Terveyden tarkastamisesta terveyden valmentamiseen

Keskustelu terveystarkastusten hyödyistä on käynyt kiivaana viimeisten viikkojen aikana. Aihe nostettiin pöydälle muun muassa Helsingin Sanomien 26.11.2014 ilmestynessä artikkelissa ”Tutkijat epäilevät terveystarkastusten hyötyjä”.  Me Heltissä, ajatustyöläisten työterveyden tuntijana, olemme samaa mieltä. Terveyden tarkastaminen on historiaa – terveysvalmentamisen sitä vastoin tulisi kuulua jokaisen työterveyden palveluvalikoimaan.

Terveystarkastukset luotiin työelämään, jolloin työstä pystyttiin tunnistamaan terveydelle vaarallisia altisteita (asbesti, myrkylliset liuottimet, haitalliset kemikaalit…). Terveystarkastusten tehtävänä oli tutkia säännöllisesti, ettei työntekijän terveys ollut vahingoittunut työskentelystä altisteisessa työssä. Samalla opeteltiin suojautumaan näitä altisteta vastaan.

Näistä ajoista työ on muuttunut siihen suuntaan, että työntekijät ovat työssään omillaan, työyhteisöt voivat olla virtuaalisia ja esimiehet voivat istua eri maanosassa. Ajatustyöläinen johtaa itse omaa työtään ja hyvinvointiaan.

Työterveyden palveluiden tulisi kohdentua ajatustyöläisen elintapoihin ja tapoihin tehdä töitä. Oleellinen kysymys kuuluukin: millä keinoilla saadaan ajatustyöläinen elämään ja tekemään töitä terveyttä edistävästi. Omasta terveydestä huolehtiminen vaatii päivittäin satoja päätöksiä, pieniä tekoja, isoja tekoja ja tahdonvoimaa.

Tahdonvoimassa taas on kyse motivaatiosta. Motivaation herättäminen ja kannattelu tulisi olla työterveyden ennaltaehkäisevien ja terveyden valmentamisen palveluiden ytimessä.

Motivaation herättämiseen meillä on erilaisia menetelmiä, joita valitettavasti ei vielä laajasti käytetä työterveydessä. Heltin mielestä yksi tehokkaimmista on data – elintapojen tekeminen näkyväksi jollakin hyvinvointimittarilla tai sovelluksella. Miten paljon aidosti liikun, mitä laitan päivittäin suuhuni, miten palaudun. Kaikkia näitä työntekijä voi mitata riittävän tarkasti itse. Siihen ei tarvita yhtäkään terveystarkastusta, vaan näiden tietojen kerääminen tulisi olla jokaisen työterveyden vastaanoton ennakkotietoa. Kun työntekijällä ja ammattilaisella on yhteistä dataa käytössään, voidaan työterveyspalvelun sisältöä räätälöidä paljon nykyistä tehokkaammin työntekijän kannalta olennaisiin asioihin.

Data ei vielä ketään liikuta, mutta sitä voidaan käyttää tehokkaasti motivaation kannatteluun. Tavoitteen ääneen sanominen sitouttaa ja lisää motivaatiota jo sellaisenaan, mutta sitä vahvistaa selkeä mittari, jolla työntekijä voi seurata tavoitteeseen pääsyään jatkuvasti.

Työterveysammattilaisten merkittävin rooli elintapojen muutosprojektissa on toimia valmentajana ja sparraajana. Tämä tarkoittaa sitä, että työterveyshoitaja muuttuu tarkastajasta valmentajaksi. Hänen tehtävänään on seurata valmennettaviensa edistymistä niin kauan, että tavoitteet on saavutettu. Tämä muuttaa perinteisen terveystarkastusprosessin kokonaan. Terveystarkastus muuttuu valmentamisen prosessiksi, jossa valmennettava on aktiivinen toimija, joka tekee asioita valmentajan kannustaessa ”kentän laidalta”.

Tämän vuoksi me Heltissä olemme jättäneet terveyden tarkastamisen historiaan ja siirtyneet terveyden valmentamiseen.