Tavoitteena nolla työuupumusta – Tunnista työuupumus jo ensimmäisistä oireista   

Mielenterveyssyistä johtuvat poissaolot lisääntyvät ja masennus työkyvyttömyyttä aiheuttavana tekijänä yleistyy. Heltissä tähtäämme siihen, että jo ensimmäiset uupumisen merkit tunnistettaisiin ja niihin voitaisiin puuttua –  avun tulee olla saatavilla jo ennen kuin pää edes meinaa mennä kainaloon. Heltin työterveyspsykologi Johanna Ojala-Oksala seuraa jaksamishaasteita lähietäisyydeltä, valottaa syitä työuupumukseen ja antaa täsmävinkit ensioireiden tunnistamiseen.

– Olen seurannut huolestuneena viimeaikaista uutisointia, jossa on kerrottu mielenterveyssyistä johtuvien sairauspoissaolojen kasvusta työelämässä. Jos sama suuntaus jatkuu, mielenterveyteen liittyvät poissaolot ohittavat tutkijoiden mukaan kohta pitkään listalla ykkösenä olleet tuki- ja liikuntaelinsairaudet sairauspoissaolojen syinä. Psykologikollega, joka työskentelee myös työterveyshuollossa, totesi lakonisesti: ”eipähän lopu meiltä työt”. Minua ei naurattanut.

”Työuupumus hiipii usein niin hitaasti,
että siihen ehtii tottua”

Työuupumuksen moninaiset syyt

Syitä mielenterveystaustaisten sairauspoissaolojen kasvuun on etsitty työelämän yleisestä epävarmuudesta, koventuneesta tahdista, jossa yhä harvempi tekee yhä useamman työt, jatkuvasta uuden oppimisen vaatimuksesta, informaatiomäärän kasvamisesta, monien työtehtävien samanaikaisesta työstämisestä sekä jatkuvista organisaatiomuutoksista, jolloin uusi muutos tulee voimaan ennen kuin edellistäkään on ehditty omaksua. Kuormitusta lisäävät edelleen työn vastuualueiden ja roolien epäselvyydet, palautteen saamisen vähäisyys ja sosiaalisen tuen puute. Työuupumuksen kehittymiseen vaikuttavat työn lisäksi myös työntekijän ominaisuudet, esimerkiksi voimakas velvollisuudentunto tai täydellisyyden tavoittelu. Työntekijä voi ajaa itsensä jaksamisen kannalta umpikujaan laiminlyömällä työpäivän aikaiset tauot sekä venyttämällä työpäivää iltamyöhään toistuvasti.

– Työpäivästä palautumista ei edistä, jos lojuu sohvalla koko illan puhelin kädessä ja surffaa somevirrassa. Myöskään alkoholi ei rentoutuskeinona toimi. Vaikka alkoholi rentouttaa hetkellisesti, se heikentää unenlaatua ja vaikuttaa siten voimakkaasti unen palauttavaan vaikutukseen, kertoo Johanna palautumisen haittaajista.

”Lopulta enää edes viikonloppu ei auta palautumaan työn aiheuttamasta kuormituksesta
ja henkilö on jo maanantaista lähtien väsynyt ja voimaton”

Oletko itse ollut työuupunut? Tai tunnetko jonkun, joka on ollut? Muistatko, millaisia merkkejä tai oireita työuupumus alkuvaiheessa aiheutti? Moni ei ensimerkkejä tunnista! Työuupumus hiipii usein niin hitaasti, että siihen ehtii tottua. Samalla tavalla sammakko tottuu hiljalleen lämpiävään veteen ja vasta sitten, kun huomaa veden olevan polttavaa, ei kykene enää pelastautumaan.

Alkuvaiheessa uupumassa oleva työntekijä jaksaa työviikkoa torstaihin saakka ja alkaa vasta sitten tuntea väsymystä. Seuraavassa vaiheessa keskiviikkoon sinnitteleminen on jo työn ja tuskan takana. Lopulta enää edes viikonloppu ei auta palautumaan työn aiheuttamasta kuormituksesta ja henkilö on jo maanantaista lähtien väsynyt ja voimaton. Kesäloma voi auttaa palautumaan niin, että alkusyksy sujuu melko hyvin, mutta jo syyskuussa, työympäristön pysyessä samana, yksilö kokee tarvitsevansa pidemmän tauon palautuakseen työn rasituksista. Johanna nimesi muutaman indikaattorin työuupumuksen tunnistamiseksi:

Näistä tunnistat työuupumuksen ensioireet

• Ärsyttää, väsyttää ja pinna on kireällä – itkettää!

  Lyhytpinnaisuus, jännittyneisyys, huolestuneisuus, itkuherkkyys ja ärsytyskynnyksen lasku ovat usein ensimmäisiä ulkopuolisille näkyviä merkkejä siitä, että kaikki ei ole kunnossa. Henkilö saattaa olla silmin nähden väsynyt ja voimaton. Synkät ajatukset pyörivät päässä nukkumaan mennessä ja nukahtaminen ja nukkuminen onkin ollut monesti jo pitkään huonoa ja uni virkistämätöntä.

• Alivireystilasta ylivireyteen
  

  Mieliala päivän aikana saattaa vaihdella synkästä alakuloisuudesta ylivireään olotilaan, joka on väsyneen mielen viimeinen yritys pitää yllä ”entistä minää”. Työntekijä voi myös yhtä hyvin pistää niin sanotusti tuulemaan töiden kanssa – tuloksena kuitenkin vain paljon säätöä ja vähän tulosta – todistaakseen itselleen ja muille, ettei voinnissa ole mitään vikaa.

• Virheet lisääntyvät ja muisti pätkii

  Keskittymishäiriöt, unohtelu ja lisääntyneet virheet töissä kertovat siitä, että kaikki ei ole kunnossa.  Työntekijä saattaa alkaa syytellä itseään muistiongelmista, virheistä ja kyvyttömyydestä suoriutua työtehtävistä. Työssä koetut epäonnistumiset johtavat mahdollisesti ajatukseen siitä, että on epäonnistunut myös ihmisenä. Kokemus työn mielekkyydestä tai oman tekemisen merkityksestä katoaa. Yksilö alkaa epäillä, ettei pysty enää hoitamaan työtään kunnolla ja että on ihmisenäkin kelvoton.

• Vetäytyminen sosiaalisista tilanteista

  Ennen sosiaalisiin tilanteisiin hakeutunut ihminen saattaa pyrkiä yhä useammin eristäytymään sosiaalisista suhteista. Töissä lounaalle ei lähdetä enää yhdessä, illanvietot vapaa-ajalla jäävät väliin ja harrastukset eivät kiinnosta.

• Fyysiset oireet

  Työuupumus tuo tullessaan usein myös erilaisia somaattisia oireita, kuten kipua, huimausta, pahoinvointia, verenpaineen nousua tai silmäoireita. Monesti uupumuksen ohella yksilön heikko kohta, on se sitten selkä, hartiat, pää tai maha, alkaa oireilla.

Rohkeasti puheeksi!

Mitä sitten ihan ensimmäiseksi pitää tehdä, jos näkee merkkejä työkaverin tai läheisen uupumisesta tai jopa masennuksesta?

– Asian voi ottaa rohkeasti puheeksi: ”Olen tässä katsellut… olet näyttänyt jo hetken aikaa kuormittuneelta ja alakuloiselta…mitä sulle kuuluu ja miten voit… ihan noin niinkun oikeesti?” Kun sinulla herää huoli työuupumuksesta, olethan yhteydessä omaan terveystiimiisi. Olemme täällä sinua varten, myös silloin kun et ole vielä sairas.

Heltti on ottanut taistelun uupumusta, uutta kansantautia vastaan tosissaan. Tavoitteenamme on taata asiakkaillemme nolla työuupumusta. Niin kauan kun emme hoida pelkästään sairauksia, tai johda toimintaa pelkkien sairauspoissaolojen kautta, pystymme aidosti johtamaan hyvinvointia. Olemme löytäneet kaavan, jonka avulla työpaikkojen ja työntekijöiden energiaa voidaan lisätä kestävästi.
Energia tuo euroja, mutta miten se saadaan aikaiseksi?

Lue lisää