Ryhmädynamiikka tiimin onnistumisen mittarina

Kun ryhmädynamiikka ja sen ilmiöt eivät ole tunnistettavissa eikä tiedetä mihin tarttua, hankaukset tiimissä usein yksilöidään “hankalaan henkilöön”, “huonoon johtamiseen” jne. Tiimin dynamiikkaa voi kuitenkin johtaa ja kehittää riippumatta siitä, oletko johtaja, tiiminvetäjä tai projektipäällikkö. Ensimmäinen askel tässä on tunnistaa vallitsevia ilmiöitä ja syitä niiden takana.

Jokaisella lienee kokemuksia ryhmätyöskentelystä parhaimmillaan ja haastavimmillaan. Parhaimmillaan ryhmän jäsenten välinen dynamiikka on ruokkinut yhteistyötä ja saanut ylittämään itsensä. Pahimmillaan se on saanut sinut välttelemään yhteisiä tekemisen paikkoja ristiriitaisten tunteiden välttämiseksi. Vuorovaikutuksessa dynamiikkaa syntyy aina ja jokainen vaikuttaa omalta osaltaan dynamiikan muodostumiseen. Tätä energiaa ja jännitteitä myös tarvitaan tiimin muodostumiseksi ja kypsymiseksi hyvin toimivaksi tiimiksi. Emme useinkaan ole tietoisia ryhmässä vallitsevista dynaamisista voimista, vaikka ne vaikuttavat myös omaan käyttäytymiseen ja ajatteluun. Siksi usein puhutaankin ryhmädynaamisista ilmiöistä. Dynamiikan tunnistaminen tapahtuu usein tunteiden kautta ja sitä kuvataan usein epämääräisinä tuntemuksina: “täällä on jotenkin jännä fiilis…”

Ryhmädynamiikka – Tunnista juurisyyt dynamiikan takana

Ilmiöistä puhutaan yleensä silloin, kun jokin syntyy monen eri osatekijän yhteisvaikutuksesta ja tätä muotoutumisen prosessia ei tietoisesti ohjata. Vaikka dynaamiset voimat näkyvät ja tuntuvat yksilöiden välisessä vuorovaikutuksessa, tulee tarkastelua laajentaa yksilöiden välisistä suhteista muihin vaikuttaviin tekijöihin. Juurisyiden tunnistamiseen tarvitaan siis systeemistä näkökulmaa, jossa huomioidaan sekä ryhmän jäsenten, ryhmien, organisaation ja sen rakenteiden välisiä vuorovaikutussuhteita ja rakenteita.

Kun tiimin dynamiikkaa lähdetään tarkastelemaan ja kehittämään, halutaan yleensä lisätä tavoitetta edistäviä voimia ja vähentää haitallisia. Kehittämistyön alussa usein pyritään ymmärtämään näiden tekijöiden nykytila ja niiden vaikutus dynaamisiin ilmiöihin:

• Tiimin kehitysvaiheen tunnistaminen: Millaista tiimin sisäinen vuorovaikutus on ja millaista kypsyystasoa se ilmentää? Miten jäsenet ottavat vastuuta yhteisten tavoitteiden edistämisestä? Kaivataanko vahvaa johtajaa tiimin toiminnan organisointiin ja vuorovaikutuksen ohjaamiseen? Ryhmän kypsyystaso vaikuttaa siihen, millä tasolla se on valmis dynaamisia ilmiöitä käsittelemään ja millaista tukea se tiiminä kehittymiseen tarvitsee.
• Työn tekemisen rakenteet: Miten työ on organisoitu? Miten selkeitä roolit, vastuut ja valtuudet ovat? Missä keskustellaan ja ja sovitaan työn tekemiseen liittyvistä asioista? Miten toimivia palaverikäytännöt ovat? Rakenteiden tulee sujuvoittaa yhteisen työn tekemistä ja muuttuvassa maailmassa on oltava valmis tarkastelemaan niitä jatkuvasti.
• Perustehtävän selkeys: Mikä on työmme tarkoitus ja merkitys? Mitkä ovat tavoitteemme ja millaisia tuloksia haluamme saada yhdessä aikaan? Mikä on oma osuuteni yhteisestä perustehtävästä? Mitä minun on lupa odottaa toisilta? Yllättävän usein dynaamisten haasteiden taustalta löytyy ristiriitaisia tai epäselviä käsityksiä yhteisestä tavoitteesta tai omasta roolista sen saavuttamisessa
• Tunnemaailma, ilmapiiri: Millaisia kokemuksia ja tunteita syntyy yhdessä tekemisestä? Millainen yhteisöllisyyden tai yhteenkuuluvuuden kokemus tiimissä vallitsee? Miten huomioimme toistemme kokemuksia ja tunteita? Henkilökohtaisen tason sitoutumiseen tarvitaan positiivisia, yhteenkuuluvuutta vahvistavia tunteita sekä kokemusta tiimin jäsenten kokemusten ja tunteiden huomioimisesta. Hankaliakin tunteita täytyy kyetä yhdessä käsittelemään, jotta niistä ei tulisi työskentelyn jarruja ja perustehtävästä sivuun vetäviä voimia.

Yhteen liimaavat dynaamiset voimat

Pandemian aikainen työskentely fyysisesti etäällä muista tiimin jäsenistä on nostanut esiin yhteisöllisyyden kokemuksen merkityksen. Useissa tiimeissä keskinäinen vuorovaikutus on kapeutunut pelkkään asioiden käsittelyyn ja tehokkaaseen multitaskaamiseen etäpalavereissa. Luottamusta ja yhteisöllisyyttä vahvistavat kohtaamiset henkilökohtaisella tasolla ovat jääneet pois ja moni miettii, mikä minua enää tähän organisaatioon sitoo.

Moni työyhteisö kipuilee tälläkin hetkellä yhteenkuuluvuuden tunteen kanssa, mikä näkyy suoraan henkilöstövaihtuvuuden kasvuna. Yksinkertainen askel kohti yhteisöllisyyden vahvistamista on luoda paikkoja, joissa tiimin jäsenet voivat jakaa esimerkiksi kokemuksiaan yhteisen työn tekemisestä tai miten kukin mieltää oman roolinsa yhteisten tavoitteiden saavuttamisessa. Kokemusten ja tunteiden jakamisen kautta rakennetaan yhteistä merkitystä ja lujitetaan psykologista turvallisuutta tiimissä. On ollut myös mielenkiintoista kuulla pitkään etätyötä tehneiltä tiimeiltä, miten tunteiden ja kokemusten jakaminen yhdessä on lisännyt sekä toisten tuntemista paremmin että kokemusta siitä, että olemme tässä yhdessä.

Ryhmädynamiikka voi kehittää ja vahvistaa sekä tiiminvetäjien, esihenkilöiden että tiiminjäsenten taitoja tunnistaa ilmiöitä ja yhdessä rohkeasti tarkastella niiden taustalla vaikuttavia tekijöitä.

Tule kuulemaan lisää ja keskustelemaan ryhmädynamiikasta HelttiAkatemia webinaariin!

To 28.4. klo 8:00-9:00
Heltti Akatemia webinaari: Ryhmädynamiikka tiimin suorituksen edistäjänä ja estäjänä

Jokainen tiimi ja yhteisö tarvitsee onnistuakseen hyvin toimivaa ryhmädynamiikkaa. Ryhmädynamiikka syntyy ryhmän jäsenten välisessä vuorovaikutuksessa ja kommunikaatiossa, ja on luonteeltaan dynaamista, vaihtelevaa. Mitä ryhmädynamiikasta pitäisi ymmärtää? Miten dynamiikan ilmiöitä ja voimia voi tunnistaa?

Heltti Akatemia webinaarissa pureudutaan ryhmädynamiikkaan työn maailmassa: ilmiöihin, vaikutuksiin ja dynamiikan kehittämiseen entistä toimivampaan suuntaan. Teemasta keskustelemassa Heltin organisaatiokehittäjät Marjukka Laurola ja Hanna Rainio sekä Heltin työterveyslääkäri Silja Frost kertomassa, miten olympiajoukkueessa on rakennettu huipputiimin tarvitsemaa dynamiikkaa.

Ilmoittaudu mukaan!

Tutustu Heltin organisaation kehittämisen ja johtamisen palveluihin