Sairauksien ennaltaehkäisyn huikea tulevaisuus

Yli sata vuotta sitten hämäläisen maalaistalon pihan poikki kulkiessaan vanha isäntä tunsi kovan yhtäkkisen kivun selässään, eikä hän sen jälkeen enää koskaan kulkenut selkä suorassa. Hän oli tehnyt ikänsä raskasta torpparin työtä ja rakentanut oman pientilan lapsilleen. Näin kirjoitti Väinö Linna Täällä Pohjantähden alla trilogian ensimmäisessä osassa. Romaanin tässä kohdassa Linna kuvaa selkeästi terveyden ja hyvinvoinnin välisen yhteyden. Tuon päivän jälkeen Koskelan poikien oli korvattava vanhan isän antama työpanos, koska hän ei enää kyennyt tekemän pientilan töitä. Terveydenhuolto oli 1800-luvun lopun Suomessa harvinaista, eikä lääkäriä juurikaan vaivattu. Lääkärit olivat kaukana, eikä omalle kylälle kukaan edes tohtinut kuvitella sairaanhoidon palveluja.

Noista ajoista terveydenhuolto on Suomessa kulkenut pitkän matkan eteenpäin. Kaikkien ulottuville on rakennettu ilmainen ja kattava julkinen terveydenhuolto ja erikoissairaanhoito. Työterveyshuolto, joka kattaa myös sairaanhoidon, on osoittautunut onnistuneeksi ratkaisuksi terveydenhuollossamme. Sen rooli ja vastuu ovat kasvaneet samalla, kun julkinen perusterveydenhuolto on kärsinyt kestävyysvajeesta.

Yhtälailla nyt voi tarkastella suomalaisen matkapuhelinteollisuuden piirtämää menestytyksen kaarta. Nokia Oyj mullisti radioteknologian osaamisella ja matkapuhelininnovaatiolla kaikkialla maailmassa ihmisten välisen yhteydenpidon. Historian kirjoitus alkoi puheen langattoman siirron läpimurrosta yhä laajempaan tiedon siirtoon matkapuhelimen kautta. Nokian kyky pysyä mukana matkapuhelimen käyttömahdollisuuksien laajenemisessa kuitenkin herpaantui hetkeksi.

Saman aikaan, kun julkistettiin tieto Nokian matkapuhelinliiketoiminnan myynnistä Microsoftille, järjesti Sitra Finlandiatalossa terveydenhuollon tulevaisuutta käsittelevän kongressin. Pääpuhuja professori Topol esitteli kateederilla lukuisia terveyden seurannan teknisiä välineitä. Matkapuhelimen kykyä välittää potilaasta tietoa terveydenhuollon ammattilaisille, oli sovellettu tavanomaisiin ja tuttuihin kvantitatiivisiin lääketieteen mittausmenetelmiin. Kuulijoille avautui huikea näkymä big-datasta, jota voisi kerätä terveyskeskuksiin ja työterveyshuoltoihin ihmisten terveydestä. Tietojärjestelmät auttaisivat seulomaan poikkeavat mittaustulokset ja potilaat ohjautuisivat heti ennaltaehkäisevien hoitojen piiriin. Avautuva näkymä on mielenkiintoinen. Tietotekninen järjestelmä voisi esimerkiksi mitata verenpaineen vaivattomasti kotona ja välittää mittaustulokset terveydenhuollon tietojärjestelmään. Se analysoi mittaustuloksia automaattisesti ja tarkasti. Kun tulokset edellyttävät elämäntapamuutoksia, lääkityksen aloittamista tai tehostamista, voitaisiin kaikki toimenpiteet tehdä oikea-aikaisesti ja viivytyksettä. Valmiita ratkaisuja professori Topol esitteli paljon. Esimerkiksi unen aikaisissa mittauksissa voidaan tunnistaa uniapnea tai hengitysilmasta voidaan diagnosoida astman pahenemisvaihe. Sydämen sähkökäyrän toistuva seuranta paljastaisi jo varhain sepelvaltimotaudin. Kaikkia mahdollisuuksia ei edes vielä osata tunnistaa.

Ehkä tulevaisuudessa työmaalla kulkevan betoniraudoittajan selän rakenteiden ja toiminnan heikentyminen voidaan tunnistaa jo hyvissä ajoin. Häntä voidaan jo varhaisessa vaiheessa auttaa ennalta ehkäisevän neuvonnan, hoitojen ja kuntoutuksen avulla kohdennetusti ja yksilöllisesti. Sairauksien ennaltaehkäisy voi kehittyvän teknologian myötä nousta aivan uudelle tasolle. Tulevaisuudessa terveydenhuollon ennaltaehkäisevät toimenpiteet kyetään suuntaamaan oikeisiin henkilöihin, oikea-aikaisesti ja täsmentää toimenpiteet nykyistä vaikuttavammiksi. Uskon erityisesti työterveyshuollon painopisteen siirtyvän yhä enemmän tietoon perustuvaan terveyden ylläpitoon ja sairauksien ennaltaehkäisyyn. Tulevaisuudessa tarvitsemme suurten sairaaloiden ja lääkäriasemien sijaan suuria tietovarastoja ja tehokasta tietojenkäsittelykapasiteettia terveydenhuollon tehtävien toteuttamiseksi. Muutos voi onnistua eturintamassa ja hyödyttää suomalaisia, jos näemme tulevaisuuden selkeästi, pystymme luopuvaan vanhentuvista ratkaisuista, rakentamaan uuden terveydenhuollon infrastruktuurin ja ottamaan käyttöön uudet toimintatavat.

http://www.theatlantic.com/health/archive/2012/03/destroying-medicine-to-rebuild-it-eric-topol-on-patients-using-data/254215/