Näillä 5 keinoilla taklaat stressin

Muutos ja vauhti lienevät tulleet työelämään jäädäkseen – ja näiden myötä myös riski kokea liiallista kuormitusta ja stressiä työstä. Onneksi on monipuolista tutkittua näyttöä keinoista, joilla kuormittumista voi vähentää ja omaa palautumistaan työpäivän rasituksista edistää.

Stressistä ja kuormituksesta on monta teoriaa ja määritelmää, mutta arkikokemuksena nämä kaikki näyttäytyvät jokseenkin samoin: tulee tunne siitä, ettei selviä itselle asetetuista vaatimuksista, kuorma harteilla kasvaa, on väsynyt ja kuormittunut olo. Tilanteeseen tarttumiseen on syytä viimeistään silloin, jos arki-ilta tai viikonloppukaan ei riitä palauttamaan, vaan olo on nuutunut vapaan tuokion jälkeenkin. Ylikierroksilla käymisestä, ts. päälle jääneestä stressireaktiosta voivat kertoa myös univaikeudet, pinnan kiristyminen, muistin pätkiminen tai se, ettei vapaa-ajasta osaa nauttia työvelvoitteiden jyskyttäessä koko ajan takaraivossa. Ennaltaehkäisy on keinoista tehokkain, ja jo syntyneeseen kuormittumiseenkin on parasta tarttua mahdollisimman varhain. Stressin vähentäminen on huomattavasti helpompaa kuin pahimmillaan masennukseksi syventyneen uupumuksen hoitaminen.

1. Tunne itsesi ja työsi. Vaikka jotkut olosuhteet ja työn elementit kuormittavat meitä kaikkia, on myös paljon yksilöllistä vaihtelua siinä, mikä meitä stressaa ja kuinka paljon. Yksi nauttii itsenäisestä vastuusta ja rauhassa keskittymisestä, toiselle sama tilanne luo kokemuksen yksin jäämisestä ja ahdistavasta orpoudesta. Yksi saa lisäpotkua myyntitavoitteiden julkisesta ruotimisesta, kun toisella pelkkä Excel-käppyröiden näkeminen nostaa verenpainetta. Oman työn kuormitus- ja voimavaratekijöitä suhteessa omiin piirteisiin työntekijänä kannattaa aika ajoin pysähtyä tutkimaan – tarvittaessa yhdessä esimiehen tai työterveyshuollon ammattilaisen kanssa.
2. Sovita yhteen vaatimukset ja voimavarat. Tuhannen taalan vinkki esimiehille: liikuntasetelit eivät auta kiireeseen tai yhteinen illanvietto työn ja perheen yhteensovittamisen ristiriitaan. Niin omasta kuin työnantajan työkalupakista löytyvien hyvinvointikeinojen tulisi sopia tunnistettuun ongelmaan, ruuvia ei kiristetä vasaralla tai lautaa sahata jakoavaimella. Kiireeseen auttaa työn organisointi ja työtovereiden tuki, työ-perhe-ristiriitaan etätyömahdollisuus tai ennakointi työvuoroissa. Koetuista kuormitustekijöistä ja niihin sopivista ratkaisuista kannattaa keskustella yhteisesti työyhteisössä.
3. Työpaikan kulttuurilla on merkitystä. Eettinen organisaatiokulttuuri tukee jaksamista ja vähentää uupumusta. Hyvinvoiva organisaatio todennäköisesti myös tuottaa hyvin; tutkimukset ovat osoittaneet, että johtajien kokiessa organisaation kulttuurin eettiseksi ja omaan arvomaailmaan istuvaksi, he asettivat tärkeimmiksi organisaation menestykseen vaikuttavat tavoitteet. Sen sijaan epäeettisessä ja omaan arvomaailmaan sopimattomassa kulttuurissa johtajien ykköstavoitteet liittyivät oman nahan pelastamiseen, usein joko työpaikkaa vaihtamalla tai vaikkapa eläköitymällä.
4. Naamakirjassa surffaaminen ei palauta. Vaikka nettisurffailu lienee yleisimpiä taukojen käyttötapoja, valitettava fakta on, että netissä surffaaminen ei ainakaan tietotyöläistä työkuormituksesta palauta. Ei myöskään näytön äärellä hörpätty kahvikuppi. Sen sijaan kasvokkain jutustelu työkavereiden kanssa virkistää jo aidosti. Tutkimukset ovat osoittaneet myös, että työstressiä blokataan parhaiten työhön liittyvillä keinoilla: to do-listat, työn tavoitteiden kirkastaminen ja työssä iloa tuottaviin asioihin keskittyminen lisäävät energiaa eniten.
5. Lyhytkin loma palauttaa. Loman pituutta tärkeämpää on se, että tekee aidosti itselle mieluisia asioita ilman velvollisuudentunnetta. Liikunta tukee jaksamista parhaiten silloin, kun siitä nauttii. Psyykkinen irtautuminen työstä, vaikkapa läheisiin ihmisiin tai mieluisaan harrastukseen keskittyen, on palautumisen kannalta keskeistä. Jos vapaa-ajalla tai lomalla tekee töitä, tulisi sen olla oma valinta ja selvästi ajallisesti rajattua; jatkuva päivystäminen työmeiliä vilkuillen tai ajatusten pyörittely työasioissa vie terän sekä työstä että vapaa-ajalta.

Ja onko sillä palautumisella nyt niin väliä? Kyllä on. Jos työstä ei palaudu, vaatii seuraavan päivän normisuorituskin tavallista enemmän ponnistelua, illalla palautuminen on entistä vaikeampaa ja uupumukseen johtava kierre on pian valmis. On kiistaton tosiasia, että palautunut ja myös ”työajan ulkopuolella elävä” työntekijä on jaksavin, aikaansaavin ja siten myös tuottavin.