Tiesitkö, että työkyvyn menettänyt voi maksaa yrityksellesi miljoonia – lue Ellin tarina

Olipa kerran pieni Elli Ekonomi suuressa konsulttifirmassa. Elli oli lahjakas ja tarkka yritysanalyytikko, jonka työn jälki oli briljanttia. Niinpä kaikki halusivat hänen palvelujaan. Kova kysyntä ja siitä seurannut palkitseminen kirittivät Ellin joka päivä huippusuorituksiin. Monena iltana hän huomasikin olevansa voimiensa rajoilla, mutta työn imu veti mukanaan ja palkitsi Elliä. Omien rajojen koettelu tuntui samalta, kuin lukiovuosien päivittäinen taitoluisteluharjoittelu ennen tyttöjen SM-kisoja – tuttua puuhaa! Voimaa uhkuva Elli huomasi heräävänsä usein jo ennen herätyskellon soittoa. Hän käytti ylimääräisen valveillaoloajan ongelmien ratkaisuun. Aamulla aivot ovat parhaassa terässä, eivätkä keskeytykset silloin häiritse ajatustyötä.

Ellin uni väheni edelleen, väsymys lisääntyi ja ajatuksen kirkkaus alkoi himmentyä. Yllättäin Ellin äiti kuoli ja Elli koki suurta surua ja syyllisyyttäkin, kun ei ollut ehtinyt olla enempää yhteydessä äitiin. Vaikeinta oli, että äiti oli sairastanut masennusta ja olisi ehkä tarvinnut monessa asiassa Ellin apua. Kun Ellin voimat alkoivat loppua, olivat yöunet katkonaisia, ruokahalu kadonnut, paino alkanut laskea ja elämästä tuli ilotonta. Elli otti yhteyttä yrityksensä työterveyshoitajaan. Pian hänelle järjestyi aika työterveyslääkäriltä ja tutkimusten jälkeen putosi pommi. Myös Elli kärsi masennuksesta. Hän sai heti lääkehoidon ja aloitti parin kuukauden kuluttua terapian. Elli joutui jäämään sairauslomalle toipumaan.

Sairausloman pitkittyessä työterveyshuolto järjesti neuvottelun työnantajan ja Ellin kanssa. Työnantaja sai kuulla, että Ellin terveydentila oli kohentunut niin, että hän voisi palata töihin tietyin edellytyksin. Elli ei enää kykenisi samoihin tehtäviin, eikä samaan suorituskykyyn, kuin ennen sairastumista. Työnantajaa edustavasta tulosyksikön johtajasta tuntui turhauttavalta menettää huippuanalyytikko. Työterveyslääkärin ehdotus kokouksessa helpommasta toimenkuvasta tuntui röyhkeältä ehdotukselta, eikä sellaiseen muutokseen ollut varaa. Elli oli myös pyytänyt eläkeyhtiöstä laskelman työkyvyttömyyseläkkeestään. Neuvottelupöytään putosi taas uusi pommi. Tulosyksikön johtajaa alkoi kuristaa kurkusta, kun työterveyshuolto kertoi Ellin työkyvyttömyyseläkemaksun työnantajalle olevan yhteensä noin kolme miljoonaa euroa seuraavan kahden vuoden aikana. Tovin kuluttua neuvottelua jatkettiin keskittymällä työkyvyttömyyseläkevaihtoehdon sijaan Ellin työhön paluuseen. Yhteisesti sovittiin uudesta helpotetusta toimenkuvasta, jossa Elli jatkaisi työtä.

Työeläkejärjestelmä varautuu työuran aikana vanhuuseläkkeeseen. Suurten yritysten työkyvyttömyyseläkemaksu kerätään toteutuvien työkyvyttömyyseläketapausten synnyttämien ylimääräisten kustannusten perusteella. Jos työntekijä jää työkyvyttömyyseläkkeelle, eläkejärjestelmä kerää työnantajalta lisärahoitusta työkyvyttömyyden alkamispäivästä työntekijän 63-vuotis syntymäpäivään asti kuluvan määrän. Rahoituksen tarve on sitä suurempi, mitä suuremmasta eläkkeestä ja mitä nuoremmasta eläkeläisestä on kysymys. Työkyvyttömyyseläkkeen aiheuttama ylimääräinen kustannus on melkoinen kannustin työnantajalle hyödyntämään sairauden jälkeen työntekijän jäljellä oleva työkyky kansantalouden hyväksi. Työterveyshuollon toimintakin näyttäytyy yhteiskunnallisesti hyödyllisenä, kun se auttaa palauttamaan sairaudesta toipuvia takaisin työelämään.

Ellin tarinan voisi päättää tähän. Kysyn kuitenkin: olisiko Ellin työkyvyttömyysriskin voinut tunnistaa jo aikaisemmin? Olisiko jo aikaisemmin voinut tehdä jotain sairastumisen estämiseksi? Työterveyshuolto on avainasemassa tunnistamaan työikäisillä terveyden heikkoja signaaleja. Käytettävissä on yhä enemmän erilaisia mittalaitteita, jotka kytkeytyvät tietoliikenneverkon kautta tietojärjestelmiin. Vaa’alla käynti, unen laatu, liikunnan määrä ja moni muu terveys- ja hyvinvointitieto voi kertyä henkilökohtaiseksi tiedostoksi. Jos henkilökohtainen terveystietovarasto on oman työterveyshuollon käytössä, olisi Ellinkin kohdalla voitu puuttua ylikuormitukseen ja uupumiseen heti unihäiriön ilmaantuessa. Ehkä ensimmäinen masennusjakso olisi kyetty estämään. Tiedetään, että ensimmäisen masennusjakson jälkeen uuden jakson todennäköisyys on suurempi. Unihygieenisin toimenpitein, työn kuormitukseen puuttumalla ja vapaa-ajan aivoille suoman virkistyksen avulla ensimmäinen masennusjakso olisi saattanut estyä ja Ellin terveyden ennuste olisi ollut parempi. Sairauksien ennaltaehkäisy on aina perustunut tietoon. Jo nyt yksilöllisen terveystiedon kerääminen on helppoa. Kertyvä tieto ja siinä tapahtuvat poikkeamat voivat nostaa sairauksien ennaltaehkäisyn uudelle tasolle.

Heltti on toimialaa ravisteleva työterveyslääkäriasema, jonka toiminnan painopiste on terveyden edistämisessä ja sairauksien ennaltaehkäisyssä. Heltti hyödyntää jäsentensä hyvinvointitietoja ja pyrkii tunnistamaan terveyden kannalta merkityksellisiä signaaleja jo varhaisessa vaiheessa, jotta Ellin kaltainen tarina ei toteutuisi. Heltti kulkee aina taskussa mukana, mikä mahdollistaa vaivattoman, mahdollisimman nopean ja tehokkaan sairauden hoidon.

– Seppo Kettunen, työterveyshuollon erikoislääkäri