Työn ja perheen yhteensovittaminen kotitoimistolla poikkeusoloissa

Ensin hyvät uutiset: Tutkimusten mukaan työntekijät, joille annetaan vapaus työskennellä kotoa käsin, ovat tuottavampia kuin kollegansa työpaikalla. Sitten huonot uutiset: Tällä hetkellä kotoa käsin työskentelevät nekin, joille koti ei ole ihanteellisin paikka työnteolle, koska samoihin neliöihin on mahdutettava päivän ajaksi myös lapset ja mahdollisesti puolisokin.

Kodin täytyisi siis nykyisissä poikkeusoloissa olla optimaalinen työskentely-, opiskelu- ja leikkiympäristö kaikille samanaikaisesti. Työn ja perhe-elämän pitäisi olla tasapainossa myös koronaepidemian aikaan, koska tasapainolla on merkittäviä vaikutuksia psyykkiseen hyvinvointiin, itseluottamukseen ja tyytyväisyyteen. Yksilön tulisi kokea, että pystyy omalla toiminnallaan vaikuttamaan ja hallitsemaan työn ja perheen yhteensovittamiseen liittyviä tekijöitä.

Kaikkien toiveiden ja tarpeiden huomioiminen

Perheissä, joissa on pieniä lapsia, töiden tekemistä tukee yksinkertaisesti jo se, että on työpaikka, mihin mennä tekemään töitä rauhassa. Pikkulapsiperheissä elävät kertovat joskus, että työpaikan avokonttori on varsinainen rauhan tyyssija kotiin verrattuna.

Niinpä näissä poikkeuksellisissa oloissa, kun töitä tehdään paljon kotoa käsin, onnistuneen työnteon edellytyksenä on keskustelu toiveista ja tarpeista sekä työnantajan, lasten että puolison kanssa. Naisilla esimerkiksi on tutkimusten mukaan edelleen päävastuu kotitöistä ja jos tätä vastuuta ei poikkeusolojen myötä muuteta, nainen tekee herkästi enemmän kotitöitä silloinkin, kun tekee kotona töitä samalla kun mies tekee ”oikeita töitä”. Olettamusta tukee myös sukupuolihypoteesi, jonka mukaan naisen tärkein rooli on kotirooli ja miehen työrooli. Esihenkilö taas saattaa olettaa, että kotona työskentelyyn ei liity mitään reunaehtoja lapsiin liittyen.

”Poikkeustilanteissa ei ole mitään niin tärkeää, kuin päästää itsensä toisinaan helpolla, jotta energiaa riittää merkittävimpiin asioihin tiukoissa tilanteissa”

Yksilö voi tavoitella työn ja perheen yhteensovittamiseen liittyvää tasapainoa neljällä tavalla: käyttäytymiseen, aikaan, fyysisiin rajoihin ja viestintään liittyvillä strategioilla.

Käyttäytymiseen liittyvissä strategioissa yksilö priorisoi ja suunnittelee omia ja lasten tekemisiä työpäivän aikana. Esimerkkinä voi olla se, että vanhempi laittaa tärkeiden palaverien aikana lapselle askartelemistaan liikennevaloista punaisen päälle, jonka on painottanut tarkoittavan ”saa häiritä vain hätätilanteessa”. Muuna aikana lapselle voi ”laittaa päälle” keltaisen tai vihreän valon. Lapselle voi olla myös tärkeää tietää, että klo 8-10 vanhemmalla on työaikaa, jonka jälkeen tulee tauko töissä ja aikaa lapsen kysymyksille. Tämä on niin ikään mainio tilaisuus harjoitella palautumista tukevaa töiden tauottamista. Lisäksi lapselle voi laittaa välipalan jääkaappiin valmiiksi, koska nälkä tulee monesti juuri silloin, kun palaverin kriittisimmät hetket ovat menossa.

Edellisenä iltana voi alle kouluikäisille suunnitella omaa tekemistä, on se sitten legojen rakentelua, askartelua, palapelien tekemistä tai pelaamista. Lapsille voi organisoida tehtäväradan ja piirtää vaikka kartan etenemistä ja tekemistä tukemaan: Ensimmäisellä pysähdyksellä olohuoneessa tehdään legoista prinsessalle linnan, seuraavaksi omassa huoneessa on askarteluasema, jossa tehdään annetuilla välineillä isovanhemmille pääsiäiskortti, sen jälkeen takapihalla on trampoliinipomppimista ja ulkoilun jälkeen viimeinen etappi on keittiössä valmiiksi tehdyn välipalan syöminen. Kouluikäisille lapsille voi tehdä perinteisemmän lukujärjestyksen, jota seuraamalla lapset saavat päiviin rytmiä ja suunniteltua tekemistä ja vanhemmat välttävät toistuvat toteamukset siitä, ettei ole mitään tekemistä. Taaperoikäisen kanssa käytetään apuvälineinä kaikkea, mitä lapsi jaksaa ihmetellä – tilanteesta riippuen kylpyvaahtoa tai iPadia – sen aikaa, että vanhempi saa työtehtävän tehtyä.

Perheen ruokahuolto kannattaa suunnitella hyvissä ajoin ennakkoon, jotta nopeasti valmistuvat, jo valmiiksi laitetut tai valmiina ostetut ruuat lämpiävät lounasaikaan mahdollisimman kivuttomasti. Myös ravintolayrittäjien tukeminen on tärkeää, hyvän tekemisen lisäksi lyhennät omien kotitöiden listaa. Illalla päivällisen voi halutessaan valmistaa hieman suuremmalla kunnianhimolla – poikkeustilanteissa ei ole mitään niin tärkeää, kuin päästää itsensä toisinaan helpolla, jotta energiaa riittää merkittävimpiin asioihin tiukoissa tilanteissa.

”Jos perheessä molemmat vanhemmat ovat kotona, töiden tekeminen vuorotellen on kätevä tapa taata molemmille oma rauhallinen aika keskittymiseen”

Ajan jakaminen työlle ja vapaa-ajalle

Suunnittelua kannattaa tehdä myös aikaan liittyvissä asioissa. Löydätkö esimerkiksi sellaista yhteistä aikaa, jolloin sekä sinä olet parhaimmillasi tekemään keskittymistä vaativaa työtä että lapsi halukkaimmillaan uppoutumaan omaan tekemiseen, vaikkapa elokuvan katseluun? Suurimmalla osalla perheistä tämä aika on aamupäivällä, kun lapsi ei ole vielä kyllästynyt yksinoloon ja vanhemmalla on virtaa hyvin nukutun yön jäljiltä keskittyä työasioihin. Taaperoikäisten kanssa luonnollisesti aikataulutetaan oma tekeminen lapsen rytmisesti, hyödyntäen päiväuniajat tai lapsen aikaisempi nukkumaanmenoaika iltaisin.

Jos perheessä molemmat vanhemmat ovat kotona, töiden tekeminen vuorotellen on kätevä tapa taata molemmille oma rauhallinen aika keskittymiseen. Lisäksi yksi voi hoitaa lapsia samalla kun toinen tauottaa tekemistään käymällä itsekseen kävelyllä kevätilmassa kesken päivän, omia ajatuksia tuulettamassa. Lisäksi palavereihin voi osallistua samalla, kun tekee metsälenkkiä. Tätä kannattaa kokeilla, koska toimintaympäristön muuttuessa lenkillä keksityt ratkaisut saattavat olla luovempia ja toimivampia kuin toimistolla istuttaessa keksityt vaihtoehdot.

Työn ja perheen yhteensovittamista tukevien fyysisten strategioiden miettiminen on tärkeää varsinkin lapsille, koska fyysisillä rajoilla voidaan konkreettisesti osoittaa ja lapsi voi helposti hahmottaa, milloin vanhempi on töissä ja milloin ei. Lapsi voi mennä leikkimökkiin pitämään sisarusten kanssa kotikoulua, mutta vaihtoehtoisesti ja sinne mahtuessaan mökkiin voi mennä myös vanhempi. Olen kuullut, että leikkimökin lisäksi mm. sauna ja auton takapenkki tyynyineen ja peittoineen ovat saaneet uusia käyttötapoja viime aikoina. Toimistoa siirreltäessä paikasta toiseen ergonomiasta toki kannattaa edelleen pitää mahdollisimman hyvää huolta ja vahinkojen välttämiseksi tauottaa työtä tarvittaessa entistä tarkemmin.

”Ihmiset kaipaavat epävarmaan tilanteeseen monipuolista viestintää, joka mahdollistaa ymmärryksen, inhimillisyyden ja armollisuuden lisääntymisen kanssakäymisessä”

Viestintää ja kommunikointia

Viimeisimpänä, mutta kenties tärkeimpänä, työn ja perheen yhteensovittamista tukevana seikkana on näinä poikkeuksellisina aikoina viestinnän tehostaminen. Kommunikaation tulee olla selkeää työkavereiden, esihenkilön, puolison ja lasten suuntaan. Jo nyt on (etä)vastaanotoilla käynyt selväksi, että ihmiset kaipaavat epävarmaan tilanteeseen monipuolista viestintää, joka mahdollistaa ymmärryksen, inhimillisyyden ja armollisuuden lisääntymisen kanssakäymisessä.

Kaikki yrittävät varmasti parhaansa uudessa tilanteessa. Yhdellä on haastavammat lapset kuin toisella. Yhdellä on toimivammat verkkoyhteydet, toisella enemmän pakopaikkoja kotona palaverin ajaksi. Jos työntekijä kertoo, että puolen päivän aikaan ei ole työkavereille tavoitettavissa perheen yhteisen lounaan aikana, toivetta toivoisi kunnioitettavan. Vallitseva tilanne koskee yhtäläisesti suurinta osaa lapsiperheistä, joten ymmärrystä on onneksi saatavilla.

Tämä poikkeusaika mahdollistaa sen, että nyt kun käsityksemme työkaverin perheestä lisääntyy, voimme tulevaisuudessa ymmärtää toistemme erilaisia lähtökohtia paremmin ja antaa tukeamme sitä tarvitseville. Kotona tämän hetkinen tilanne mahdollistaa vaikkapa kotitöiden jakautumisen tarkastelun ja mahdollisen epätasa-arvoisen jakautumisen muuttamisen tasa-arvoisempaan suuntaa. Lisäksi voimme tulevaisuudessa ottaa käyttöön nyt poikkeusoloissa opitut suunnittelun, organisoinnin, valmistelemisen, ennakoinnin, aikatauluttamisen ja tauottamisen taidot. Moni jäsen on puhunut viime päivinä armollisuudesta itseä kohtaan, itsemyötätunnosta ja inhimillisyydestä. Pidetään huoli, ettei unohdeta niitä silloinkaan, kun ollaan palattu normaaliin päiväjärjestykseen!