Ajatustyö

Tanja Lappi | 15.8.2017

Miten säilyttää kesäloman jälkeinen rentous työssä? Työterveyspsykologin vinkit

Syyslukukauden aloittaminen on monelle työvuoden parasta aikaa. Mieli ja keho ovat rentoina kesäloman jälkeen, kollegoita on mukava nähdä pitkästä aikaa ja aivot kaipaavat taas älyllistä haastetta. Tämän olotilan soisi kestävän mahdollisimman pitkälle syksyyn vai voisiko tästä tulla peräti uusi normaali? 

HS kirjoitti kesällä laajasta suomalaisesta tutkimuksesta, jossa selvitettiin suomalaisten työntekijöiden palautumisesta työajalla ja työpäivien välissä. Tämä tutkimus ja monet muut aihetta käsittelevät artikkelit antavat meille kättä pidempää. Myös oman empiirisen kokemukseni pohjalta uskallan antaa seuraavat neuvot, joilla mieli on mahdollista pitää joustavana syksyn pimeydessä.

Aiheutanko itse itselleni turhia keskeytyksiä vilkuilemalla vähän väliä maileja tai somea?

1. Tarkastele tapaasi tehdä töitä

Kun palaat kesälomalta virkistynein mielin, tarkastele kriittisesti omaa työn tekemisen tapaasi. Tutkimuksen perusteella me tiedämme ainakin seuraavaa: 

a. Työn keskeytykset kuormittavat aivoja. Aiheutanko itse itselleni turhia keskeytyksiä vilkuilemalla vähän väliä maileja/slackia/muita viestikanavia? 

b. Hälyssä on vaikea keskittyä. Osaanko hyödyntää työpaikallani olevia rauhallisen työskentelyn tiloja. Osaanko hyödyntää kuulosuojaimia/vastamelukuulokkeita? Etätyömahdollisuuksia?

 Suunnittelenko työpäivääni etukäteen vai ohjaako sähköposti toimintaani?

c. Työpäivän rytmitys ja työajan suunnittelu auttavat saamaan asioita tehdyksi. Suunnittelenko työpäivääni etukäteen vai ohjaako mail/puhelin/slack toimintaani?

Työpäivää kannattaa jakaa erilaisiin sloteihin sen mukaan, mitä haluaa saada tehdyksi. Aamuihmiset ovat tehokkaimmillaan heti aikaisin aamulla. Silloin kannattaa tehdä vaikeimmat ja eniten ajattelua vaativat työtehtävät. Mailit ehtii lukea sen jälkeenkin. Jos tietää, että iltapäivällä työteho alkaa hiipua, kannattaa silloin tehdä rutiininomaisempia asioita.

d. Monen asian samanaikainen tekeminen on tehotonta ja kuormittavaa. Istunko palavereissa viestikanavat auki vai keskitynkö palaveriin? Maltanko pitää puhelimen pois katse-etäisyydeltä tehdessäni ajatusta vaativaa työtä vai seuraanko jatkuvasti, mitä uutta kiintoisaa notifikaatiot tuuttaavat?

Kokeile istuutua hetkeksi diginatiivin kollegan viereen ja imeä hänen käyttötapojaan.

e. Työvälineiden tehokas käyttö: Osaanko hyödyntää teknologiaa tukemaan työtäni parhaalla mahdollisella tavalla? Kokeile istuutua hetkeksi diginatiivin kollegan viereen ja imeä hänen käyttötapojaan. Opit varmasti jotain uutta ja hyödyllistä.

Tee päätös, jonka tavoitteena on parantaa omaatyön tekemisen tapaa. Kerro siitä kaikille.

Tee työsyksyn alussa vähintään yksi päätös, jonka tavoitteena on parantaa omaa työn tekemisen tapaa. Kerro päätöksestäsi mahdollisimman monelle, jotta saat sosiaalisen paineen tukemaan muutostasi. Kirjoita päätöksesi lapulle ja liimaa lappu läppäriisi. Muutos on mahdollinen.

2. Palaudu työpäivän aikana

Työpäivän aikainen palautuminen on lähes yhtä tärkeää kuin työpäivien välinen palautuminen. Omaa jaksamistaan voi avittaa kiinnittäen huomiota siihen, miten hyödyntää tauot työtehtävien välillä.

a. Jos olet istunut kaksi tuntia tiukassa palaverissa, palauttavinta on jaloitella, venyttää lonkankoukistajat ja tehdä vaikka pieni lenkki ulkona tauon aikana. Ei-palauttavaa toimintaa on jatkaa istumista ja yrittää saada vastattua mahdollisimman moneen mailiin tauon aikana.

b. Uusimman tutkimuksen mukaan tauolla ei tarvitse aina pyrkiä irtautumaan täysin työstä. Kollegan auttaminen tai omien työtehtävien suunnittelu sekä mieluisten työtehtävien ajattelu lisäävät myös energiaa.

Moni työuupunut kertoo, ettei ole ehtinyt pitää moneen kuukauteen lounaspaussia.

c. Tärkeintä työpäivän aikaisessa palautumisessa on kuitenkin muistaa pitää taukoja. Valitettavan moni työuupunut kertoo, ettei ole ehtinyt pitää moneen kuukauteen lounaspaussia vaan lounasaikakin on viritetty työlle. Älä anna itsesi liukua huonoille tavoille.

Kaadutko työpäivän jälkeen väsyneenä sohvalle?

Tarkastele omaa arkeasi. Onko sinulla työpäivän jälkeen virtaa tehdä asioita vai kaadutko väsyneenä sohvalle? Jos virtaa riittää, osaat luultavimmin tauottaa työpäivääsi järkevällä tavalla. Jos kaikki paukut kuluvat työpäivän aikana, tarvitset uusia tapoja palautua myös työpäivän aikana.

3. Säteile hyvää energiaa ympärillesi

Mieti, millaista energiaa säteilet ympärillesi. Oletko työpaikan Arska-aurinko, jonka seurasta työkaverit saavat lisäbuustia vai toimitko Aimo-ankeuttajana, joka saa liikkeelle voivottelun ketjureaktion. 

Katso joka aamu itseäsi peiliin ja mieti, olenko Arska vai Aimo.

a. Työasioiden tunneperäinen, negatiivinen vatvominen heikentää hyvinvointia. Katso joka aamu itseäsi peiliin ja mieti, olenko Arska vai Aimo. Ja päätä, että myös tänään haluan säteillä hyvää energiaa ympärilleni, mikä myös tuo sitä itselleni.

Voit omalla toiminnallasi myös kääntää negatiivisen kierteen positiiviseksi.

b. Tunne tarttuu. Jos ympärilläsi on paljon Aimo-ankeuttajia, kannattaa sinun tietoisesti olla lähtemättä mukaan valituksen ketjuun. Voit omalla toiminnallasi kääntää negatiivisen kierteen positiiviseksi.

c. Tutkimusten mukaan negatiivisten asioiden vatvominen on mahdollista pysäyttää ihan kotikonstein. Kannattaa opetella jokin mindfullness- tai meditaatioharjoite, jonka avulla pysty rentoutumaan missä ja milloin tahansa (oivamieli.fi ja mielenterveystalo.fi löytyy paljon eri harjoitteita). Ympäristöpsykologit vannovat metsän nimiin. Luonnossa liikkuminen kohentaa mielialaa ja hyvinvointia.

Pyristele jämäkästi vanhojen, huonojen ja helppojen toimintamallien houkutuksia vastaan.

Pysyäksemme rentoina, joustavina ja hyvinvoivina meidän tulee luultavimmin tehdä joitakin muutoksia työarjessamme ja pyristellä jämäkästi vanhojen, huonojen, helppojen toimintamallien houkutuksia vastaan. Useamman pienemmän muutoksen toteutuminen on todennäköisempää, kuin yhden ison muutoksen tekeminen.

Päätä nyt 3 toimintapaa, joihin keskityt syksyn ajan ja harjoita niitä päivittäin.

Päätä siis nyt kolme pientä toimintatapaa, joihon keskityt syksyn ajan ja jotka kaikki johtavat samaan suuntaan. Ja muista ”Motivaatio ei kestä yleensä pitkään, muttei kestä peseytyminenkään. Siksi molempia pitää harjoittaa päivittäin” (Zig Ziglar, yksi maailman tunnetuimmista motivaatiokouluttajista).

Haluatko kuulla lisää Heltin ennaltaehkäisevästä työterveydestä? Ota yhtettä täältä.

 

Tanja Lappi

Tanja Lappi: Olen yksi Heltin perustajista ja toimin Heltissä hyvinvointipalveluiden eteenpäin viejänä. Sydämeni sykkii asiakasrajapinnassa käydyille keskusteluille, vanhojen totuttujen tapojen kyseenalaistamiselle ja uusien asioiden innovoinnille. Minuun saattaa ajoittain törmätä myös työterveyspsykologin roolissa koutsaamassa Heltin jäseniä. Olen intohimoinen nukkumisen ja liikunnan puolesta puhuja, ja vapaa-ajan inhohimoni kohdistuvat vaihdellen päiväuniin ja treenaamiseen.