Tekoäly työntekijänä: Haasteet ja mahdollisuudet tulevaisuuden työympäristössä

Kuten kaikkiin uusiin asioihin, myös tekoälyyn liittyy monenlaisia ajatuksia ja tunteita. Viime kuukausina olemme todistaneet ChatGPT -hypeä ja toisaalta palvelun kiivastahtista kehittymistä.

ChatGPT on oiva apuri monenlaisiin töihin. Itse asiassa tämänkin kirjoituksen olisi varmaankin voinut antaa sen tehtäväksi. Mutta sinun täytyy vain luottaa siihen, että tämän tekstin kehyksen on luonut ihminen.

Kysyin ChatGPT:ltä, millä tavoin tekoälysovellukset tulevat muokkaamaan työelämää. Se tarjosi seuraavanlaisen vastauksen:

1. Automaatio ja tehtävien delegointi: Tekoälysovellukset kykenevät suorittamaan monia rutiininomaisia tehtäviä nopeammin ja tarkemmin kuin ihmiset. Tämä vapauttaa aikaa ja resursseja työntekijöille keskittyä monimutkaisempiin ja luovempiin tehtäviin. Tekoäly voi myös auttaa delegoimaan tehtäviä tehokkaammin tiimien sisällä.
2. Päätöksenteon tuki: Tekoälysovellukset voivat analysoida valtavia määriä dataa ja tarjota päätöksenteossa arvokkaita tietoja ja suosituksia. Työntekijät voivat hyödyntää tätä tietoa tehdäkseen perustellumpia ja parempia päätöksiä nopeammin.
3. Asiakaspalvelun parantaminen: Tekoälysovellukset voivat vastata yleisiin kysymyksiin, antaa suosituksia ja ratkaista ongelmia asiakkaille nopeasti ja tehokkaasti. Tämä voi vapauttaa asiakaspalvelutyöntekijöiden aikaa käsitellä monimutkaisempia ja vaativampia asiakasongelmia, mikä parantaa asiakastyytyväisyyttä.
4. Luovuuden edistäminen: Tekoäly voi tarjota työkaluja ja resursseja, jotka auttavat työntekijöitä ilmaisemaan luovuuttaan ja kehittämään innovatiivisia ratkaisuja. Esimerkiksi taiteen ja suunnittelun alalla tekoäly voi toimia inspiraation lähteenä tai avustajana luovassa prosessissa.

Yllättävin näistä vastauksista oli luovuuden edistäminen, josta kyselin sitten vähän lisääkin ymmärtääkseni näitä mahdollisuuksia paremmin. Hauskaa ChatGPT:ssä on se, että siltä voi pyytää tarkennuksia sen antamiin vastauksiin tai kysyä, mitä kaikkea se osaa – joten sinun ei välttämättä edes itse tarvitse miettiä kaikkia sen sovelluskohteita.

Tekoälysovellukset ovat tulleet jäädäkseen – huomioithan myös riskit

Uskon, että tekoälysovellukset ovat tulleet jäädäkseen ja niiden hyödyntämistä kannattaa ehdottomasti harkita myös sinun työpaikallasi. Toki sen rajoitukset täytyy myös huomioida. Kysyin ChatGPT:ltä, mitä riskejä liittyy sen käyttämiseen työn tekemisen apuna. Se luetteli seuraavat asiat:

• virheelliset tiedot ja vääristynyt tulkinta
• kontekstin puutteellinen ymmärtäminen
• päätösvastuun siirtäminen ChatGPT:lle
• eettiset kysymykset, kuten tietosuoja sekä riippuvuus teknologiasta.

Muiden kohtien kanssa olen täysin samaa mieltä ja nämä riskit täytyy huomioida, mutta viimeisen kohdan osalta taidamme kuitenkin olla myöhässä. Emme ehkä arjessamme pysähdy miettimään, missä kaikessa teknologia on jo otettu (oletettavasti alkuun ilmenneen vastarinnan ja epäilysten jälkeen) tehokkaaksi työvälineeksi.

Mieleeni tulee esimerkiksi tieteellisessä tutkimuksessa hyödynnettävät tilastoanalyysejä tekevät ohjelmat, jotka laskevat sekunneissa monimutkaisia laskutoimituksia. Sellaisia, joihin käsin laskiessa kuluisi päiviä, viikkoja tai jopa kuukausia.
Olisihan se hassua, ettei tuollaisia ohjelmia hyödynneittäisi ja vapautettaisi ihmisen kapasiteettia suunnittelemaan tarpeellisia tutkimuksia ja tekemään tulkintoja, johtopäätöksiä sekä sovellutuksia.

Organisaatiot ovat jatkuvasti muutos- ja kehityspaineen alla. Miksi emme hyödyntäisi tarjolla olevia työvälineitä vapauttamaan ajattelukapasiteettiamme monimutkaisempiin aiheisiin?
Kunhan ne pysyvät työvälineinä.
 

Teksti on julkaistu osana Heltin Organisaatioilmiöitä -juttusarjaa, joka ilmestyy aina perjantaisin
Heltin LinkedIn -sivulla. Mikäli Heltin organisaatiokehittäjien ja asiantuntijoiden näkökulmat työelämän ilmiöistä kiinnostavat, ota sivu seurantaan!