamisen tapaa, miten me kommunikoidaan, välitetään muista ja ollaan työpaikalla.
2. Yrityskulttuuri pitää johtaa tai se alkaa johtaa sinua. Miten sitä sitten johdetaan. A) Tule tietoiseksi, millaista yrityskulttuuria haluat. Ja toisaalta missä mennään nyt. B) Muotoile tukevasti. Mieti, millaista käyttäytymistä haluttu yrityskulttuuri on, miten se näkyy ulospäin ja uskalla olla rohkea (kts. Varustelekan yrityskulttuuri). C) Elä todeksi. Elä niin kuin opetat, joka hetki, joka päivä, jokaisessa teossa.
3. Valittaminen on välittämistä. Niin kauan kuin asioita kritisoidaan, niistä valitetaan, työntekijät välittävät siitä mitä ovat tekemässä.

Hallinnollisesta ja hierarkkisesta esihenkilöstä coachiksi

Keynote -puheenvuorojen jälkeen saimme lauteille panelistit, joita Panu haastoi kertomaan omista kokemuksistaan työn muutoksesta, sen tuomista haasteista johtamisessa ja miten eri organisaatiossa vastataan muuttuviin (johtamisen ja henkilöstön) tarpeisiin. Panelisteina meillä olivat Virpi Mattila-Manninen (Head of Talent & Renewal, YLE), Olli-Pekka Saksa (Head of HC, Futurice), Jesse Peurala (TJ, Fraktio) ja Heltin TJ Timo Lappi.

Vaikka eletään erityyppisissä organisaatioissa, kaikki panelistit korostivat yksilön menestyksen reseptiksi samoja työelämätaitoja: Kommunikointitaidot, itsensä johtaminen niin työ että muun elämän haasteissa sekä yhteistyö ja osaaminen toimia erilaisissa muuttuvissa töissä. Samanlaisena pysyvää työtä ei löydy enää YLEltä, eikä Fraktiolta.

”Perinteisiä esihenkilön hallinnollisia rooleja ei tulevaisuudessa varmastikaan enää tarvita, mutta sparria, palautetta ja tukea kaivataan ihan samalla tavoin kuin aiemminkin – ellei jopa enemmän”

Toinen mielenkiintoinen havainto panelistien kommenteissa oli se, että vaikka Heltti ja Fraktio elävät hyvin itseohjautuvassa organisaatiossa, jossa ei ole esihenkilöitä ja kun taas YLEllä ja Futuricella puhutaan esihenkilöistä, kaikkialla työntekijöiden tarve saada sparrausta ja tukea työhön on olemassa. Todettiinkin, että perinteisiä esihenkilön hallinnollisia rooleja ei tulevaisuudessa varmastikaan enää tarvita, mutta sparria, palautetta ja tukea kaivataan ihan samalla tavoin kuin aiemminkin – ellei jopa enemmän. Itseohjautuvuudessa kun on se riski, että asettaa jatkuvasti itselleen epärealistisen korkeita tavoitteita, joiden saavuttamatta jääminen syö. Hyvä esihenkilötyö, oli se sitten coachin nimellä tarjottua tai LaaSista tilattua, on tulevaisuudessakin kullan arvoista.

Työ on muuttunut, onko johtaminen pysynyt perässä? -seminaarin voi katsoa jälkikäteen live-streamin tallenteesta.