Ajatustyö

heltti | 4.10.2016

Tamperelainen 2.10.2016: ”Terveydenhuoltorakenne on rakennettu väärin, koska raha menee terveyden edelle” – Näin tamperelaislääkäri uudistaisi toimintamallin

Kymmenen vuoden päästä Tampereen terveyspalvelukulttuuri voi olla täysin muuttunut.

Vuonna 2003 työterveyshuollon erikoislääkäriksi valmistunut Jukka Pitkänen työskenteli 12 vuotta Pihlajalinna-konsernissa työterveyslääkärinä ja aluejohtajana. Mies ei kuitenkaan kokenut entisessä työpaikassaan mahdollisuutta kehittyä tai kehittää terveyspalveluiden tuotantomallia, joten hän siirtyi 65-prosenttisesti ennaltaehkäiseviä terveyspalveluja tarjoavaan yritykseen, joka aloitti toimintansa Tampereella syyskuussa.

– Terveyspalveluja tarjoavat yritykset ja julkisen sektorin toimijat tekevät sairaudenhoidossa tarpeettoman määrän tutkimuksia ja toimenpiteitä, jotka maksavat absurdeja summia. Esimerkiksi laboratoriokoe voi maksaa 65 euroa, vaikka sen voisi saada viidellä eurolla. Suuret toimijat rahoittavat toimintansa sairaudenhoidolla, joten niillä ei ole mielenkiintoa muuttaa toimintamalliaan, kertoo Heltti Oy:n lääketieteellinen johtaja Jukka Pitkänen.

Pitkäsen mukaan yhteiskunnan terveydenhuoltorakenne on rakennettu väärin perustein.

– Terveydenhuolto perustuu sairaudenhoitamiseen, ei sen ennaltaehkäisyyn. Ennaltaehkäisyllä kuten säännöllisellä liikunnalla ja terveellisellä ruokavaliolla pystytään ehkäisemään esimerkiksi sydän- ja verisuonisairauksia ja syöpiä, joiden hoito maksaa yhteiskunnalle erittäin paljon, toteaa Pitkänen.

Rakennemuutoksen ei tarvitse Pitkäsen mukaan maksaa terveyspalvelun tuottajalle nykyistä mallia enempää – päinvastoin.

– Asiakasta ei aina tarvitse ohjata lääkärille, vaan tilannetta voi kartoittaa esimerkiksi sairaanhoitajan tai fysioterapeutin kanssa. Tämä on kustannustehokkaampaa sekä asiakkaalle että yhteiskunnalle: fysioterapeutin kanssa suunniteltu liikuntaohjelma toteutettuna edistää ihmisen terveyttä, auttaa jaksamaan työssä, ehkäisee sairauksia ja pitää ihmisen työelämässä pitkään ilman lihavuuden tai kolesteroliongelmien aiheuttamia sairauksia. Ennaltaehkäisevämpi malli on lääkärikäyntejä edullisempi vaihtoehto, eikä sairauksia syntyisi yhtä paljon kuin nykyään, Pitkänen toteaa.

Hänen mukaansa suomalaisten terveydentilan ja yhteiskunnan talouden kohentamiseen tarvitaan palveluidenhinnoittelumuutoksia, digitalisaation parempaa hyödyntämistä ja tehokkuuden parantamista.

– Monilla terveyspalveluyrityksillä on tiettyä asiakasmäärää kohden käytössä 12 lääkärin vastaanottohuonetta, kun todellisuudessa voi pärjätä neljällä huoneella. Kustannukset ovat huomattavasti pienemmät, ja palveluja hoidetaan enemmän etänä chat- ja kuvayhteyden avulla, mikä on asiakkaallekin helpompaa, Pitkänen toteaa.

Lääkärin mukaan muutoksen on lähdettävä poliittisesta päätöksenteosta ja rahoituksen uudelleensuuntaamisesta. Tampereen julkisessa terveydenhuollossa painotetaankin tulevaisuudessa ennaltaehkäisyä yhä enemmän, ja käyttöön pyritään ottamaan digitaalisia palveluja. Esimerkiksi kotihoidossa otetaan ensi vuonna käyttöön kuvayhteys.

– Työterveyshuoltoa tarjoavat yritykset voivat hakea valtiolta Kela-korvausta sairaudenhoitoon ja ennaltaehkäiseviin palveluihin. Tällä hetkellä sairaudenhoitokorvaus on 251,4 euroa ja ennaltaehkäisykorvaus 167,5 euroa ihmistä kohden vuodessa. Tilanteen pitäisi muuttua niin, että ennaltaehkäiseviin palveluihin saisi 55 prosenttia kokonaissummasta, Pitkänen toteaa.

Lue koko artikkeli Tamperelaisesta!

Alkuperäinen artikkeli ja kuva: Tamperelainen, 2.10.2016, Sonja Sivonen.