Miten selviytyä etäsyksystä – lääkkeitä työkaveri-ikävään ja etäjohtamiseen

Keväällä jaksettiin, kun oli odotettavissa lomat, kesä ja aurinko. Mediassa kerrottiin, että aalto hellittää kesällä. Nyt tilanne on eri. Tulossa on vuoden masentavin aika, pimeät illat, loska. Ei tietoa koska aalto hellittää vai hellittääkö. Henkinen jaksaminen alkaa kenties olemaan heikoilla. Toisaalta osalle etätyöt ja kotona oleminen taas sopivat entistä paremmin. 

Näistä tunnelmista Heltin asiakkaiden HR-sparrausryhmä kokoontui pohtimaan omien työntekijöidensä henkisen jaksamisen tukemista koronatilanteen kehittyessä. Tilaisuuden houstasi Vincitin Strategic People Advisor Pirja Aarnio ja sparrailijoiden keskuudessa oli Eficoden Head of People Operations Irina Nordström, Heltin Parvi-pallo Kaisa Ojala sekä henkilöstöjohdon edustusta Goforelta, Solitalta ja Relex Solutionilta. Asiantuntijoina mukana olivat Heltin työterveyspsykologit Tanja Lappi ja Mari Laari. Hyviä vinkkejä ja käytäntöjä jaettiin mm. etätöiden ja etäjohtamisen tukemiseksi ja yrityskulttuurin ylläpitämiseksi.

Ihmisen ikävä toisen luo

Monissa yrityksissä syksy on aloitettu etätyömoodissa. Työmotivaation löytyminen voi olla kesäloman jälkeen vaikeaa ja monissa yrityksissä on koettu, että etäpalavereihin on myös väsähdetty. Miten työnantaja voi tukea sosiaalisten kontaktien syntymistä ja pitää yllä työyhteisön voimavaroja? Millaisia oppeja olemme saaneet kevään etätyöstä?

Ryhmä jakoi parhaat käytäntönsä sosiaalisuuden ylläpitämiseen etätyöaikana:

• Tapaaminen pienemmissä porukoissa: Tiimiytyminen ja pienemmän porukan tapaamiset sekä työ- että vapaa-ajalla koettiin virkistäviksi. Kun vaakakuppiin laitetaan sosiaalisen eristäytymisen tuoma fyysinen turva ja työkavereiden rajatun tapaamisen tuoma ilo ja innostus, on moni organisaatio jo valinnut tämän pienissä ryhmissä tapaamisen sallimisen.
• One-to-one tapaamiset: Erityisesti esimiehen ja alaisen väliset henkilökohtaiset tapaamiset koettiin tärkeiksi. Esihenkilö voi käydä esimerkiksi kävelyllä omien tiimiläistensä kanssa heidän omassa kotiympäristössään tai kollega toisen kollegan kanssa.
• Toimiston sijaintikohtaisen riskitason huomioiminen: Valtakunnallisissa yrityksissä on huomioitu toimiston sijainti koronariskialueen mukaan ja viestitty etä- ja lähityömahdollisuuksista mm. liikennevaloilla. Maakunnat ja kaupungit eivät ole tämän suhteen tasavertaisia, mutta tämä on helppo perustella valtakunnallisilla riskiarvioilla.

Oman energian johtaminen

Väsyminen ja apaattisuus ovat tuttuja tunteita epävarmuuden ja eristäytymisen seurauksena. Pitkään jatkuessaan väsymys voi johtaa vaikeampaan uupumiseen ja muidenkin negatiivisten vaikutusten kierteeseen ja energiatason ylläpito nähtiin siksi todella tärkeänä.

Ryhmän vinkit oman energian johtamiseen ja työnantajan tarjoamaan tukeen:

• Asiantuntijoiden vetämät tilaisuudet: Etäluennot, webinaarit, keskustelutilaisuudet ja chattimahdollisuudet ovat tulleet kevään ja kesän aikana tutuiksi. Tilaisuuksien aiheina ovat olleet esimerkiksi oman hyvinvoinnin johtaminen ja omien tapojen muuttaminen.
• Ryhmämuotoiset keskustelusessiot: Pelkkä uuden tiedon saaminen ei aina riitä tapojen muuttamiseen. Yhteiset keskustelutilaisuudet, joissa hyviä käytänteitä saa jaettua työkavereille auttavat huomaamaan, miten asiantuntijoidenkin neuvot soveltuvat kullekin käytännössä.
• Oman työn reflektointi: Oman voinnin ja toiminnan aktiivinen seuraaminen auttavat arvioimaan, mikä omassa toiminnassa energisoi ja mikä tuottaa negatiivisia tunnetiloja. Omaa tekemistä voi reflektoida joko työpäivän (suunnittelinko työni etukäteen, muistinko pitää taukoja, keskityinkö yhteen asiaan kerrallaan) tai vapaa-ajan (teinkö jotain virkistävää työpäivän jälkeen, irrottauduinko työasioista henkisesti, muistinko rentoutua) osalta.

Esihenkilötyön tukeminen

Esihenkilötyön määrä on lisääntynyt etäjohtamisen myötä. Miten esihenkilö pysyy kärryillä siitä, miten ihmiset voivat, kun eivät näe heitä päivittäin? Miten omassa tiimissä voisi keskustella hyvinvoinnista yhdessä? Miten esimiehen oma jaksaminen huomioidaan?

Tästä aiheesta nousi paljon kysymyksiä, mutta löytyi onneksi myös vastauksia: 

• Esihenkilökoulutukset: Esihenkilöiden vertaistukikanavat, esihenkilösparrit, etäjohtamisen taitojen opettelu, materiaalit ja oppaat tukevat esihenkilöä oppimaan uusia etäjohtamisen taitoja. On tärkeä tunnistaa, että esimiehet ovat uuden äärellä ja oppimiselle täytyy raivata aikaa.
• Kyselyt: Erilaiset kyselyt (Miten menee, stressi, fiilis jne.) tarjoavat esimiehille konkreettisia työkaluja tiimiläisten voinnin seuraamiseen. Kyselyiden pohjalta voidaan tarjota kohdennettua apua. Kysely voi myös olla joillekin työntekijöille keskustelua helpompi kanava ilmaista oman vointinsa tila.
• Esihenkilöidem oman jaksamisen tukeminen: Esimiehet ovat muuttuneessa tilanteessa kovan paineen alla ja esihenkilöiden omaa jaksamista voidaan myös kartoittaa mm. esihenkilöidem jaksamiskyselyllä. Esimiehellä täytyy myös olla mahdollisuus tukeen ja apuun ja näitäkin tahoja on monissa organisaatioissa tarjolla.

Näinä erikoisina korona-aikoina on tärkeää, että meistä jokainen tarkastelee omaa ja tiimikavereiden jaksamista viikoittain, reagoi nopeasti muutoksiin ja hakee rohkeasti apua tarvittaviin korjausliikkeisiin. Olemme kaikki samassa veneessä.