Ajatustyö

Heltti | 1.6.2023

Organisaatioilmiöitä osa 42: Mihin keskittymiskykyni katosi?

Nyt tarkkana. Tämä päivitys on testi siitä, voitko lukea sen loppuun yhdeltä istumalta. Ilman ulkoisia tai sisäisiä keskeytyksiä.

Ajankäytön sirpaloitumisesta ja usean asian tekemisestä yhtä aikaa on tullut tämän päivän työelämän tunnusmerkkejä. Keskeytykset, tietotulva ja monikanavainen viestintä luovat kiireen tuntua, jota yritämme usein ratkaista tarttumalla ripeästi jo seuraavaan asiaan, vaikka edelliset ovat vielä kesken.

Sillä on monta nimeä, kuten rakkaalla lapsella kuuluukin. Se on monitoimintaa, moniajoa, moneilua, hajatouhua, monitoheltointia – ja korona-aikana suosioon nousseella nimellä suorastaan multipaskingia. Siitä on kyse, kun etäpäivänä pyykkäät samalla, kun uskottelet itsellesi osallistuvasi täysipainoisesti etäpalaveriin ja kadonnut punainen sukka löytyykin valkopyykkikoneellisen joukosta.

Oletko vielä mukana vai tekisikö mieli tarkistaa jokin monista viestikanavista? Välähtikö näytöllä ilmoitus jostakin tai kilahtiko merkkiääni? No niin, palataan asiaan.

Tutkimukset valitettavasti osoittavat, että yritys tehdä samanaikaisesti useaa tehtävää hyppien nopeasti tehtävästä toiseen on yksinkertaisesti surkea strategia. Se hidastaa meitä, lisää stressin kokemusta ja altistaa virheille. Ja jokainen tehtävistä tulee tehtyä vähän huonommin.

Virheet ja heikkenevä työn laatu voivat vaatia paikkaamista. Samalla tapahtuu kuitenkin jotain vielä huolestuttavampaa. Jokainen levottoman säheltämisen hetki muovaa aivojamme, ja huomion hajaantumisesta tulee yhä tutumpi polku, jolle ohjaudumme kerta kerralta helpommin.

Tarkkaavaisuushäiriöitä vuosikymmeniä tutkinut ja hoitanut yhdysvaltalainen psykiatri Edward Hallowell onkin todennut, että nykyinen tapamme tehdä töitä tuottaa monelle itseaiheutetun ADHD:tä muistuttavan häiriön. Eri arvioiden mukaan jopa puolet kokee keskittymiskykynsä heikentyneen ja syvän ajattelun olevan mennyttä aikaa.

Monitouhun kierrettä ei ole helppo katkaista. Nopea tanssahtelu tehtävästä toiseen heikentää keskittymiskykyä, joka taas altistaa meitä monitoheloimaan. Jatkuva huomion hajauttaminen voi olla myös sinänsä koukuttavaa, koska se toimii riippuvuuksista tutun dopamiinin erityksen voimalla.

Jokainen levottoman säheltämisen hetki muovaa aivojamme, ja huomion hajaantumisesta tulee yhä tutumpi polku, jolle ohjaudumme kerta kerralta helpommin

Askelen lähemmäksi kierteen katkaisua voit päästä tällä kolmen pointin pelastautumissuunnitelmalla:

  1. Lopeta kaivamasta kuoppaa syvemmäksi. Pyri olemaan tietoinen niistä hetkistä, joissa olet kaikkein alttein kadottamaan keskittymisen. Lisää päivääsi mikrotaukoja, jotka auttavat katkaisemaan kiihtyneen rytmin tarvittaessa. Luo itsellesi myös joku rutiini, jolla pysäytät monitekemisen sen huomatessasi. Kaikki kuitenkin lähtee siitä, että että huomaat, olet tietoinen.
  2. Ota käyttöön keskittynyttä työskentelyä tukevia käytäntöjä. Olethan jo poistanut tarpeettomat ilmoitukset ja merkkiäänet? Luetko sähköpostin ja muut viestikanavat rytmillä, jonka olet ennalta päättänyt ja viestinyt muille? Oletko jo kokeillut pomodoro-tekniikkaa, jossa keskityt 25 minuuttia vain yhteen asiaan kerrallaan? Ja 5 minuutin tauon jälkeen seuraavat 25 minuuttia. Kannattaa tutustua laajaan joukkoon eri keinoja ja valita niistä itselle sopivimmat.
  3. Harjoita mieltä kuin lihasta. Jo lyhyetkin mindfulness-harjoitukset säännöllisesti tehtynä kehittävät tutkitusti keskittymiskykyä. Voimme kääntää aivojen joustavuuden eduksemme. Kokeile aluksi istua hiljaa viiden minuutin ajan päivittäin ja keskittyä hengitykseesi. Kun huomaat mielesi vaeltavan, tuo huomio lempeästi takaisin hengityksen seuraamiseen. Pidennä harjoitusaikaa vähitellen. Säännöllinen harjoittaminen vaatii hiukan rutiinin kehittämistä, jossa harjoitusäänitteistä, coachista tai kurssista voi olla apua.

Tärkeä osa muutosta on myös tiimin ja työyhteisön yhteisistä pelisäännöistä ja käytännöistä sopiminen. Mahdollisuus keskittyä ei ole ylellisyyttä vaan onnistumisen välttämätön edellytys. Keskittymiskykyä kannattaa johtaa ja luoda sitä tukeva kulttuuri.

Monitoiminta voi olla sitkeä tottumus, josta vapautuminen voi vaatia aikaa ja kärsivällisyyttä. Ole lempeä itsellesi ja iloitse pienistäkin voitoista matkan varrella. Kannattaa myös huomata, että kuormittunut mieli on alttiimpi hajatouhulle, joten huolehdi riittävästä palautumisesta ja unen laadusta.

Jos olet kiinnostunut varmistamaan laadukasta ajattelua ja syvää työtä organisaatiossasi, ota Heltti seurantaan ja tutustu blogiimme. Oletko jo tutustunut Oman mielen johtaminen -valmennukseen, jolla organisaatiosi voi katkaista tuottavuutta murentavan moniajon kierteen?

Ja onnittelut, että pääsit tämän blogin loppuun! Jos luit tämän yhdeltä istumalta saatat kuulua jo vähemmistöön. Toivon sinulle keskittynyttä, levollisten onnistumisten täyttämää päivää.

❤️ Viikon ilmiön jakoi Heltin organisaatiokehittäjä Antti-Juhani Wihuri.

Lue lisää Oman mielen johtamisen valmennuksesta täällä!

Mahdollisuus keskittyä ei ole ylellisyyttä vaan onnistumisen välttämätön edellytys. Keskittymiskykyä kannattaa johtaa ja luoda sitä tukeva kulttuuri.