Rahastavatko lääkäriasemat influenssapotilailla?
Kauppalehdessä pohdittiin 15.1.2017, rahastavatko lääkäriasemat influenssapotilailla. Jutussa todettiin, että työterveyslääkärit olivat tiettävästi kirjoittaneet vain kahden päivän sairauslomia influenssan vuoksi, vaikka influenssasta toipuminen yleensä vie noin viikon.
Artikkelissa haastatellut työterveyspalveluita tarjoavien yritysten ylilääkärit toki totesivat, ettei kyse ole rahastuksesta, vaan sairauslomakäytäntöihin on olemassa lääketieteelliset perusteet.
Mutta miksi tällainen epäily pääsi ylipäätään syntymään?
Mitä enemmän asiakasyrityksen henkilökunta sairastaa, sitä enemmän työterveysyritykselle syntyy liikevaihtoa.
Perinteisissä suoriteperusteisissa työterveyspalveluissa palveluntarjoajan laskutus perustuu työterveyden suoritteisiin, joista suuri osa on tyypillisesti sairaudenhoitoa. Mitä enemmän asiakasyrityksen henkilökunta sairastaa, sitä enemmän työterveysyritykselle syntyy liikevaihtoa. Päinvastaisesta näkökulmasta tarkasteltuna: mitä paremmin asiakasyrityksen työntekijät pysyvät terveinä, sitä vähemmän työterveysyritykselle kertyy laskutusta.
Heltin mallissa asiakasyrityksen ja palveluntarjoajan intressit ovat yhteiset: tukea työntekijöiden hyvinvointia, ennaltaehkäistä sairastamista ja huolehtia sairaudenhoidosta mahdollisimman vaikuttavalla tavalla.
Heltti toi markkinoille vuonna 2014 uudenlaisen kiinteähintaisen työterveys- ja hyvinvointipalvelun yhdistelmän. Heltin mallissa asiakasyritykseltä veloitetaan kiinteää kuukausihintaa asiakasyrityksen työntekijöiden hyvinvoinnin tukemisesta, terveyden edistämisestä ja sairaudenhoidosta. Tässä mallissa asiakasyrityksen ja palveluntarjoajan intressit ovat yhteiset: tukea työntekijöiden hyvinvointia, ennaltaehkäistä sairastamista ja huolehtia sairaudenhoidosta mahdollisimman vaikuttavalla tavalla. Kauppalehden epäilemää intressiristiriitaa asiakasyrityksen ja työterveyspalveluiden tarjoajan välillä ei pääse syntymään.
Lääkkeeksi influenssan hoitamisesta aiheutuneita kustannuksia vastaan Kauppalehden haastattelemat asiantuntijat pohtivat omailmoitteisia sairauslomia, jolloin influenssaa sairastavien työntekijöiden ei tarvitsisi käydä vastaanotolla voidakseen pitää sairauslomaa. Hyötyinä nähtiin se, että potilas saisi toipua rauhassa ja että yrityksille ei kertyisi laskua vastaanottokäynneistä.
Influenssaa sairastava työntekijä voi olla työterveyteen yhteydessä etäältä, mutta työntekijä saa siitä huolimatta työterveydestä tukea sairastaessaan.
Fiksut asiakasyritykset luottavat työntekijöihinsä ja mahdollistavat omailmoitteiset sairauslomat. Omailmoitteiset sairauslomat eivät kuitenkaan ole varsinainen ratkaisu esimerkiksi influenssakaudella, sillä työntekijät jäävät vaille työterveyden tukea oireiden määrittelyssä ja taudin hoitamisessa.
Heltin palveluissa jo noin 2/3 asioista ratkeaa etäältä HelttiLinja-puhelinpalvelussa ja Heltti-me-chatissa. Esimerkiksi influenssan oireista voi keskustella lähtemättä kotoa ja saada ohjeita sairauden hoitamiseen. Influenssaa sairastava työntekijä voi olla työterveyteen yhteydessä etäältä, mutta työntekijä saa siitä huolimatta työterveydestä tukea sairastaessaan.
Kun koko työterveysala on kehittymässä kohti Heltin mallia, tarvetta Kauppalehden otsikoimalle artikkelille ei enää ole. Lääkäriasemien ei enää tarvitse pelätä rahastavan työterveyden potilailla, mutta säästöjä ei tarvitse etsiä sairaudenhoitamisen karsimisesta, vaan asiakasyritykset ja työterveyspalveluiden tarjoajan yhdenmukaiset intressit varmistaa kiinteähintainen liiketoimintamalli.
Maksaako sinun yrityksesi työterveyspalveluiden tarjoajalleen sairastamisesta vai terveydestä?
Kirjoittaja on Heltin lääketieteellinen johtaja Jukka Pitkänen.
Jos uusi työterveysmalli kiinnostaa, ota meihin yhteyttä alla olevalla lomakkeella. Vastaamme välittömästi.